Lapsi voi olla allerginen melkein mille tahansa ruoka-aineelle. Aikuisten ruoka-aineallergioista osa on peräisin lapsuudesta ja osa on syntynyt vasta aikuisena. Allergia- ja astmaliiton sivuilla on perusteellinen tietopaketti niin lasten kuin aikuistenkin ruoka-aineallergioista ja linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille, sekä linkit Ruokayliherkkyys- ja Lasten ruoka-allergiaoppaisiin:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/ruokayliherkkyys/
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/lasten-ruoka-allergia/
Laipanmaasta kertova kirja Laipanmaassa ja muuallakin on Tampereen pääkirjaston Pirkanmaa-kokoelmassa sekä Pälkäneen kirjaston kotiseutukokoelmassa ja Sappeen lainausaseman kokoelmassa. Toinen Laipanmaata käsittelevä kirja on Viljo Koistisen kirja Elämää Laipanmaassa vuodelta 1996. Kirjasta löytyy tietoja alueella asuneista henkilöistä. Kirja on Kangasalan pääkirjaston kokoelmassa.
Vanhoja karttoja alueelta ei ole kirjastossa, mutta niitä voi tiedustella kunnan arkistosta.
Ideoita ja vinkkejä lasten naamiaisjuhliin löytyy vaikkapa seuraavista kirjoista:
Bull, Jane, Pidetään naamiaiset! WSOY, 2007
Kilby, Janice Eaton, Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon. Karisto, 2003
Parhaat naamiaisasut. Sanoma, 2011
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet on Tiitus-nimen kohdalla seuraava tieto: Nimi on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa v. 1883. Latinan Titus tarkoittaa kunnioitettavaa. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimestä tunnetaan muunnokset Tiitu, Titu, Tito ja Titta.Nimi on löydetty uudelleen 2000-luvulla.
Väestörekisterikeskuksen nimitiedoissa nimieä on käytetty sekä miesten että naistennimenä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Kouvolan kirjastoissa on sekä lehtiä että kirjoja, jotka käsittelevät liiketaloutta. Kirjat ovat luokassa 69 tietokirjojen osastolla. Kymenlaakson kirjastoihin tulevat lehdet voi tarkistaa kirjastojen nettisivulta kyyti.fi: http://www.kyyti.fi/palvelut/aikakauslehdet. Lehtilista on vain aakkosissa, eri alojen lehtiä ei siis ole listattu erikseen. Kouvolan pääkirjaston lehtisalista löytyvät seuraavat talouselämän/teollisuuden lehdet: Arvopaperi, Euro & talous, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Kauppapolitiikka, Myynti & markkinointi, OP-Pohjola-lehti, Optio, Talous & yhteiskunta, Talouselämä, Talouselämä Platinum, Taloustaito ja Teho.
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ahkiosta kulkuvälineenä löytyy kyllä tietoa useista eri historiallisista kirjoituksista. Suomeksi voi tarttua T. I. Itkonen Suomen lappalaiset teoksen 1. osaan, missä on sivuilla 385-450 kanto-, kuljetus- ja kulkuneuvoista. Itkonen tarjoaa jatkolukemista etupäässä muunkielisiin lähteisiin, kuten Gustaf von Duben, missä aiheesta on kirjoitettu Om olikaslags släder s. 102-113. v. Duben kirjoittaa myös nimitysten alkuperästä. Itkosen kirjan - vaikkakin pienet - kuvapiirrokset ovat selkeitä ja tarkkoja. Matkakirjailijoista esim. Jean-Francois Regnard. Retki Lappiin (2. laitos 2012) (1600-luvun kuvaus), Giuseppe Acerbi. Matka Lapissa v. 1799. Erno Paasilinnan toimittama Laaja Lapinmaa on edelleen mainiolähde suomennettuun matkakirjallisuuteen....
Toki saa, mutta jos kirja katoaa tai tuhoutuu jollain tavoin, sen joutuu korvaamaan kirjastolle. Kannattaa myös varmistaa, ettei kirjan eräpäivä osu matkan ajalle, ettei lainasta tule myöhästymismaksuja.
Satakirjastoissa, joihin mm. Rauma kuuluu, tätä kirjaa ei enää ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta se löytyy. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi.
Hei, kysyin asiaa Kolrystä, kun asia on niin uusi, ettei sitä löytynyt muualta. Tällaisen vastauksen sain:
"Sotaorpotunnusta saa käyttää arki- ja juhlapuvussa, siis myös villatakkiin kiinnitettynä.
Kun käyttää sotaorpotunnusta yhdessä muiden liittojen ja yhdistysten merkkien kanssa, sotaorpotunnus laitetaan muiden merkkien yläpuolelle ja muut merkit riviin sen alapuolelle."
Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan.
Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/...
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11709805
https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Varsinainen paastonaika eli valmistautuminen pääsiäiseen käsittää neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä; tällöin sunnuntaita ei lasketa paastopäiviksi. Paastonaika alkaa tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisenä yönä ja päättyy pääsiäispäivää edeltävänä yönä.
Laskiaissunnuntaiksi sanotaan paastonaikaa edeltävää sunnuntaita, joka on siis seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi olla aikaisintaan 1. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta.
Lähde:
Heikki Oja, Aikakirja 2013
Hei!
Löysin lasten kasettikirjoihin liittyvän kysymyksen, jota on aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa. Tuohon kysymykseen on lukijamme kommentoinut seuraavaa; "...Laulut on tarinassa jossa päähenkilö on sarvipää samppa. C-kasetilla penskana ne kuuntelin monneen kertaan, tarinassa on myös joku merirosvolaulu, merirosvoja meitä on seitsemän me ilkeitä ollaan niin.... Ja rosvojen vangiksi joutui, liipukka onneton, kostui silmänsä kyyneliin kotiin tahtoi vaan vankina oltava on."
Olisiko kyseessä juurikin tämä "Samppa sarvipää ja merirosvot" -kasetti? Tällainen kasetti löytyy Teuvan kirjastosta. Tämän kasetin julkaisija on levy-yhtiö JP-musiikki ja julkaisuvuosi on 1986. Tämän kappaleen esittää Sakari Wirta,...
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
