Helmet kirjastoissa Suomen mestari 1 löytyy kolmena eri versiona: kirjana, cd-levynä ja näiden yhdistelmänä (kirja + 2 cd-levyä). Tällä hetkellä vain cd-levyä löytyy hyllystä. Varauksen voit tehdä www.helmet.fi, soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Rakennusten paloturvallisuus -määräysten ja ohjeiden mukaan parveketta voidaan joissakin tapauksissa käyttää rakennuksesta poistumisen varatienä. Niissä ei ole mainintaa parvekelaseista. Eli parvekelasien rakentamisen kieltäminen liittyy rakennussuunnitteluun.
Rakennusten paloturvallisuus - määräykset ja ohjeet 2011 löytyvät Valtion ympäristöhallinnon sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoa varsinaisesta suomenkielisestä metsäsuomalaisten kokonaishistoriasta en ole löytänyt, alkuvaiheita (1500-luku, 1600-luvun alku)laajimmin varmaankin käsittelee väitöskirja
Lähteenmäki, Eija
Ruotsin suomalaismetsien synty ja savolainen liikkuvuus vanhemmalla Vaasa-kaudella. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
(http://elektra.helsinki.fi/bk/951710/2002/ruotsin.pdf )
Suppeita esityksiä löytyy esim.
Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari
Suomalaiset Ruotsissa. - Siirtolaisinsituutti, 2000.
Bladh, Gabriel & Wedin, Maud
"Erämaasta torppia raivaamaan" : metsäsuomalaisten muuttoliike Ruotsiin ja heidän harjoittamansa asutustoiminta 1500- ja 1600-luvuilla.
(teoksessa: Kahden puolen Pohjanlahtea 1. - Suomalaisen kirjallisuuden...
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tikkurilan kirjastolla toimii tällä hetkellä aktiivisesti yksi lukupiiri sekä Kasvu kirjoittamalla kirjallisuusryhmä. Esimerkiksi kirjallisuuspiiri on kaikille avoin ja siihen voi osallistua, vaikka et kirjaa olisi lukenutkaan. Mukaan voi siis mennä vaikkapa oman käsityönsä kanssa kuuntelemaan lukuvinkkejä ja keskustelua kirjoista ja lukukokemuksista.
Tikkurilan lukupiirin tiedot löydät osoitteesta: http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/?page_id=343
Olemme toki kiinnostuneet järjestämään myös muunlaisia lukupiirejä, varsinkin nämä erilaiset käsityö lukupiirit, novellikoukut yms. ovat viime aikoina olleet kirjastoissa suosittuja. Osittain järjestelyt ovat kiinni innokkaiden kävijöiden...
Tässä muutamia parisuhteista ja niiden ylläpitämisestä kertovia kirjoja:
Höglund, Sanna: Parisuhdekoulu : avio-onnen käsikirja (2012)
Luukkala, Jouni: Kukoistava parisuhde (2015)
Marshall, Andrew G.: Rakastu kumppaniisi uudelleen : Seitsemän askelta parempaan parisuhteeseen (2008)
Määttä, Kaarina: Rakkaus : tunteita, taitoja, tekoja (2014)
Pietikäinen, Arto: Joustava mieli parisuhteessa (2015)
Vainikainen, Tuula: Rakastan, rikastan : polkuja parempaan parisuhteeseen (2015)
Aiheesta on kirjoitettu paljon eri näkökulmista, joissa suhdetta voidaan käsitellä esimerkiksi konkreettisilla keinoilla ylläpidettävänä projektina tai hiukan abstraktimmalla tasolla. Lisää teoksia löydät verkkokirjastosta hakemalla tarkennetussa haussa hakusanalla...
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Kirjaston kirja on "teoskappale", jonka laillisesti hankkineella on oikeus tehdä sille melkein mitä vain. Tekijänoikeuslaki ei tosin puhu erikseen kirjan kuvien käyttämisestä askarteluun, mutta laki sallii (19§) mm. kirjan lahjoittamisen ja myymisen edelleen. Olennaista on, että teoskappaletta ei monisteta ja levitetä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että tekijän oikeus rajoittuu sen päättämiseen, milloin ja missä muodossa kopioita eli teoskappaleita levitetään. Kun teoskappale on laillisesti luovutettu pois, tekijän oikeudet siihen teoskappaleeseen raukeavat eli loppuvat käytännössä kokonaan. Kirjailija ei esimerkiksi voi kieltää normaalisti myydyn kirjan polttamista tai laittamista paperinkeräykseen. Sama periaate koskee...
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Löydät vastauksen esim. pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) hakemalla tekijän nimellä. Kivikovat kadut-kirjan lisäksi Swindellsiltä on käännetty teokset: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992 ja Lohikäärmeen sisällä, 1993.
Muutokset rahan arvossa löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Tuorein painos kirjastoissa on vuodelta 1999. Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921-1998 (s. 654 rahanarvonkertoimet). Vuoden 1997 kerroin on 1,014 kun vuoden 1998 luku on 1. Taulukossa ei ole mainittu tiedontuottajaa.
Plussa aineistohausta http://www.libplussa.fi selviää, että vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Meritan sivuilla http://www.merita.fi/s/sijoita/tutkimus/rahanarvo on sama taulukko, tosin vain kahdella desimaalilla ja lisäksi laskuesimerkkejä. Meritankin taulukko päättyy...
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden...
Heikki Jylhän runo Lumiukko sisältyy mm. seuraaviin alakansakoulun oppikirjoihin: Iloinen lukukirja (Martti Haavio et al., useita painoksia), Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo et al., Otava 1962), Aikamme lukukirja. 3 (Kirsi Kunnas et al., WS 1969) ja Aapinen (Aatto Kaljunen et al., Valistus, useita painoksia). Lisäksi runo on luettavissa monista lastenrunoantologioista, esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980).
Onnet http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Finna.fi https://finna.fi/
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f…
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
Yleinen kirjasto ei välttämättä ole paras paikka tämän tyyppisen tiedon etsimiseen. Asiasanoilla YRITYKSET ja SIJAINTI löytyi vain kolme viitettä, mm. Vuorinen Juha: Regions in Competition - srategies for industrial FDI in the Helsinki region (1996).
Yhdistämällä yritykset sanaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ tulos on parempi, mutta liekö relevantti? Teet laajempaa tutkimusta joten aineistoa kannattaa hakea korkeakoulukirjastoista. Sijainti ja yritykset hakusanoilla saa Helka-tietokannasta (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) 12 viitettä ja Lindasta (Korkeakoulujen yhteinen tk) 39 viitettä.
Itse pystyt parhaiten arvioimaan, onko sinulle hyötyä esim. Minna Mykkäsen opinnäytetyöstä Yritysten optimaalisista sijainneista spatiaalisen kilpailun...
Arvoisa taiteenystävä,
tiedustelemasi asia ei varsinaisesti kuulu Artoteekin toimintapiiriin. Suosittelen jatkamaan tiedustelua ottamalla yhteyttä Vetelin kunnan kulttuurisihteeriin tai Suomen Kuvanveistäjäliiton pääsihteeri Sari Nokkaseen. Näiltä tahoilta saattaa löytyä tietoa, jos kyseisestä veistoksesta on tehty pienoisjäljennös esim. keräystarkoituksiin.
