Nicholas on muunnos Nikolaus (lat.) tai Nikolaos-nimestä (kreikk.), joiden nimipäivä on 6/12. Pertti Lempiäisen "Suuren nimipäiväkirjan" mukaan Nikolaus-nimen toi kalenteriin pyhä Nikolaus. Hänen muistoaan ympäröi tiheä legendaverkko, varmat historialliset tiedot sen sijaan ovat niukkoja. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä, jonka tunnuksina kirkkotaiteessa ovat usein ankkuri ja laiva. Lisäksi hänet muistetaan hyväntekijänä ja erilaisiin hätätiloihin joutuneiden auttajana. Hyväntekijän rooliin liittyy se, että monissa maissa hän tuo joulun tienoilla lahjat erityisesti lapsille. (Esim. amerikkalaisten Santa Claus ja sen esikuvana oleva hollantilaisten Sinterklaas).
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000).
Liikennenturvan sivulla kerrotaan, että mopolla saa nykyään kuljettaa myös aikuista matkustajaa, jos rekisteröintitodistuksessa on maininta matkustajan kuljettamisen mahdollisuudesta. Kun kuljettaa toista matkustajaa, pitää ottaa huomioon, että matkustajan kuljettamisessa tarvitaan hyvää mopon hallintaa. Mopon matkustajalla pitää olla asianmukainen varustus ja kypärä on pakollinen myös matkustajalla.
Yle on uutisoinut 7.5.2011, että mopoilun onnettomuusriski kasvaa aina huomattavasti, kun mopon kyydissä on matkustaja. Mopo ja myös moottoripyörä on yleensä suunniteltu niin, että ne ovat parhaimmillaan kun ajaa yksin. Kun toinen on kyydissä, ajo-ominaisuudet eivät ole enää niin hyvät. Esimerkiksi paino on liikaa takana ja se vaikuttaa ajo-...
Voit hakea aiheesta tietoa esim. Sonera Plazassa: mene osoitteeseen http://search.fi.soneraplaza.net/query ja kirjoita hakulokeroon sanoja peräkkäin (välilyönti väliin), joita haluaisit nettisivuilla olevan, esim. tapatietous, tapakulttuuri, käytöstavat ym. Voit myös antaa lisämääreitä kuten sana yhdistys. Erilaisia koulutuslaitoksia tulee runsaasti vastaukseksi.
Ruoka- ja viiniseuroja löytyy myös. Jos esim. haet sanoilla viini yhdistys, saat mm. linkin viiniseura Munkskänkarnan sivuille. Ulkomaisia sivuja löydät esim. Alta Vista -hausta etsimällä englanniksi (etiquette tms.). Yksi ulkomainen osoite on http://webofculture.com.
Kotimainen lähtökohta voisi olla esim. Martat (http://www.marttaliitto.fi) tai Maa- ja kotitalousnaiset (osoite...
Kauppinen, Tero J.: Visiosta tuloksiin - johtaminen organisaation kilpailuvalttina. Otava, 1994
Santalainen, Timo: Resurssijohtaminen - visioista muutokseen ja tulokseen. WG, 1990
Salenius, Bo-Magnus ym. Voimana visio. Helsinki Swedish School of economics and business administration. 1998 Sama ilmestynyt myös nimellä Visionskraft.
Visioiva valmentaja verkostoissa / toim. Mikko Ruohonen Turku : Turun kauppakorkeakoulu, 1997 320 s.
Painettua tietoa kesyrotasta:
SALO, Outi Pauliina: Kesyrotat. WSOY, 1992.
(Saatavana Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten lainausosastolta)
Lehtiartikkeleita:
HELMINEN, Pia: Kesyrotta on seurallinen lemmikki. Animalia (2000) nro 1 s. 13
TENGVALL, Helena: ik! Rotta. Animalia (1997) nro 1 s. 20
Internet-osoitteita kesyrotasta:
http://personal.inet.fi/yhdistys/skey
http://www.co.jyu.fi/osjhinfo/kesyrotta.html
http://sinuhe.jypoly.fi/~niskmirj.98.t/hoito.htm
http://www.sey.fi/rotta.html
http://www.nicehouse.fi/lemmikit/jyrsijat/rotta.htm
Linda on Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta, joka on maksullinen, mutta asiakkaat voivat käyttää sitä yliopiston kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa ilmaiseksi. Kotimaisia tietokantoja ja luetteloita löytyy tieteellisten kirjastojen verkkosivulta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html
Yleisillä kirjastoilla on omia tietokantoja verkossa ja niiden yhteystiedot on koottu yleisten kirjastojen yhteisille verkkosivuille osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?hae_kaikki=true
Myös monien ulkomaisten kirjastojen tietokannat ovat verkossa ja niiden tietoja on koottu osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=243
Voit myös antaa oman kotikirjastosi kaukopalvelun...
Hei,
Ota yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan. Heidän kirjastossaan pitäisi olla kyseinen cd tutkijoiden käytössä - tosin versiota ei mainittu sivulla http://www.genealogia.fi/emi/emi3ce.htm .
Sukututkimusseuran kirjaston yhteystiedot saat osoitteesta http://www.genealogia.fi/sss/ .
