Hei!
Salasanan saat itse määritellä, mutta se vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjaston asiakaspalvelutiskillä. Sitä ei voi luoda puhelimitse tai s-postilla.
Valitettavasti kukaan ei tunnistanut kuvailemaasi juonta. Kysyimme asiaa myös kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sieltäkään ei tullut vastauksia.
Etsimäsi tarina vaikuttaa ennemminkin novellilta kuin romaanilta, joten etsin sitä erilaisista kokoelmista (Murha á la carte, Mahdottomat murhat, Murhakirja, Hare: Syyllinen, syyllisempi, viaton), mutta mitään kuvailuusi sopivaa ei löytynyt. Tarina muistuttaa jotenkin Roald Dahlin kertomuksia, mutta myöskään hänen suomennetuista teoksistaan en sitä löytänyt. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta –palstan lukijoista tunnistaa kertomuksen.
Netistä löytyy sivusto, http://personal.inet.fi/koti/juhanik/Sapo.htm, jossa on kuvailtu Sapo-sarjan kirjat. Ehkä kannattaa selata...
Valitettavasti Haminan kirjastossa ei ole Esther ja Jerry Hicksin kirjoja. Muissa Kymenlaakson kirjastoissa on nämä kaksi teosta: Pyydä, niin saat: miten opit käyttämään Vetovoiman lakia sekä Tunteiden mahtava voima: sisäinen oppaasi Vetovoiman laista,
Voit tehdä näistä kirjoista varauksen joko Haminan kirjastossa tai netin kautta kyyti.fi -sivulla http://www.kyyti.fi/. Kirjat kuljetetaan Haminan kirjastoon varausmaksulla joka on 1€/kirja.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan menetät lainausoikeutesi, kun velkasaldosi on 10,00 euroa tai enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että et voi varata, uusia tai lainata teoksia ennen kuin velkasaldosi on alle 10 euroa. Saat lainausoikeutesi takaisin maksamalla velkasaldoasi jossain HelMet-kirjastossa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
HelMet-kirjastojen maksut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Valitettavasti kappaleen "Illan varjot käy elämään"-nuottia ei löydy
Suomen kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ylläpitää digitoitua kokoelmaa Veikko Juntusen nuoteista osoitteessa: http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
mutta sielläkään ei ainakaan toistaiseksi ole ko. kappaletta
Riikka Pulkkisen uusin teos Vieras on juuri ilmestynyt. Valitettavasti kirja ei vielä tällä hetkellä ole saapunut Helmet-kirjastoihin. Kirjailija on hyvin suosittu, joten kirjan tiedot varmasti ilmestyvät Helmet-tietokantaan lähipäivinä. Tarkkaa ajankohtaa en pysty antamaan. Kannattaa käydä katsomassa Helmet-tietokannasta kirjan tietoja vaikkapa päivittäin. Varauksia kirjaan tulee varmasti runsaasti. http://www.helmet.fi/fi-FI
Lahden pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevassa editointihuoneessa onnistuu kyllä musiikkikasettien siirto CD-levylle. Henkilökunta opastaa ensimmäisellä kerralla laitteiden käytössä. Lisätiedot ja ajanvaraukset lukusalin neuvonnasta numerosta 044-4163520.
Suomen pankin nettisivulla voi tutkia valuuttakursseja eri aikaväleillä.
http://www.suomenpankki.fi/ >
Tilastot > Valuuttakurssit > Kuviot
Tilastot > Valuuttakurssit > Taulukot jne.
Mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, että Maria Vaara olisi sukua Elina Vaaralle (os. Sirén, s. 1903 Tampereella, k. 1980 Helsingissä).
Seuraava sitaatti on eräästä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastauksesta:
Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia.
Elina Vaara oli taiteilijanimi, jonka Elina Vaara otti käyttöön 1920-luvulla. Tämä tieto löytyy Jaana Karjalaisen teoksesta Elina Vaara : radanvarren vuodet. Siinä kerrotaan myös seuraavaa: Syntyi...
Näin vanhaa teosta on vaikea löytää muualta kuin antikvariaateista. Kannattaakin seurata myös verkossa olevia antikvariaatteja, esimerkiksi:
http://antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
- Sivustolta voi löytyä mahdollisuus jättää hankintaehdotus. Jos teosta ei löydy, asiakas voi jättää etsimänsä kirjan tiedot sivuston puutelistalle.
Lisää antikvariaatteja löytyy oheisesta Makupalojen listauksesta: http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63105
Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila...
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia...
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän...
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Valitettavasti tämä vastaus vuodelta 2016 pätee yhä. Vuosina 1990 - 2000 tehdystä sarjasta Are You Afraid of the Dark? (Pelottaako?) ei ole julkaistu DVD- tai Blu-ray-versiota, jossa olisi suomenkieliset käännöstekstit. Vastauksessa mainittu kaksi sarjan jaksoa sisältävä videokasetti Pelkäätkö pimeää? näyttää myös poistuneen kirjastojen kokoelmista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-televisiosarja-mahtaa-olla-kyseessa
Sarjaa ei näytä myöskään löytyvän suomeksi tekstitettynä mistään suoratoistopalvelusta. Yle Areena on esittänyt sarjan vuonna 2019 alkanutta uusioversiota vuonna 2021.
Lähteet:
https://areyouafraidofthedark.fandom.com/wiki/Are_You_Afraid_of_the_Dar…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/26/...
Kirjan voi palauttaa milloin vain: ennen eräpäivää, eräpäivänä tai eräpäivän jälkeen. Eräpäivä on kuitenkin viimeinen päivä, jona kirjan voi palauttaa ilman että siitä peritään myöhästymismaksu. Laina-aika päättyy kirjaston aukioloajan päättyessä.
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
