Tästä neuleohjeesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, mikäli kyse on 1980-luvun ohjeesta eikä jostain uudemmasta. Edelliseen vastaukseen on tullut vastaamisen jälkeen lisätieto, että ohje löytyy Suuri käsityökerho -lehden numerosta 2/1981. Kyseistä numeroa löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulussa sitä pääsee selaamaan Oulun yliopiston kirjastossa. Lehteä ei saa kotilainaan, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Lisätietoja:
Finna.fi: Suuri käsityökerho 1981 suuri käsityökerho 1981 | Hakutulokset | Finna.fi
Oulun yliopiston kirjasto: Suuri käsityökerho Suuri käsityökerho | Oulun yliopiston kirjasto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Kaukolainan tilaaminen Oulun...
Kilpisjärvellä sijaitsevan kolmen valtakunnan rajapyykin nimi on proosallisesti Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kolmen valtakunnan rajapyykki (kilpisjarvenretkeilykeskus.fi)
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Posliininmaalauksesta on olemassa useita kirjoja esim. Neal, Moira: Posliininkoristelu, ilm. vuonna 1999 ja Örtengren, Kerstin: Maalaamme posliinia, ilm. vuonna 1989 sekä kirjoja posliininmaalausmalleista. Aiheesta on myös videokasetteja, esim. Koti koreaksi - askarteluvideo. Posliininmaalauksesta ilmestyy lehti SPM: Skandinavian posliininmaalaus.
Tietopalvelu ei voi lähettää asiakkaille suoraan aineistoa, vaan sitä voi kysyä esimerkiksi lähimmästä kirjastosta, josta voi aineistoa pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistosta löytää tietoa osoitteesta
http://www.libplussa.fi asiasanalla posliininmaalaus. Myös internetissä on runsaasti tietoa posliininmaalauksesta, jota voitte etsiä osoitteesta www...
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Tein tiedonhaun lehtitietokanta Aleksiin hakusanalla omaishoit*. Tulokseksi sain runsaan määrän lehtiartikkeliviiteitä, yht. 96 kpl. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi.
Viitteiden joukossa on mm. seuraavia lehtiä: Dementiauutiset, Kotilääkäri, Hoitotiede, Vanhustyö, Gerontologia, Sairaanhoitaja jne. Kirjaston omasta tietokannasta voi tarkistaa tuleeko kirjastoon näitä lehtiä. Artikkeleja voi myös pyytää kopioina kaukolainapalvelun kautta muista kirjastoista.
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Lähimmät kirjastot, joista etsimäsi kirja löytyy: Museoviraston kirjasto (ks. yhteystiedot osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut ) sekä Suomalaisen kirjallisuudenseuran kirjasto ( http://www.finlit.fi/kirjasto/ ).
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmat ovat Photoshop ja Paint Shop Pro. Niistä löytyy kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastosta. Internetistä voit hakea näitä kirjoja Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla kuvankäsittely ja rajauksella Tampereen kaupunginkirjasto saa 24 teosta, jotka ovat uutuusjärjestyksessä. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Hyperthermophile-termiä käytetään ryhmästä mikro-organismeja, jotka kasvavat yli 80 C lämpötilassa.
Encyclopaedia Britannica Online -tietokannasta löytyy hakusanalla Hyperthermophile artikeli Hyperthermophiles: Beneficial Relics of a Hotter Earth. Encyclopaedia Britannica Online on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopiston kirjastossa.
Iate-tietokannasta, http://iate.europa.eu , löytyy suomenkielinen termi hypertermofiilinen bakteeri (hyperthermophilic bacteria). Muille nimille emme suomenkielisiä vastineita löytäneet.
Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelu http://www.helsinki.fi/kirjastot/palvelut/tietopalvelu.htm
auttaa ja neuvoo tiedonhaussa. Tässä vastauksessa on apuna ollut Viikin tiedekirjaston...
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
Syyskauden nettiopastuksista ei ole vielä tietoa. Kannattaa palata asiaan elokuussa.
Kannattaa myös seurata kirjaston kotisuvuja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Helmet-heijastimia on jaossa silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa. Valitettavasti niitä ei saa kirjastoista. Tällä hetkellä heijastimia jaetaan Helsingin kirjamessuilla Helmet-kirjastojen osastolla.
http://www.finnexpo.fi/kirja/