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit katsoa asiasanalla hip hop ja/tai luokalla 78.8914. Suomeksi löytyi Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, discon & hip hopin historia (2000) ja englanniksi The Vibe history of hip hop (1999). Yleisten kirjastojen aineistotietokanta Mandasta löytyi Toop, David: Rap attack 3 : African rap to global hip hop (2000) ja Fernando, S. H. Jr.: The new beats : exploring the music culture and attitudes of hip hop (1995).
Nettiosoitteita:
- http://www.allmusic.com/ -> styles
- http://www.kirjastot.fi/ -> musiikki -> linkkikirjasto: musiikki -> 78.89 populaarimusiikki -> 78.8914 Soul. Funk. Hip hop. Rap
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta...
Martin Chatterton on suosittu englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Suomeksi häneltä on ilmestynyt Paha piski -sarjassa neljä teosta.
Martin Chattertonista ei valitettavasti löydy tietoa kirjoista. Verkosta löytyy lähinnä englanninkielisiä sivustoja, suomen kielellä lähinnä vain kirja-arvosteluja.
Seuraavista Internet-sivustoista löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjavinkit/viikarit.htm
http://www.egmont.co.uk/authorsandillustrators.asp?authorid=7525&Author…
Kirjailijan virallinen sivusto: http://www.worldofchatterton.com/
Tästä norjalaiskirjailijasta löytyy tietoja ruotsinkielisestä kirjasta De skriver för barn och ungdom. 1989.
Tuoreempaa tietoa hänestä löytyy Internetistä, esim. osoitteesta http://www.cappelen.no/main/forfatter.aspx?f=7285 .Valitettavasti tuo sivu on norjankielinen.
Kirjailija on syntynyt Norjassa 22.11.1943. Hänestä löytyy tietoja ja kuva myös sivulta http://www.aftenposten.no/alex/litterat/forfatte/haugerth.htm
Suomeksi häneltä on käännetty teos Korppityttö ja satu Björgviniin tuli laiva vuonna vuonna 1349 (kokoelmassa Satumaa: Ennen vanhaan. T 1984). Päivi heikkilä-Halttusen kirjoittama Korppitytön arviointi löytyy Onnimanni-lehden numerosta 2/1993.
Charmian Hussey on brittiläinen arkeologi, joka kirjoitti romaanin Salaisuuksien laakso alunperin pojalleen parikymmentä vuotta sitten.
Kirjailijalta ei ole käännetty suomeksi muita kirjoja. En löytänyt tietoa, että häneltä olisi edes ilmestynyt muita teoksia.
Kirjan takaliepeessä on hänestä lyhyet tiedot. Kirjan kustantaja on Gummerus, mutta heidän sivuillaan ei ole kirjailijasta tietoa. Internetistä hänestä löytyy hieman tietoa seuraavalta sivulta: http://www.mqmagazine.co.uk/issue-15/p-48.php
Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölehdet on yleensä tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa ei enää mitään henkilöstölehteä julkaistakaan, vaan vastaavat sisällöt ovat kirjaston intranetissä, joka on ainoastaan henkilökunnan käytettävissä. Tietääkseni Espoon kaupunginkirjastossa on sama tilanne.
Yksilöidyissä kysymyksissä on mahdollista kääntyä viestintäosastojen puoleen.
Ylen viestintäosaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.yle.fi/yhteydet/tiedottajat.html
Helsingin kaupunginkirjaston Markkinointi- ja viestintöyksikkö:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Osasto.aspx?unitID=1151598
Espoon sivistystoimen tiedotusyhteyshenkilöt:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;...
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatu Leppävaaran kirjastoon. Se on kyllä tilattu ja tulee varmasti elokuun aikana.
Kirjaa löytyy jo muualta pääkaupunkiseudulta, joten sen voi tilata noudettavaksi Leppävaarasta Helmet-palvelun kautta osoitteesta www.helmet.fi tai mikäli kortillanne ei ole ko. palvelun käyttöön tarvittavaa tunnuslukua, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Tällöin tarvitsemme kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 50 senttiä.
Valitettavasti en löytänyt Sinikka Nopolan sähköpostiosoitetta esim. hänen kustanjansa sivuilta tms. julkisesta kanavasta eli en osaa sanoa, mahtaako hän olla antanut sitä julkiseen käyttöön. Mikäli kuitenkin haluat etsiä lisää, hyvä apu löytyy tämän samaisen kirjastot.fi -sivuston toisesta kohdasta. Mene ensin sivulle "Tiedonhaku" ja sieltä Hakupalveluiden kautta Henkilöiden hakuun. Sieltä löydät listan hakupalveluista, joilla voi etsiä sähköpostiosoitteita.
Hooked on classics -levyjä on kirjastoissa jonkin verran. Ne ovat pääosin 1980-luvulta ja lp-levyinä tai c-kasettimuodossa. Outokummun kirjastossa on sarjan 1. ja 2. –osat kasetilla. Cd-levyinä niitä on muutamassa kirjastossa (Hämeenlinna ja Kaustinen). Voit kysyä levyjä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…