Posliininmaalauksesta on olemassa useita kirjoja esim. Neal, Moira: Posliininkoristelu, ilm. vuonna 1999 ja Örtengren, Kerstin: Maalaamme posliinia, ilm. vuonna 1989 sekä kirjoja posliininmaalausmalleista. Aiheesta on myös videokasetteja, esim. Koti koreaksi - askarteluvideo. Posliininmaalauksesta ilmestyy lehti SPM: Skandinavian posliininmaalaus.
Tietopalvelu ei voi lähettää asiakkaille suoraan aineistoa, vaan sitä voi kysyä esimerkiksi lähimmästä kirjastosta, josta voi aineistoa pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistosta löytää tietoa osoitteesta
http://www.libplussa.fi asiasanalla posliininmaalaus. Myös internetissä on runsaasti tietoa posliininmaalauksesta, jota voitte etsiä osoitteesta www...
Yleinen kirjasto ei välttämättä ole paras paikka tämän tyyppisen tiedon etsimiseen. Asiasanoilla YRITYKSET ja SIJAINTI löytyi vain kolme viitettä, mm. Vuorinen Juha: Regions in Competition - srategies for industrial FDI in the Helsinki region (1996).
Yhdistämällä yritykset sanaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ tulos on parempi, mutta liekö relevantti? Teet laajempaa tutkimusta joten aineistoa kannattaa hakea korkeakoulukirjastoista. Sijainti ja yritykset hakusanoilla saa Helka-tietokannasta (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) 12 viitettä ja Lindasta (Korkeakoulujen yhteinen tk) 39 viitettä.
Itse pystyt parhaiten arvioimaan, onko sinulle hyötyä esim. Minna Mykkäsen opinnäytetyöstä Yritysten optimaalisista sijainneista spatiaalisen kilpailun...
Kyseessä lienee Robert Sabbagin teos Snowblind, joka on suomennettu nimellä Lumeen piirretty viiva : erään kokaiinisalakuljettajan tarina (Odessa 1985).
Englanninkielisen teoksen saa kaukolainaksi Varastokirjastosta, kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 20 mk.
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/corto_maltese.html selviää seuraavat tiedot:
Le Ettopiche / Les Ethiopiques - 1972-1973 [Julkaistu ensimmäisen kerran jatkotarinana ranskalaisessa Pif-lehdessä elokuusta 1972 huhtikuuhun 1973. Ensimmäinen julkaisukerta albumina 1978.]
Corto Maltese Etiopiassa - 1986 / Jalava -- (93 s. mv)
- toinen painos nimellä Etiopialainen romanssi - 1999 / Jalava -- (96 s. mv)
Sisältää tarinat:
Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen -- (20 s.)
Armonlaukaus -- (20 s.)
Ja Romeoista ja Julioista -- (20 s.)
Rufijin leopardimiehet -- (20 s.)
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyvät suomenkielisinä mm. seuraavat teokset:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British Museumin keittokirja,
Wilson, Anne:
Herkkuja Meksikosta,
Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Meksikosta,
Dehnel, Carolyn:
Pieni meksikolainen keittokirja,
Nuuttila, Mirjaliisa:
Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta,
Ferguson, Judith:
Tex-mex-ruokien parhaat,
Rytioja,Juhana Kr:Texmex-keittokirja.
Helkan mukaan oheinen teos, joka löytyy mm Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, kokoelma: Valtiotieteellisen tdk:n kirjasto, voisi sisältää tarvittaa tietoa.
Antony R. H. (1937-....)
Sexual moralities in France, 1780-1980 : new ideas on the family, divorce and homosexuality : an essay on moral change / Antony Copley
London : Routledge, 1989
XI-283 p. ; 23 cm
Lisää aineistoa löytynee Ranskan kansalliskirjaston luettelosta:
http://www.bnf.fr
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Ian Whybrow kirjoittaa lastenkirjoja, joita hän on kirjoittanut yli 60. Niitä on käännetty 21 kielelle ja julkaistu 24 maassa. Hänen kirjansa ovat tunnettuja huumoristaan. Hän on kirjoittanut niin lasten kuvakirjoja kuin romaaneja, novelleja ja runoja. Ennen kirjalijaksi tuloaan Whybrow toimi opettajana.
