Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
HelMet-kirjastoista löytyy monenlaisia kirjoja somalin kielellä.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun kaksi tähteä (**) ja valitset pudotusvalikosta kieleksi "somali", saat listan kaikista somalinkielisistä teoksista, joita HelMet-kirjastoissa on. Listassa on lisäksi myös mm. somalinkielen oppikirjat ulkomaalaisille. Jos haluat etsiä vain somalinkielisiä oppikirjoja, kirjoita hakulaatikkoon "oppikirjat" ja ja valitse kieleksi "somali". Oppikirjat ovat lähinnä äidinkielen oppikirjoja.
HelMet-hakuun pääset alla olevasta linkistä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Kirjaston kotipalvelun saatavuus maaseudella riippuu kunnan kirjastopalvelujen laajuudesta. Esimerkiksi Joensuuhun kuuluvissa maaseutukylissä palvelua saa eri tavalla. Yleisimmin aineiston toimittaa asiakkaalle joku kirjaston henkilökunnasta tai kirjasto kokoaa asiakkaan toiveet kassiin, jonka kunnan kotipalveluhenkilö vie muun käynnin yhteidessä perille. Jos kirjastoauton reitti kulkee läheltä, voi myös sitä kautta saada henkilökohtaista palvelua.
Tässä muutama, jotta olisi hieman valinnanvaraa. Mikäli etsit lisää tai muunlaista, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja autamme mielellämme!
Yleistä
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme (Auvo Kostiainen ym.: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Matkaan : milloin, minne, miten (toimittanut Craig Doyle, Otava 2008) voisi ehkä sopia yleisteokseksi. Parhaiten se kuitenkin toiminee matkaopastyylisenä vinkkilukemistona.
Laajemmin tutkimusta löytyy englanniksi, esimerkiksi
Essentials of Tourism (Chris Cooper, Pearson Financial Times, 2012).
Tervetuloa paratiisiin: reportaasi turismiteollisuudesta (Jennie Dielemans, Like 2010) edustaa kriittistä näkökulmaa matkailun vaikutuksiin.
Suomen...
Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat tosiaan luopuneet varausmaksuista. Joissakin Espoon kirjastoissa, mutta ei kaikissa, varaukset voi hakea itse kirjaston varaushyllystä. Helsinki ei ole ainakaan toistaiseksi aloittamassa samaa käytäntöä.
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
Tarkoitat varmaan lasten kuvakirjasarjaa Tammen kultaiset kirjat. Sarjan teokset olivat käännöksiä yhdysvaltalaisen kirjasarjan teoksista. Kustannusosakeyhtiö Tammi aloitti sarjan julkaisemisen Suomessa vuonna 1952, ja Pikku Viu-Viu oli ensimmäisiä sarjan teoksia. Tällä hetkellä sarjassa on julkaistu kaikkiaan jo yli 210 kirjaa.
Voit hakea sarjaan kuuluvia kirjoja Vanamo-verkkokirjastosta kirjoittamalla hakukenttään "Tammen kultaiset kirjat". Kokoelmastamme löytyvät myös nuo mainitsemasi Pikku Viu-Viu ja Aku Ankka -kirjoja.
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen verkkokirjasto:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Lisätietoa sarjasta:
http://www.lastenparhaatkirjat.fi/Tammen-kultaiset-kirjat_vanha/TKK_his…
http://www....
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Kyseessä on todennäköisesti Ilmari Hannikaisen yksinlaulu Satu op. 15 nro 2 L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla "Pienon, vienon prinsessalapsen". Viola-tietokannan mukaan se on julkaistu vain nuottina, ei äänitteenä ollenkaan. Se on silti voinut soida joskus radiossa. Nuotin saa tarvittaessa mm. Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Hyvin monet Suomen yleisistä kirjastoista hankkivat aineistonsa BTJ:n tai Kirjavälityksen kautta. Näiden kautta siis voi saada hyvän kattavuuden eikä tarvitse tarjota joka kirjastolle erikseen. Ohjeita kustantajille, BTJ: http://www.btj.fi/btj-yrityksena/tuotteet-palvelut/kustantajien-valitys…, Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kustantajat.jsp?contentPage=HAN…
Verkosta ei tosiaan löytynyt ainakaan suomenkielisenä mitään yleistajuista vasenkätisyyteen liittyvää. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavia kirjoja: Coren, Stanley: Left hander--everything you need to know about left-handedness (John Murray, London, 1993) ja Laaksonen, Marja Leena: Vasenkätiset ( Kustannus-Mäkelä, Karkkila, 1985). Seuraavia kirjoja voi taas tiedustella kaukolainoiksi: Sattler, Johanna Barbara : Der umgeschulte Linkshänder : oder Der Knoten im Gehirn (Donauwörht : Ludwig Auer, 1995 ); Paul, Diane: Living left-handed (London : Bloomsbury, 1990).
Vasenkätisyydestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, tässä uusimpia: Kodin Kuvalehti 1998/15: Hietaniemi, Helena: Ero vai ei?; Duodecin 1997/4 :...
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja...
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Helsingin Sanomat uutisoi (5.3.2019), että ksylitolin raaka-aine ksyloosi on viime vuosina tuotu Suomeen ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta. Lähteitä ovat mm. maissi, pyökki ja riisi, koivusta ksyloosia ei enää teollisesti tehdä.
Uutisen mukaan Fazer alkaa valmistaa kauran kuorista ksylitolia. Alla linkki uutiseen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006023813.html
Molotovin suuhun leipäpommitukset on laitettu viimeistään Kallen pakinassa Turun Sanomissa 13.12.1939:
"Suuri Stalin! Ilmavoimillemme erehdys tuli. Leipää Helsinkiin pudottaa piti, urhoolliset taistelijamme pommeja ja konekiväärejä käyttivät."
RRAB-3 pommityyppiä käytettiin talvisodassa ensimmäisen kerran ilmeisesti vasta vuoden 1940 puolella. Kalevi Salovaaran teoksessa Päämajakaupunki pommituksessa mainitaan "leipäkoreja" käytetyn Mikkelin pommituksessa 5.1.1940.
Varhaisin löytämäni maininta "Molotovin leipäkorista" on pikku-uutinen Laatokka-lehdessä 26.1.1940. Molotovin puhetta ei uutisessa mainita.
Molotov esiintyi monessa erisnimessä sota-aikana. Molotovin ilma tarkoitti lentotoimintaan sopivaa kirkasta säätä. Molotovin...
