Kiitos kysymästä! Kuuluu oikein hyvää. Palvelussa on meneillään kaikenlaisia projekteja. Testaamme valtakunnallista chattia 1.11. alkaen ma-to 11-17 ja pe 11-15 osoitteessa http://chat.kirjastot.fi/yhteinen, testailemme Kirjastot.fi:n uutta ulkoasua ja sen toimivuutta sekä poimimme kehittämisehdotuksia palveluumme. Pohdimme kovasti, miten saisimme lisää näkyvyyttä ja asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti tiedon siitä, että meidän puoleemme voi kääntyä missä asiassa tahansa. Lisäksi syksy on kaunis ja aurinkoinen, ruska parhaimmillaan, joten kyllä mieliala on korkealla!
En löytänyt Suomen kirjastoista Dover publicationsin Tritticoa. Etsin Helsingin seudun yleisistä kirjastoista (http://www.helmet.fi ), Sibelius-Akatemian kirjastosta (https://finna.fi Frank-monihaulla maakuntakirjastoista (http://monihaku.kirjastot.fi )sekä vielä WorldCatilla, joka ilmoitti että ei löydä Suomesta tätä librettoa (http://www.worldcat.org/title/trittico/oclc/56408215&referer=brief_resu… ). Lähimmät sijainnit sen mukaan olisivat Saksassa.
Helmet-kirjastoista löytyy muita librettoja Suor Angelicasta, jos niistä on apua:
Puccini, Giacomo (säv.)
Suor Angelica / Puccini
Suor Angelica : Opera in 1 Act / Puccini ; Libretto by Giovacchino Forzano ; Lamberto Gardelli
Budapest : Hungaroton, p1983
Pelkkä libretto, Tikkurilan...
Ainakin nettikaupasta www.hattu.fi löytyy 61-numeroisia naisten hattuja, esim. malleista Kesä-Satu, Kukka-Mari ja Pellava-Mari. Koko XL vastaa kokoa 61cm - 62cm.
Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Kysymyksestä ei käy varmuudella ilmi, onko kyseessä kysyjän itsensä kustantama julkaisu eli onko hän myymässä omaa tuotettaan kirjastoille vai hankintatoivomuksen jättämisestä kysyminen. Oletan seuraavassa, että kysyjällä on myytävänä käännetty omakustanne, hankintatoiveen voi useimmissa kirjastoissa tehdä sähköisesti.
Useimmat kirjastot ostavat pääosan kirjoistaan sopimusvälittäjän kautta (esim. Kirjavälitys, Booky.fi jne). Tällöin kustantajan tehtävänä on tarjota kirjaansa näille välittäjille eli tehdä sopimus ehdoista, joilla välittäjät tarjoavat kirjaa kirjastoille. Taloudellisesti tämä on yleensä vähätuottoinen tie, koska moni kokki matkalla ottaa osansa.
Toinen vaihtoehto on lähestyä kirjastoja suoraan itse käymällä, soittamalla...
Hyvä ystävä! Ystävyydestä löytyy kyllä useita tietokirjoja, mene vain rohkeasti kirjastosta kysymään!
Tässä muutamia esimerkkejä: Alberoni: Ystävyys. Otava 1986; Cicero: Vanhuudesta-- Ystävyydestä--Velvollisuuksista, WSOY 1998; Dotterweich: Ystävyyden käsikirja, Buster 1998; Elämän käyttöohjeita--miten pysyä ystävinä, SLEY 2000; Iloitse hyvistä ihmissuhteista, Valitut palat 1995
Kirjaston hakuohjelmalla löydät vielä lisää, kirjoita vain asiasanaksi ystävyys.
Tässä kaksi suomenkielistä laulunopasta: Borg, Kim: Suomalainen laulajanaapinen, joka käsittelee taidemusiikkia ja Laulajan opas/toim. Tarja Hautamäki, joka käsittelee populaarimusiikkia.
Englanninkielisistä mainittakoon myös kaksi: Laine, Cleo: You can sing if you want to ja Hewitt, Graham: How to sing. Kirjojen saatavuustietoja voi tiedustella pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsoa Plussa-aineistohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
Kirjakauppaliitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi on suhteellisen kattavasti tilastotietoa Suomen kirjamyynnistä. Tilastoja Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_kulttuuri.html .
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
Uudenkaupungin kaupunginkirjaston suosituimmat koirakirjat lainausmäärän mukaan vuonna 2001 olivat:
1.Wintzell, Åke: Maailman koirat. (1985).
2.Alderton, David: Koko maailman koirat. (1993).
3.Eerola, Tapio: Suomen koirarodut. (1997).
Ykkössijalle yltänyttä nimekettä eri kirjastopisteissämme on yhteensä 17 nidettä, joista lainoja kertyi 150 kpl. Kakkossijan niteitä on 4 kpl, joista syntyi 60 lainaa. Kolmannelle sijalle yltänyttä nimekettä on 3 kpl ja lainoja niistä 40 kpl.
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Lähimmät kirjastot, joista etsimäsi kirja löytyy: Museoviraston kirjasto (ks. yhteystiedot osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut ) sekä Suomalaisen kirjallisuudenseuran kirjasto ( http://www.finlit.fi/kirjasto/ ).
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy vuosittain ilmestyvää ylioppilasmatrikkelia, Spes patriae, vuodesta 1958 alkaen. Vanhimmat matrikkelit ovat vain pääkirjaston Pasilan varastossa käsikirjastossa, eli ei lainattavissa. Uusimpia löytyy Pasilan lisäksi Kallion ja Rikhardinkadun kirjastojen käsikirjastoista. Vuoden 2006 Spes patriae on myös näissä kolmessa kirjastossa, eli on luettavissa paikan päällä.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Pasilan kirjasto (Pääkirjasto) ja Myllypuron lehtisali eivät lainaa lehtiä. Sen sijaan kaikista muista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä voi lainata lehtiä kotiin. Uusinta numeroa ei kuitenkaan saa lainaksi.
Syyskauden nettiopastuksista ei ole vielä tietoa. Kannattaa palata asiaan elokuussa.
Kannattaa myös seurata kirjaston kotisuvuja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
