Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ ) mukaan muutama viittaa lukumäärältään epämääräisiin olioihin tai asioihin: joku (harva), jokunen, joitakin, eräitä.Wikisanakirjan (https://fi.wiktionary.org/wiki/muutama ) mukaan muutama viittaa vähäiseen määrään laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise. Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös ohjeistus muutama-sanan käyttöön: https://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/561Muutama on lukumäärältään epämääräinen pienehkö määrä, joka määrittyy sanan käyttöyhteyden mukaan.
Teoksessa Kodin uusi eläinkirja osassa Lemmikki- ja kotieläimet (1990) sanotaan näin:
"Laiduntavat naudat eivät pysty puremaan ruohoa poikki, koska niillä ei ole sopivia hampaita. Lehmällä on kahdeksan etuhammasta alaleuassa, mutta ei yhtään yläleuassa. Se syö ruohoa tarttumalla siihen karhealla kielellään ja nykimällä sitä poikki liikauttamalla päätään nopeasti. Se hienontaa ravinnon poskihampaillaan, joita on 12 kummassakin leuassa."
Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) on Lasse Mårtensonin säveltämä. Alkuperäiset sanat ovat ruotsinkieliset ja niiden tekijä on Benedict Zilliacus. Suomeksi sanat on kääntänyt Jukka Virtanen. Tämä selviää esim. Viola-kansallisdiskografiasta,
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä.
Nykyisen kadun tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie).
Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden...
Tätä lyhennettä käytetään punasolujen kokojakaumasta. Tulos ilmoitetaan prosentteina.
Tutkimuksen viitevälit ovat:
Naiset alle 15 %
Miehet alle 14 %
eli olisi hyvä, jos tulos jäisi esim. naisilla 15 % tai alle.
Lisätietoa asiasta on osoitteissa
http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/tutkimustiedotteet/tutkimustiedott…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03…
Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen.
Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja....
Rahojen arviohintoja sisältävä Suomen kolikot ja setelit -kirjan vuoden 2011 laitos noteeraa vuoden 1953 10 markan kolikosta vain kahden korkeimman kuntoluokan yksilöt. Vuonna 1953 lyötiin yli 22 miljoonaa 10 markan kolikkoa eli enemmän kuin muina jakson 1952-62 vuosina yhteensä, joten se on hyvin yleinen. Virheetön, täysin leimakiiltoinen kolikko on 5 euron arvoinen (vain harvat rahat ovat näin hyviä); "ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut" -luokitettu kolikko on arvoltaan 2 euroa. Jos kolikossa on käsittelyn jälkiä tai se on kulunut, sillä ei luettelon mukaan ole keräilyarvoa.
1950-luvulla lyödyistä 10 markan kolikoista arvokkaimpia ovat vuoden 1958 rahoista ne, joissa on kapea "1" (1-40 euroa -...
Kustaa Vilkunan etunimistä kertovassa teoksessa (VILKUNA, Kustaa: Etunimet. - 4. uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 s. 103) Iina-nimestä sanotaan, että se on nimen Iines rinnakkaisnimi ja että se on almanakassa merkitty samalle päivälle. Toisaalta Iina voi olla lyhenne mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä (Vilhelmiina, Katariina, Lucina, Sabina, Severiina, Augustiina, Albertiina). Iina alkoi yleistyä 1990-luvulla, ja 2002 se oli tyttöjen ensimmäisten etunimien tilastossa 53:s. Iineksen santoaan olevan espanajlainen muoto nimestä Agnes-nimestä (s. 112).
Agnes taas (s.33) oli oli roomalainen naispyhimys (k. 304)(jonka marttyyriuden muistopäivää vietetään 21.1.). Hänen puhtautensa ja viattomuutensa vertauskuvana oli valkoinen...
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,...
1. Alla on kahden ilmaisen sanakirjan linkit. Niiden kautta voi hakea mm. norjan kielen sanoja:
http://www.sanakirja.org/
http://ilmainensanakirja.fi/
Netitse pääsee myös harjoittelemaan norjan kielen alkeita:
http://www.sofn.com/norwegian_culture/languagelessons_index.jsp
2. Ainakin yksi tällainen sanakirja on myytävänä: Suomi-norja-suomi: taskusanakirja / laatineet Turid Farbregd, Aili Kämäräinen. Hinta on n. 19 euroa. Kirjaa saa myös kirjastoista.
3.Tässä muutama norjan kielen oppikirja:
- Norwegian / Margaretha Danbolt Simons (2003)
- Brillefint! : norjan kielen alkeiskirja / Hadle Oftedal Andersen, Anne Riikola (2000)
- Akkurat - sa nordmannen : kompendium i norsk / Hans Kristiansen, Einar Lundeby (1998)
- Norjan kielikurssi :...
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa.
Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen.
*kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta
lähteet:
Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten...
Mitään yleispätevää ohjetta ei voi antaa, koska eri kielten oikeinkirjoituksen c:n äännearvo vaihtelee. Siihen vaikuttaa yleensä äänneympäristö. Esimerkissä mainitussa tapauksessa, jossa sanan kirjoitusasu lienee latinaa, suositeltavin ääntäminen olisi ehkä k, koska meikäläisessä latinanopetuksessa c neuvotaan aina ääntämään siten. Tosiasia kuitenkin on, että latinankin ääntäminen on aikojen kuluessa vaihdellut eikä mainittu (sinänsä yksinkertainen) tapa ole välttämättä ollenkaan kaikkialla käytössä. Ongelmia yleensä esiintyy silloin kuin c:tä seuraa etuvokaali (käytännössä lähinnä e, y, i; latinan oikeinkirjoituksen ae ja oe äännetään yleensä e:nä, joten ne kuuluvat myös näihin tapauksiin). Myöhemmäsä latinassa (ja mm. kirkon liturgisessa...
Alkuperäisten sääntöjen mukaan pelaaja voi laittaa vain yhden erikoiskortin kerrallaan https://www.unorules.com/
Pelistä on kuitenkin muunnoksia. Usean kortin lyömissäännön mukaan pelaaja voi lyödä useita kortteja, jotka sopivat poistopakkaan väriltään tai tyypiltään (numero tai erikoiskortti). Tähän muunnoksen on vielä vaihtoehtoinen muunnos, jossa pelaaja voi lyödä yhden samaa väriä tai kaikki samat numerot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uno_(korttipeli)
Helsingin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta löytyvät kalenterit, joissa on Suomen auringonnousu- ja laskuajat, sivut linkissä https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto.html
Makupalat-hakemiston Ajanlaskulinkeistä löytyy lisää kalentereita, osoite https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Vuonna 1968 siirryttiin kouluissa osittaiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Tuolloin syys- ja toukokuun lauantait määrättiin vapaiksi. Täydelliseen viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuonna 1971, eli lukuvuonna 71/72.
Lähteet mm:
Pihanen, Pentti. Koulun työaikojen järjestämisestä viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttäessä, 1968.
Karisto, A. (toim.) Suuret ikäluokat, 2005.
Turun kaupungin kansakoulut. Vuosikertomus 1973
https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvu…
