Sukunimistä ja niiden merkityksistä ja alkuperästä löytyy tietoa Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet . http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1408953
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511149369&qtyp…
Apua voi löytyä myös väitöskirjasta ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen. Luettavissa sivulta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762
Kannattaa tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran sivuihin http://www.genealogia.fi/
Runoilija Sirkka Seljan (oik. Sirkka-Liisa Tulonen) vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola. (lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944, 1981) Sisaruksia ei mainita.
Sirkka Selja syntyi Hämeenkoskella vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta vuonna 1942. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Lähde: kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175989474530#.VL-…
Yksityiselämästään Selja ei ole paljon kertonut. Kotiliesi-lehdessä (1986, nro 14, s. 2-5) on hänen haastattelunsa, jossa hän mm. kertoo, että yksinäisyys ja hiljaisuus ovat kirjoittamisen edellytys. Mutta että runoilijakin tarvitsee...
Kyydistä löytyy vanhempaan (1991-1997) Audi A6:een korjausopas, mutta kaukolainanaksi on Porin kaupunginkirjastossa tarjolla tällainen: Audi A6 service manual : 1998, 1999, 2000, 2001, 2001, 2003, 2004 including S6, allroad quattro, RS6 : c5 platform
Julkaisuvuosi: 2006
Kieli: englanti
Aineistolaji: Kirja
Kustantaja: Bentley
ISBN: 978-0-8376-1670-4
Kaukolainapyynnön voit täytää lähimmässä kirjastossasi.
Mikäli kirjaston käyttäjätietoihisi on postivalinnaksi merkitty sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun siihen. Klikkaa HelMet-palvelusivuston ylälaidasta auki kohta "Kirjaudu". Aukeavalta sivulta löydät sinisen linkin "Unohtuiko salasana". Kun avaat linkin pääset lähettämään pyynnön salasanan palautuksesta.
Mikäli sähköpostiosoitteesi ei ole ajantasalla tai mikäli et ole antanut sähköpostiosoitettasi asiakasrekisteriin, sinun pitää käydä missä tahansa HelMet-kirjastossa, josta saa henkilötodistuksella uuden tunnusluvun.
eKirjaston käyttäjätunnus ja salasana ovat siis samat kuin muissakin Helmet-kirjaston verkkopalveluissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Alla on lastenkirjoja, joissa käsitellään toisen huomioon ottamista ja muita käytöstapoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia.
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
- Kuningas Tollo ja Alavian asukit / Monica Vikström-Jokela
- Tipsu ja oivallusten opus / Sari Markkanen
- Karhu ja rohkea jänis / Bates, Ivan
- Pasi yllättää äidin / Weninger, Brigitte
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento / Sinikka Nopola & Tiina Nopola
- Paavo on reilu kaveri / [teksti] Thierry Robberecht ; [kuvat] Philippe Goossens
- Kuka saa päättää? / kirjoittanut Ulrike Fischer
- Hilma ja pingviini / Timo Parvela
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...
Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Marja-Leena Tiainen on varsin tuottelias kirjailija, joka on kirjoittanut niin lasten- ja nuortenkirjoja kuin myös romaaneja aikuisille. Esikoisteos Pullopoika ilmestyi vuonna 1987. Se mukaan lukien häneltä on julkaistu tähän mennessä yhteensä 47 romaania, kuusi novellia eri novellikokoelmissa sekä yksi näytelmä.
Lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Marja-Leena_Tiainen
Kyseessä näyttäisi olevan Jukka Haaviston säveltämä ja Airi Hastin sanoittama kappale Primaballerina vuodelta 1962. Kappaletta esitti Marjatta Leppänen. Laulu on tallennettu kahdelle äänitteelle, äänilevylle Sweety : Primaballerina (1952) ja CD:lle Onnea Jukalle! (2000). Valitettavasti äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Myöskään laulun sanoja ei ole julkaistu.
Äänite Sweety: Primaballerina on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4578089
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-kaytto#kuunteluhuone
https://finna.fi/
Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos.
Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51).
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä
Runoja ja runoelmia Helmetissä
Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170).
Kultaa ja myrkkyä Helmetissä
Mihail Lermontovin suomennettuja runoja...
Tähän saakka sarjan aiempien osien suomennokset ovat ilmestyneet englanninkielisen alkuteoksen julkaisua seuraavan vuoden syksynä. Tämä antaisi aihetta olettaa, että tänä vuonna ilmestynyt Curse for true love olisi saatavana suomenkielisenä käännöksenä syksyllä 2024. WSOY:n syksyn uutuudet julkistetaan loppukeväällä, joten varmaa tietoa voi joutua odottamaan siihen saakka.
