Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Vastaus koskee "Lex Nokiaa"
Lex Nokia liittyy hallituksen esitykseen 48/2008 "Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta".
Hallituksen esitykseen liittyvät lakiehdotkset on hyväksytty. Ne ovat:
1. Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Säädöskokoelma 125/2009
2. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta. Säädöskokelma 126/2009
3. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 127/2009
4. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 128/2009.
Hallituksen esitys ja säädökset löytyvät osoitteesta
www.eduskunt.fi >...
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Varaamalla halutun teoksen. Kirjaudu ensin sisään omiin tietoihin osoitteessa http://www.helmet.fi, etsi sitten haluamasi teos HAE/VARAA -toiminnolla ja kun teoksen tiedot ovat esillä valitse VARAA vasemmalta ylhäältä. Silloin aukavalla sivulla pitää valita noutokirjasto Valitse noutokirjasto -valikosta (saat eri kirjastot esiin napsauttamalla hiirellä valikon oikeassa laidassa olevaa alaspäin osoittavaa V -merkkiä).Valitse vielä alhaalta keltaisesta kentästä JATKA saadaksesi varauksen valmiiksi.
Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
Sinulle voidaan lähettää lasku, jonka maksamalla voit korvata kadonneen lehden. Ota yhteyttä kaupunginkirjastoon sähköpostitse (perinta@hel.fi). Saat laskun joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Ikävä kyllä tuon sarjan ensimmäistä osaa ei ole enää saatavissa kauttamme. Ensimmäinen osa on yleensä se luetuin ja siitä syystä hajoaakin ensimmäisenä, jolloin myöhemmät osat saattavat jäädä kokoelmaan, vaikkei tarinan alkua enää löydykään.
Katsoin verkkokaupat läpi mutta näyttää siltä että tuosta kirjasta on painos loppu, eikä sitä saa enää kustantajalta, kuten ei myöskään yhteisnidettä, joten emme voi edes hankkia uutta kappaletta. Kirjat ovat vuodelta 2001, ja mikäli ei uutta Babylon 5 -buumia ole tulossa, epäilen ettei uusia painoksia myöskään olla ottamassa.
Kirja on tilattu Helsingin kirjastoihin toukokuussa, ja se on jo tullut luettelointiosastollemme vastaanotettavaksi. Kirjan luettelointitiedothan jo näkyvätkin HelMet-verkkokirjastossa. Varauksen siitä voi tehdä heti, kun sen tiedoissa näkyy saatavuustietoja, siis että kirja on tullut vähintään yhteen kirjastoon. Kannattaa siis seurata tilannetta HelMetin kautta; todennäköisesti kirja on hyvin piankin varattavissa.
Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa...
Ikävä kyllä Auran kirjastolla ei tänä vuonna ole joulukalenteria. Alla linkit muutamaan aiempien vuosien kalentereihin:
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-2002/
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-99/kalenteri.html
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkoitat varmaan lasten kuvakirjasarjaa Tammen kultaiset kirjat. Sarjan teokset olivat käännöksiä yhdysvaltalaisen kirjasarjan teoksista. Kustannusosakeyhtiö Tammi aloitti sarjan julkaisemisen Suomessa vuonna 1952, ja Pikku Viu-Viu oli ensimmäisiä sarjan teoksia. Tällä hetkellä sarjassa on julkaistu kaikkiaan jo yli 210 kirjaa.
Voit hakea sarjaan kuuluvia kirjoja Vanamo-verkkokirjastosta kirjoittamalla hakukenttään "Tammen kultaiset kirjat". Kokoelmastamme löytyvät myös nuo mainitsemasi Pikku Viu-Viu ja Aku Ankka -kirjoja.
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen verkkokirjasto:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Lisätietoa sarjasta:
http://www.lastenparhaatkirjat.fi/Tammen-kultaiset-kirjat_vanha/TKK_his…
http://www....
Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila...
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Raamatussa Og (vanhassa käännöksessä Oog) on Basanin kuningas. Hänet mainitaan monissa Vanhan testamentin kohdissa, jotka voi löytää helposti Raamattu.fi-sivuston hakutoiminnolla: https://raamattu.fi/haku?query=og. Basan sijaitsi Genesaretinjärven itäpuolella nykyisen Syyrian alueella.
Ogin mainitaan olleen viimeinen refalaisista eli jättiläisistä. Viidennen Mooseksen kirjan mukaan (3:11) hänen hauta-arkkunsa pituus oli yhdeksän kyynärää ja leveys neljä kyynärää. Se tarkoittaa metreissä noin 4,1 kertaa 1,8 metriä.
Lähteet:
Raamattu: https://raamattu.fi/
TopChrétien.com: https://topbible.topchretien.com/dictionnaire/basan/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Og
Kysymys osoittautui yllättävän kiperäksi, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Länsimaisen kauneusihanteen mukainen nainen kuvitellaan tyypillisesti nuoreksi, hoikaksi, pienikokoiseksi, kasvoiltaan symmetriseksi ja valkoihoiseksi. Rumuus yhdistyy tällöin voimakkaaseen poikkeamiseen näistä ihanteista. Tavallisetkin piirteet, kuten keski-ikä, tavalliset kasvot tai ylipaino, voidaan ajatella rumiksi, jos rumuudella tarkoitetaan kauneuteen assosioitujen piirteiden puuttumista. Käsitys kauneuteen liittyy myös käsitykseen sukupuolesta. Viehättävänä pidetään usein piirteitä, joita tukevat sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Esimerkiksi pitkää ja voimakasta naista voidaan joissain yhteyksissä pitää maskuliinisena ja...
Kiven kirjoittamia suomenkielisiä teosversioita Seitsämästä veljeksestä on ainakin 150 kappaletta. Helsingin yliopiston kirjaston Helka -haku löytää lisäksi ainakin 3 e-kirjaa ja 26 opinnäytettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -sivusto kertoo, että Seitsemän veljestä on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi, norjaksi, viroksi ja tanskaksi. Lukuisia muitakin kieliversioita löytyy. Yhteensä noin. 40 eri kieltä ja monesta kielestä lukuisia eri käännösversioita.
Seitsämän veljestä on sovitettu ainakin kahdeksan eri näytelmäversiota. Ne löytyvät Näytelmät -sivustolta.
Tämän vuoden helmikuussa on Seitsämän veljestä -valoteos ollut näkyvillä Helsinki-Tampere moottoritien varressa.
Seitsemän...