Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Musta lumi saattaa johtua esimerkiksi hiilitehtaiden päästöistä: ilmassa on hiilipölyä, ja kun sataa lunta, se tulee näkyville. Mustan lumen talvi -romaanin nimi viittaa mahdollisesti tällaiseen ilmiöön. Päätalo käyttää mustaa talvea myös vertauskuvana, kun väki muuttaa Kainuusta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin työpaikkojen ja suotuisampien näköalojen perässä.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Magnus Enckellin Albert Edelfeltin perikunnalta ostama Villa Eka sijaitsee osoitteessa Edelfeltinkuja 1. Villa Eka on nyt Espoon kaupungin omistuksessa.
Lähde: Länsiväylä 8.9.2016, viitattu 13.9.2021
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Suomalaisten poliisiautojen ja muiden poliisin käyttämien ajoneuvojen toisessa kyljessä lukee suomeksi poliisi, toisessa ruotsiksi polis.
Ks. esim. Poliisin verkkosivut: https://poliisi.fi/ajoneuvot
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Jartse Tuominen on 90-luvulla soittanut kitaraa ainakin Indiana-nimisessä yhtyeessä, jolta on ilmestynyt cd "Kristallipallo". Helsingissä cd-levy on luokiteltu rock/pop-musiikkiin, mutta siltä löytyy mm. kappale "Hopeinen kuu", joten kyllä tämä mielestäni läheltä liippaa. Lisätietoa löysin myös netistä, mm. osoitteesta http://www.netti.fi/~pekhieta/tuominen.htm Sivulta löytyy linkkejä useisiin yhtyeisiin, joissa Tuominen on vaikuttanut.
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Vastausta kysymykseesi voi miettiä korkeintaan teoreettisella tasolla. Kuinka monta kertaa olet nähnyt siamilaiset kaksoset bussissa - tai ylipäänsä missään? Yhteenkasvaneet kaksoset selviävät harvoin hengissä edes synnytyksestä, puhumattakaan, että he kasvaisivat aikuisiksi asti. Suosittelen, että tutustut vaikkapa seuraaviin linkkeihin:
http://zygote.swarthmore.edu/cleave4b.html
http://www.twinstuff.com/conjoined.htm
Googlella ( http://www.google.com/ ) löydät lisää linkkejä sanoillla "conjoined twins".
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Viime vuonna on ilmestynyt suomeksi Kerouac elämäkerta, tekijänä Dennis McNally ja kustantaja Johnny Kniga. Hänestä löytyy tietoja myös seuraavista kirjoista: Kulttikirja :tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä, toimittaneet Urpo Kovala ja Tuija Saresma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003 ja Beesley, Simon: 1900-luvun kirjallisuus, Gummerus 2001.
Beat-sukupolvesta löytyy englanniksi esim. Jamie Russell: The beat generation ja Holly George-Warren: The Rolling Stone book of the beats, the great generation and American culture.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Anu Ojalasta löytyy tietoa Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml, Lasten Pohjoisen kirjaston esittelystä www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm ja myös hänen kustantajansa Otavan sivuilta www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/ojala_anu/fi_FI/ojala_anu/
Jos varauksesi on jo matkalla-tilassa eli menossa alun perin valitsemaasi kirjastoon, varauksen noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan HelMetin kautta. Sen sijaan varauksen voi perua ja tehdä uuden varauksen uuteen noutopaikkaan, mikäli teoksesta ei ole varauksia.
Jos taas varaus ei ole vielä matkalla-tilassa, pystyt muuttamaan noutopaikan kirjautumalla HelMetiin ja klikkaamalla pääsivulta kohtaan, jossa näkyy varausten määrä. Sitten aukeavalta sivulta voit valita uuden hakupaikan haluamallesi varaukselle.
On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Hollolassa ei tuolloin ilmestynyt omia lehtiä. Todennäköisesti yksityiskohtaisimmin sen asioista kirjoittivat Lahden lehdet
Etelä-Suomen Sanomat ja Lahti, jotka molemmat ilmestyivät v. 1920 nelisivuisina kolmesti viikossa (152 numeroa, yhteensä noin 610 sivua)
Lisätietoja voi kysyä esim. Hollolan kirjastosta
http://kirjasto.hollola.fi/
Suomen lehdistön historia 5-7 (Hakuteos). - Kustannuskiila, 1988
Viimeisimmät kirjavinkkauksen sm-kilpailut käytiin 13.11.2010 KIRJASET -lasten ja nuorten kirjatapahtumassa Sastamalassa, teemana oli kierrätys.
Kilpailun säännöt kuuluivat:
Vinkkaa valitsemaasi lasten- tai/ja nuorten kirjallista teosta. Tyyli vapaa ja variointi suotavaa. Vuoden teeman, KIERRÄTYKSEN, huomioonotto toivottavaa.
Vinkkauksen tarkoitus on saada yleisön jäsenet kiinnostumaan vinkatusta teoksesta niin, että heille iskee lähitulevaisuudessa vastustamaton halu tarttua teokseen.
Vinkataan yhtä kirjaa, vinkkauksen maksimikesto 5 min. Taustanauhojen käyttö on kielletty, mutta soittimet, rekvisiitta ja kaikki uusi ja ennennäkemätön sekä omaperäinen on ehdottoman piristävää ja tervetullutta.
Kirjavinkkariyhdistys
http://www.kirjaset.fi...