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
Nykyisen Venäjän alueella eläviä on kutsuttu isovenäläisiksi ja esimerkiksi ukrainalaisia ja valkovenäläisiä vähävenäläisiksi. Nimityksilllä on pyritty korostamaan eroa slaavilaisten kansojen välillä.Lähteet ja lisätietoaYle: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää: https://yle.fi/a/3-12343975Savonmaa: Isovenäläiset ja vähävenäläiset https://savonmaa.fi/articles/article/isovenalaiset-ja-vahavenalaiset
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan/Hämeenlinnan paikannimikokoelmassa on kaksi sanalippua Kotsaaresta. Kotasaari-nimeä ei kokoelmassa mainita, joten Kotsaari näyttäisi olevan nimen alkuperäisempi muoto ja osittain edelleen käytössä.
1. Saari on kylän yhteistä omaisuutta ja sijaitsee Alajärven itäosassa. < koti? (nimistönkeräys v. 1955)
2. Saari Alajärvessä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. (nimistönkeräys v. 1973)
Vuoden 1955 sanalipussa nimen taustalle on soviteltu koti-sanaa. Alajärven pohjoispäästä löytyy niemen ja tilan nimi Kotiniemi. Todennäköisempi etymologia voisi kuitenkin olla kota. Osa kota-alkuisista paikannimistä liittyy saamelaiskontakteihin, mutta...
Lainakirjat saavat matkustaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että olet vastuussa siitä, että kirjat eivät rähjäänny reissussa ja palautuvat ajallaan kirjastoon.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilpas tarkoittaa 'vilkasta, ketterää, vikkelää'.Kymmenen virran maa -laulun teksti on peräisin A. V. Forsmanin (myöhemmin Koskimies) vuonna 1899 kirjoittaman kolmiosaisen runoelman keskimmäisestä osasta, jossa on kaikkiaan kolmetoista säkeistöä. Itsenäisenä Kymmenen virran maa -nimisenä runona hän julkaisi sen 1905 toimittamassaan valikoimassa Kokoelma suomalaista runoutta koulua ja kotia varten.Oskar Merikanto käytti säveltämässään laulussa Koskimiehen runosta sen ensimmäisen, kolmannen, seitsemännen ja viimeisen säkeistön. Kokonaisuudessaan kolmiosainen Kainuulle-runoelma ilmestyi painettuna vasta vuonna 1926 kokoelmassa Vuosien varrelta, osittain uudelleen runoiltuna. Tässä Nykyisyys-nimisen toisen osan...
Kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat kirjat lastenkulttuurista: Tapanila-albumi, Lasten numero 7 -- Tapanila-seura, Helsingissä, 1999// Pieni kulttuurikirja -- juhlateos suomalaiselle kulttuurille ja luovuudelle Otava, Helsingissä, 1997// House of the arts 1987-1997, Annantalo Arts Centre for Children and Young People,City of Helsinki, [Helsinki], 1997// Karlsson, Liisa: Satuverkon kutojat -- laatua lasten kanssa, Stakes, Helsinki, 1996// Loivamaa, Ismo: Sakari, Ursula ja Myy: Cultura, Turku, 1991// Rönnberg, Margareta: Siistiä! -- ns. roskakulttuurista, Like kustannus, Helsinki, 1990// Letit liehumaan -- tyttökulttuuri murroksessa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1992//
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit...
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Marilyn Monroesta on olemassa dokumenttielokuva nimeltä Marilyn: legendan muotokuva. Elokuva käsittelee Marilyn Monroen elämää ja myös hänen kuolemansa tutkimuksia. Marilyn Monroen elämää käsittelee myös näytelmäelokuva nimeltä Norma Jean ja Marilyn. Nämä kaksi elokuvaa löytyvät monesta kirjastosta, mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Marilyn Monroesta on vuosikymmenten aikana tehty muitakin filmejä, joko dokumentteja tai näytelmäelokuvia. Niitä ei kuitenkaan ole Lahden kirjastossa. Kirjastoissa on tietenkin useita elokuvia, joissa Marilyn Monroe on mukana näyttelijänä. Esimerkiksi Lahden kirjastossa on seuraavat elokuvat: Piukat paikat, Joki jolta ei ole paluuta, Herrat pitävät vaaleaveriköistä, Niagara, Kesäleski, Sopeutumattomat ja...
