Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Kauppa-Lopohan julkaistiin alun perin kesällä 1889 aikakauslehti Valvojassa. FT Reetta Nieminen mainitsee kirjassaan Minna Canth, kirjailija ja kauppias (Otava 1990) sivulla 185, että Minna Canth käytti Lopon mallina Loviisa Pellikkaa, joka uhkasi nostaa oikeusjutun kunnianloukkauksesta. Kyseessä on aikalaiskuvaus.
Kirjailija Gösta Knutssonista ja hänen kirjoistaan löytyy suomen kielellä tietoja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita ja Riitta Kuivasmäen artikkelista Ikirakas Pekka Töpöhäntä (joka löytyy lehdestä Onnimanni 2002 : 2, s.24-30,35,54). Kysy kirjaa ja artikkelin sisältävää lehteä kirjastosta.
Tietoa kirjailijasta ja suomeksi käännettyjen kirjojen luettelo löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.gummerus.fi , valitse kirjailijat ja hae nimellä kirjailijahausta.
Gösta Knutssonista on ilmestynyt elämäkerta ruotsin kielellä v. 1995. Sen on kirjoittanut Lars-Åke Skagegård ja kirjan nimi on Författaren, musikern, radiomannen Gösta Knutsson.
HelMetin etusivulla http://www.helmet.fi on vasemmalla omien tietojen alapuolella linkki osoitteenmuutos. Voitte muuttaa osoitetietonne linkissä olevalla lomakkeella. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnuslukunne.
Jori on Suomessa käytetty muoto Georgista eli Yrjöstä.
Lisää tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Kirjoja voi kysellä kirjastoista.
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi löytyy aiheeseen liittyviä teoksia saatavuustietoineen.
Valitse aihehaku ja hae asiasanoilla valosuunnittelu - äänisuunnittelu tai valitse sanahaku ja kirjoita valosuunnittelu teatteri - äänisuunnittelu teatteri.
Tässä joitakin:
Stagecraft: the Complete guide to theatrical practice.1996
Wallne Graham: Effects for the theatre.1995
Pilbrow, Richard: Stage lighting design.1997
Morgan, Nigel: Stage lighting for theatre designers.1995
Suomen Standardisoimisliitosta löytyy asiantuntemusta standardeihin liittyvissä asioissa. Standardisoimisliiton kirjaston kokoelmissa on alan kirjallisuutta, lehtiä, tietokantoja ym. tietoaineistoja. Kirjaston tietopalvelu vastaa standardeihin liittyviin kysymyksiin ja liiton verkkokaupasta saa ostaa standardeja.
Suomen Standardisoimisliitto SFS www.sfs.fi
Standardisoimisliiton kirjasto www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/
Tämä opinnäyte löytyy Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kirjaston kokoelmasta. Saat sen sieltä kaukolainaan lähimmän kirjastosi kautta. Kaukopalvelupyynnön voi jättää tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
http://www.lut.fi/fi/kirjasto/index.html
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Kävin läpi kaikki Suomen suurimmat kirjastoluettelot sekä Fennica-kansallisbibliografian. En löytänyt yhtään suomennettua teosta tai teoksen osaa Joseph Delteililtä. Hänen teoksiaan ei ole siis julkaistu suomen kielellä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta löytyi kaksi ranskankielistä teosta: "Le Mal De Coeur" ja "Mes Amours".
Elvi Saaren kirja Ei minulta mitään puutu on Kokkolan pääkirjastossa sekä Kälviän ja Ullavan kirjastoissa. Voit käydä kysymässä kirjaa näistä kirjastoista tai tehdä varauksen Anders-verkkokirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/. Silloin tarvitset kirjastokortin numeron sekä Pin-koodin, jonka saa kirjastosta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
Kiitos kysymästä! Kuuluu oikein hyvää. Palvelussa on meneillään kaikenlaisia projekteja. Testaamme valtakunnallista chattia 1.11. alkaen ma-to 11-17 ja pe 11-15 osoitteessa http://chat.kirjastot.fi/yhteinen, testailemme Kirjastot.fi:n uutta ulkoasua ja sen toimivuutta sekä poimimme kehittämisehdotuksia palveluumme. Pohdimme kovasti, miten saisimme lisää näkyvyyttä ja asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti tiedon siitä, että meidän puoleemme voi kääntyä missä asiassa tahansa. Lisäksi syksy on kaunis ja aurinkoinen, ruska parhaimmillaan, joten kyllä mieliala on korkealla!
Oletusnoutokirjaston saa vaihdettua HelMetin omien tietojen pääsivun linkistä ”Muuta yhteystietojasi”, joka vasemmalta puolelta sivua. Sen takaa aukeavalta sivulta löytyy alimmaisena kohta ”Noutokirjasto”, josta voi pudotusvalikosta valita haluamansa oletusnoutokirjaston.
Lausahdus on Shakespearen näytelmästä Coriolanus kolmannen näytöksen loppupuolella: "I will not do't,Lest I surcease to honour mine own truth and by my body's action teach my mind a most inherent baseness". Suomeksi Paavo Cajander on kääntänyt sen seuraavasti: "En, sit' en tee. Näin totuudelt' en kunniaansa ryöstä; Ja halpuutt' ilkeintä en ruumiin eleill' Opeta sielulleni." Lauri Sipari on suomentanut sen seuraavasti: "Ei, en tee sitä, etten kadottaisi omaa totuuttani, ja ruumiini teoin opettaisi mielelleni ikuista alhaisuutta."
