On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Hollolassa ei tuolloin ilmestynyt omia lehtiä. Todennäköisesti yksityiskohtaisimmin sen asioista kirjoittivat Lahden lehdet
Etelä-Suomen Sanomat ja Lahti, jotka molemmat ilmestyivät v. 1920 nelisivuisina kolmesti viikossa (152 numeroa, yhteensä noin 610 sivua)
Lisätietoja voi kysyä esim. Hollolan kirjastosta
http://kirjasto.hollola.fi/
Suomen lehdistön historia 5-7 (Hakuteos). - Kustannuskiila, 1988
Asiasta kannattaa tiedustella suoraan Puolustusvoimista omasta aluetoimistostasi, joka hoitaa reserviläisasioita. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi internet-osoitteesta www.puolustusvoimat.fi -> Yhteystiedot -> Maavoimien aluetoimistot.
Lisäys 29.8.:
Puolustusvoimien kautta ei voi hakea Kaitseliittin toimintaan, mutta muun muassa Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto ovat olleet aktiivisia toiminnassaan Viron Kaitseliittin kanssa. Kääntymistä heidän puoleensa suositellaan.
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
En valitettavasti löytänyt aineistostamme enkä internetistä syytä miksi lämmintä käyttövesikiertoista lattialämmitystä ei saa enää rakentaa. Asian kanssa voisi lähestyä Turun rakennusvalvontatoimistoa. Rakennusvalvontatoimisto valvoo ja myös neuvoo rakentamiseen liittyvissä asioissa. http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11840&culture=fi-FI&cont…
Turun rakennusvalvontatoimiston yhteystiedot: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=5225
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
Ilkka lehti tulee Espoossa Selloon (säilytysaika yksi kuukausi) ja Tapiolaan (säilytysaika kaksi viikkoa).
Helsingissä Ilkka tulee Itäkeskukseen (säilytysaika kuukausi), Kallion kirjastoon (säilytys yksi viikko), Kirjasto 10 (säilytys yksi viikko), Pasilaan (säilytys neljä kuukautta, Rikhardinkadun kirjastoon (säilytys neljä kuukautta), Töölön kirjastoon (säilytys kaksi kuukautta)sekä Vuosaaren kirjastoon (säilytys yksi viikko)
Lisäksi uusin verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.ilkka.fi/
Ilkkaa voi lukea myös ePressissä Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Arkisto ulottuu siellä 10 kuukauden päähän.
Suoranaista opasta aiheeseen liittyen ei löytynyt, mutta seuraavista saattaisi olla apua :
The laminated wood boatbuilder : a step-by-step guide for the backyard builder / Hub Miller. International Marine 1993.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1409691__Slaminated%20wood…
Veneen huolto ja kunnostus / Dave Gannaway ... [et al.] | Art House | 2004.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1667715__Sveneen%20huolto%…
Pääkkö, Jarmo : Laminointi ei ole vaikeaa. Julkaisussa: Kippari : moottoriveneilyn erikoislehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - 0780-5373. - 15 (1996) : 7, s. 6-7.
Helmet-haku : puuveneet :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuuveneet__Orightresult__U?…
Hyviä neuvoja saattaisi saada myös...
Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Helsingin sanomat Tieto & kone - Perjantaina 22. lokakuuta 1999 http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991022/erik/991022er40.ht…
Kansainvälinen teleliikenneliitto ITU julkisti laajan selvityksen maailman matkapuhelinmarkkinoista.
"Matkapuhelimelta tulee kulumaan yhteensä parikymmentä vuotta siihen, että se saa maailmasta miljardi käyttäjää. Lankapuhelimelta kului samaan 130 vuotta", ITU:n raportti ennustaa tilannetta muutaman vuoden kuluttua. International Telecommunication Union http://www.itu.int/
Matkapuhelinliittymien määrät ja tulevaisuuden ennusteet selviävät markkinatutkimuksista:
W. European Cellular Market Forecast (2000-2005) (Strategy Analytics) 08/00
Mobile for the Masses: Western European Mobile Services 1999,...
Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Varmasti monet antikvariaatit ilahtuvat hyväkuntoisista nuottikirjoista. Myös kierrätyskeskukset ottavat nuotteja vastaan, myös hieman huonokuntoisempia. esim. https://kauppa.kierratyskeskus.fi/kasityo-ja-askartelu/nuotit-skrappayspaperi/p/603142/
Kirjastojen tuo ja vie hyllyyn voi myös tuoda tarjolle muutamia nuotteja. Yleensä kaikki aineisto pääsee sieltä hyvään kotiin.
Hei!
Vastauksen alkuun on mainittava, että vastaajalla ei ole pätevyyttä vastata oikeustieteellisiin kysymyksiin, joten vastaus annetaan hyvin yleisellä tasolla, julkisiin lähdeaineistoihin viitaten.
Osakeyhtiölain 21.7.2006/624 kolmannen (3) luvun pykälässä 15 sanotaan osakasluettelosta seuraavasti:
"Osakasluettelo
Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo), johon merkitään kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja...
Orwellin klassikkoromaani on suomennettu kahteen kertaan: Oiva Talvitien suomennos 1984 ilmestyi vuonna 1950 ja Raija Mattilan käännös Vuonna 1984 vuonna 1999.
Vuonna 1999 Helsingin sanomissa julkaistun jutun mukaan Talvitien käännöksestä jätettiin pois "ulkopoliittisesti delikaatti" kohta. Mattilan käännöstä ei ole sensuroitu.
Kysymääsi kirjaa ei suomenkielisenä löytynyt yliopistokirjastojen eikä yleisten kirjastojen tietokannoista. Englanninkielinen teos on Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa.
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja...
