Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Kirja, Björne, Lars: Syihin ja lakiin eikä mielivaltaan : Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918-1939. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys. 1977, löytyy useista pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, mm. uudesta Kaisa-talosta, Fabianinkatu 30, 4. kerr. Oikeustiede.
Kaikki halukkaat saavat kirjastokortin Helsingin yliopiston kirjastoon.
Kirjastokortin numero on kirjastokorttinne viivakoodin alla oleva 109-alkuinen numerosarja. Salasana on itse valitsemanne neljä numeroa. Antamanne salasana näkyy meille asiakastiedoissanne vain neljänä tähtenä, joten emme tiedä käyttämäänne salasanaa. Uuden salasanan voi tallentaa asiakastietoihinne, kun käytte itse henkilökohtaisesti lähimmässä kirjastossa. Tietoturvan vuoksi salasanaa ei voi muuttaa muulla tavalla.
Aluksi kannattaa tarkistaa käytettävä internet-selain. On suositeltavaa käyttää selaimen uusinta versiota. Voit myös kokeilla käyttää palvelua jollain toisella selaimella nähdäksesi, ilmeneekö ongelma myös muilla selaimilla. Selaushistoriatietojen poistamisesta voi myös olla apua.
Lisätietoa löydät Ebib-palvelun usein kysytyistä kysymyksistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Ebibpalvelun_UKK%285828%29
tai Ebib-palvelun Facebook-sivulta: https://www.facebook.com/Ebibkirjasto
Hei!
Etsimäsi laulun nimi on Tule, tule talvi! (säv. Eino Tarpila, san. Aili Valtonen) ja se löytyy nuottikokoelmasta Valistuksen laulukirja. Voit kaukolainata sen kirjastosi kautta ainakin Jyväskylän ja Oulun kaupunginkirjastoista. Nuotissa on vain melodia ja sanat.
Tietokantojen mukaan etsimäänne William Ross Wallacen runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kansalliseen audiovisuaalisen instituutin tietojen mukaan Den förste zigenaren i rymden -minisarjaa ei ole julkaistu DVD:llä. Nyttemmin niissä on usein tekstitys usealla pohjoismaisella kielellä. Sarja ei sisälly Radio- ja televisioarkistoomme koska se on lähetetty Suomessa jo vuonna lokakuussa 2002. www.elonet.fi https:// kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/radio-ja-televisioarkisto
http://akas.imdb.com/title/tt0341151/releaseinfo?ref_=tt_dt_dt
Sitä voi ehdottaa uusinnaksi myös Yleisradolle osoitteella: areena.info@yle.fi
tai Ruotsin television suoratoistoon: oppet.arkiv@svt.se.
Ruotsin television suoratoistossa se ein näytä olevan. Ks. http://www.oppetarkiv.se/
Hurriganesien albumin 10/80 sanat löytyvät vuonna 1980 julkaistusta samannimisestä nuottikokoelmasta. Kokoelmaa on esimerkiksi HelMet-kirjastoilla yhteensä 5 kappaletta eli se on helposti saatavana.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa Heinolan ja Lahden kirjastoissa oikeudellisissa asioissa. Orimattilan kirjastossa palvelua ei ole.
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101626
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Heinolan kirjaston asianajajapäivystys kirjaston pohjakerroksessa kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17-18 ja
Lahden pääkirjastossa...
Heikki Asunnan runo Kevät sisältyy teokseen "Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa" (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen, 1949). Teos on lainattavissa kotiseutunne kirjastoverkossa, joten voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
Liksomin novelli, johon Korjuksen lyhytelokuva perustuu, on Tyhjän tien paratiisit -kokoelman päättävä tarina, joka alkaa sanoin "Se oli alkukesä ja kaikki hommat tekemättä."
Tyhjän tien paratiisit ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1989.
Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin...
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
Kotikirjaston kokoa ei ole määritelty missään. Kirjastoja voi olla hyvin monen kokoisia ja kotikirjastoista puhuttaessa omistajansa näköisiä. Laajana kotikirjastona voitaneen pitää tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia iteitä käsittäviä kirjakokoelmia, jollaisista silloin tällöin lukee tiedotusvälineissä.
Aiheesta on kysytty myös Kysy.fi-palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/kotikirjasto
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11709805
https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Jukka Kemppisen eri lehtiin kirjoittamia kolumneja on julkaistu kirjassa Taistelu oikeudesta - kirjoituksia ajassa (1997). Tämä kirja, jossa yhteiskuntaa, kulttuuria ja elämää katsotaan tarkasti ja ymmärretään syvästi, on Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa sijoitettu luokkaan 330 eli oikeustiede. Tarkista kirjan saatavuus
aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