Lisää tietoa Ian Whybrowinsta löytyy esim. seuraavista linkeistä (ovat tosin englanniksi):
http://www.pfd.co.uk/clients/whybrowi/c-chi.html
http://www.penguin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,0_1000036471,00.html
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
Alakoululaisten sienituntemukseen liittyviä tutkimuksia tai opinnäytteitä ei löytynyt yliopistokirjastojen LINDA-tietokannasta. Kannattaisi ehkä kysyä onko Suomen sieniseuralla tietoa mahdollisista tutkimuksista:
http://www.funga.fi/esittely.php
Vastaavista ulkomaisista tutkimuksista voisi kysellä esimerkiksi brittiläisestä sienitieteellisestä yhdistyksestä:
http://www.britmycolsoc.org.uk/
Opetushallituksella voisi myös olla tietoa peruskoululaisiin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimusrekisteri KOTU:sta ei tosin löytynyt koululaisten sienitietouteen liittyvää tutkimusta, mutta sieltä kannattaisi vielä kysyä asiasta:
http://www.opetushallitus.fi/etusivu
Arktiset aromit ry:n toimeksiantoina on tehty tutkimuksia, jotka liittyvät marjojen...
Yritin kirjastovarastostamme Pasilasta löytää 1950-luvulla painettua sanakirjaa, mutta vanhin hyllystä löytynyt teos, josta sana löytyi, oli painettu vuonna 1968, Random house dictionary of the english language. Siellä sana oli kirjoitettu yhteen painkiller. Muistakaan sanakirjoista en löytänyt yhdysviivallista muotoa. Voi tosiaan olla, että kyseessä on vanha kirjoitusasu, joka on muuttunut tai esiintynyt yhteenkirjoitetun rinnalla. Beckettin näytelmän ensimmäinen versio on ranskankielinen, mutta englanniksi se on ilmestynyt pian sen jälkeen. Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella osataan varmasti neuvoa eteenpäin, http://www.helsinki.fi/englanti/ , toimiston yhteystiedot löytyvät täältä http://www.helsinki.fi/englanti/...
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoa varsinaisesta suomenkielisestä metsäsuomalaisten kokonaishistoriasta en ole löytänyt, alkuvaiheita (1500-luku, 1600-luvun alku)laajimmin varmaankin käsittelee väitöskirja
Lähteenmäki, Eija
Ruotsin suomalaismetsien synty ja savolainen liikkuvuus vanhemmalla Vaasa-kaudella. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
(http://elektra.helsinki.fi/bk/951710/2002/ruotsin.pdf )
Suppeita esityksiä löytyy esim.
Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari
Suomalaiset Ruotsissa. - Siirtolaisinsituutti, 2000.
Bladh, Gabriel & Wedin, Maud
"Erämaasta torppia raivaamaan" : metsäsuomalaisten muuttoliike Ruotsiin ja heidän harjoittamansa asutustoiminta 1500- ja 1600-luvuilla.
(teoksessa: Kahden puolen Pohjanlahtea 1. - Suomalaisen kirjallisuuden...
Lukunopeuden kehittämiseksi on olemassa kirjallisuutta. Esimerkiksi Kalevi Kanteleen Nopean lukemisen opas, 2000.
Myös Paul R. Scheelen teokset PhotoReading ja PhotoReading Mind -järjestelmä käsittelevät asiaa. Näissä teoksissa on kyse ns. "valokuvalukemisesta".
Vanhempi teos on Erkki Tuonosen Pikaluku, 1973.
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Helsingin kaupunginkirjaston informaatikko Riitta Hämäläinen kertoi, että kirjastojen kielikahvilatoiminta Suomessa alkoi vuonna 2009. Ensimmäisiä kaupunginkirjastoja olivat Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastot. Helsingissä toiminta alkoi, kun tulevan keskustakirjaston uusia palveluja miettinyt työryhmä alkoi kehitellä ajatusta Tukholmassa jo toimivien kielikahviloiden innoittamana.
Helsingissä ensimmäiset kielikahvilat aloittivat Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoissa huhtikuussa 2009. Pasilassa aloitettiin Suoman nimipäivänä 8.4. Tästä kielikahvila sai nimekseen Kielikahvila Suoma. Nykyään Pasilan kirjastossa toimii Suoman lisäksi vapaaehtoisvoimin toimiva kielikahvila Ekstra.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kielikahvila...
