Järvenpään kirjasto ei ole mukana vastaajaringissä, joten siksi saat vastauksesi Espoosta.
Viisikko-elokuvaa en onnistunut löytämään. Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty kaksikin tv-sarjaa, vuosina 1978 ja 1997. Vuoden 1997 tv-sarjaa on hankittu dvd:llä useisiin suuriin kirjastoihin, muttei Järvenpäähän tai mihinkään Kirkes-verkon kirjastoihin.
Voit tehdä hankintapyynnön Järvenpään kirjastoon osoitteessa
http://www.jarvenpaa.fi/lomake/nayta.tmpl?lid=23
Tai kysyä kaukolainausmahdollisuudesta, siitä löydät lisätietoja osoitteesta
http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Karhujen elämää on mahdollista seurata Helsingin Sanomien Juha-karhua käsittelevällä sivustolla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/karhu/karhu.html
Talitinttien elämää voi seurata osoitteessa http://ponttokamera.net/
Muitakin karhu- ja talitinttisivustoja varmasti löytyy, mutta kannattaa kuitenkin aloittaa näistä kahdesta.
Runo löytyy ainakin seuraavasta Puskinin runokokoelmasta:
Puskin, Aleksandr: Kertovia runoelmia. Espoo : Artipictura, [1999]
Kirjan saatavuustiedot HelMet-tietokannasta löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Talvisodan pikkujättiläinen kirjan mukaan suomalaiset tähystäjät totesivat 26.11.1939 klo 15:n aikaan useita räjähdyksiä rajan toisella puolella inkeriläisessä Mainilan kylässä Kannaksella.
Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Jutilainen (WSOY 1999)
Kartan mukaan Mainila sijaitsi Rajajoen varrella ja oli yksi Valkeasaaren kylistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Apu-lehdessä on ollut 30.11.2009 artikkeli Tästä se alkoi ,mikä käsitteli talvisodan alkua Kannaksella. Kirjoituksen mukaan kylä sijaitsee Siestarjoen rannalla, mutta kylän nykyinen nimi ei artikkelista selvinnyt.
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Tällainen arvio tosiaan löytyy, mm. näiltä sivuilta:
http://scoremaximizer.com/2011/03/08/the-21st-century-has-provided-peop…
http://mybackpages.typepad.com/mybackpages/2012/07/a-sermon-on-rest-vio…
Jälkimmäisellä sivulla tosin puhutaan Martin Lutherista eikä tavallisesta kansalaisesta.
Mitään täsmällisiä kertoimia on tuskin mahdollista esittää. Lähinnä kaiketi vain halutaan antaa kuva tiedon valtavasta lisääntymisestä.
Totta kuitenkin on, että 1500-luvun ihmisen oli aika vaikea saada tietoa maailmasta. Useimmat ihmiset eivät eläissään käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, kansankielisiä kirjoja oli tuskin nimeksikään asti, korkeammissakin yhteiskunnallisissa asemissa olevien ihmisten lukutaito oli harvinainen tai korkeintaan näennäinen,...
Suomen yleiset kirjastot ovat vuosikymmeniä käyttäneet Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), joka on Deweyn 10-luokitusjärjestelmän kansallinen sovellus. Ainoa poikkeus on Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää hiukan poikkeavaa järjestelmää, joka kyllä sekin pohjautuu Deweyn järjestelmään. En usko, että Suomessa on mitään aikomusta tai tarvettakaan vaihtaa tätä kansallista mallia mihinkään "puhtaaseen" Dewey-luokitukseen. Muutoksen vaatima työmäärä olisi valtava.
Tieteelliset kirjastot käyttävät pääosin UDK-luokitusta, mutta erikoiskirjastoilla on myös omia ratkaisuja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysyjä ei kerro mitään tekniikasta, jolla radio-ohjelma on nauhoitettu, joten kysymykseen on teknisesti vaikea vastata. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että useimmat modernit tallennuslaitteet ovat sellaisia, että tallennuksen siirtäminen jossain yleisessä formaatissa toiseen laitteeseen on aika työlästä.
Olennainen kysymys kuitenkin liittyy siihen, mitä kysyjä tarkoittaa "litteroinnilla". Jos tarkoitetaan ohjelmaa, joka tunnistaa puheen ääni-informaation mukaan ja "kirjoittaa" sen tekstinkäsittelyohjelmaan reaaliaikaisesti, lienee tekniikka vielä suhteellisen alkeellista enkä ainakaan itse tunne tällaisia kuluttajalle suunnattuja ohjelmia (tekstin puheeksi muuttavia lienee paremmin).
Tällainen "sihteerin korvaaja" olisi varmasti...
Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko.
19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av...
Lukunopeuden kehittämiseksi on olemassa kirjallisuutta. Esimerkiksi Kalevi Kanteleen Nopean lukemisen opas, 2000.
Myös Paul R. Scheelen teokset PhotoReading ja PhotoReading Mind -järjestelmä käsittelevät asiaa. Näissä teoksissa on kyse ns. "valokuvalukemisesta".
Vanhempi teos on Erkki Tuonosen Pikaluku, 1973.
Lukemasi kirja on Martti Sirolan Apassit. Tämä sarjakuvakirja ilmestyi jo vuonna 1974, mutta siitä on otettu useampia uusia painoksia.
Kirjassa seikkailee helsinkiläinen Tatu-niminen poika, joka kuumana kesäpäivänä löytää aarrekartan avulla saareen, jossa jo on joukko muita lapsia. Saareen rakennetaan mm. leiriä. Tatu viettää saaressa kesäänsä, ja jonkilainen kahakkakin syntyy.
Kirjasta on ilmestynyt myös osat Apassit, Erämaaseikkailu ja Apassit, Rautaparta. Erämaaseikkailussa seikkaillaan Lapissa.
Kirjan kansikuvan näet alla olevasta linkistä:
https://www.google.fi/search?q=apassit+sirola&rls=com.microsoft:fi-FI&s…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&...
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei voi uusia Internetin kautta. Lainat voi uusia kirjastossa ja maksullisen ( 4,50 mk/min+ pvm) palvelunumeron 0600-060504 kautta. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18. Lainoja uusittaessa tarvitset kirjastokortin. Lainoja ei uusita, jos niistä on varauksia, jos ne ovat myöhässä tai jos lainaajalla on maksamattomia maksuja.
Videossa "Kirjailijakuvia 16 -Anna-Leena Härkönen" löydät tietoa kirjailijasta. Myös kirjassa "Kotimaisia nykykertojia", jonka ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa; WSOY 1997, on kerrottu Anna-Leena Härkösestä. Samoin Pekka Tarkan teoksessa "Suomalaisia nykykirjailijoita" Tammi 6 uud.
laitos, 2000, löydät tietoa. Voit mennä osoitteeseen www.libplussa.fi, katsomaan missä kirjastossa kyseinen video ja kirjat sijaitsevat. Voit myös tulla kirjastoon, jossa voimme yhdessä katsoa tietokannasta, missä lehdissä on tietoa Anna-Leena Härkösestä.
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
