Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää...
Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa.
Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen.
*kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta
lähteet:
Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten...
Violeta Parran laulusta Gracias a la vida on kaksi suomennosta.
Muun muassa Liisa Tavin esittämän laulun Elämälle kiitos on suomentanut Jaana Lappo.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5085772
Pentti Saaritsan suomennos on nimeltään Miten voin kyllin kiittää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4619814
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) on Lasse Mårtensonin säveltämä. Alkuperäiset sanat ovat ruotsinkieliset ja niiden tekijä on Benedict Zilliacus. Suomeksi sanat on kääntänyt Jukka Virtanen. Tämä selviää esim. Viola-kansallisdiskografiasta,
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Teoksessa Kodin uusi eläinkirja osassa Lemmikki- ja kotieläimet (1990) sanotaan näin:
"Laiduntavat naudat eivät pysty puremaan ruohoa poikki, koska niillä ei ole sopivia hampaita. Lehmällä on kahdeksan etuhammasta alaleuassa, mutta ei yhtään yläleuassa. Se syö ruohoa tarttumalla siihen karhealla kielellään ja nykimällä sitä poikki liikauttamalla päätään nopeasti. Se hienontaa ravinnon poskihampaillaan, joita on 12 kummassakin leuassa."
Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ ) mukaan muutama viittaa lukumäärältään epämääräisiin olioihin tai asioihin: joku (harva), jokunen, joitakin, eräitä.Wikisanakirjan (https://fi.wiktionary.org/wiki/muutama ) mukaan muutama viittaa vähäiseen määrään laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise. Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös ohjeistus muutama-sanan käyttöön: https://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/561Muutama on lukumäärältään epämääräinen pienehkö määrä, joka määrittyy sanan käyttöyhteyden mukaan.
Pikkuserkku (l. toinen serkku) on ilmaus, jota käytetään serkkujen lapsista suhteessa toisiinsa. Henkilöt ovat toistensa pikkuserkkuja, mikäli heidän vanhempansa ovat serkuksia, eli heillä on yhteiset isoisovanhemmat, mutta eri vanhemmat ja isovanhemmat.
Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä.
Nykyisen kadun tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie).
Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden...
Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen.
Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja....
Kustaa Vilkunan etunimistä kertovassa teoksessa (VILKUNA, Kustaa: Etunimet. - 4. uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 s. 103) Iina-nimestä sanotaan, että se on nimen Iines rinnakkaisnimi ja että se on almanakassa merkitty samalle päivälle. Toisaalta Iina voi olla lyhenne mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä (Vilhelmiina, Katariina, Lucina, Sabina, Severiina, Augustiina, Albertiina). Iina alkoi yleistyä 1990-luvulla, ja 2002 se oli tyttöjen ensimmäisten etunimien tilastossa 53:s. Iineksen santoaan olevan espanajlainen muoto nimestä Agnes-nimestä (s. 112).
Agnes taas (s.33) oli oli roomalainen naispyhimys (k. 304)(jonka marttyyriuden muistopäivää vietetään 21.1.). Hänen puhtautensa ja viattomuutensa vertauskuvana oli valkoinen...
Rahojen arviohintoja sisältävä Suomen kolikot ja setelit -kirjan vuoden 2011 laitos noteeraa vuoden 1953 10 markan kolikosta vain kahden korkeimman kuntoluokan yksilöt. Vuonna 1953 lyötiin yli 22 miljoonaa 10 markan kolikkoa eli enemmän kuin muina jakson 1952-62 vuosina yhteensä, joten se on hyvin yleinen. Virheetön, täysin leimakiiltoinen kolikko on 5 euron arvoinen (vain harvat rahat ovat näin hyviä); "ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut" -luokitettu kolikko on arvoltaan 2 euroa. Jos kolikossa on käsittelyn jälkiä tai se on kulunut, sillä ei luettelon mukaan ole keräilyarvoa.
1950-luvulla lyödyistä 10 markan kolikoista arvokkaimpia ovat vuoden 1958 rahoista ne, joissa on kapea "1" (1-40 euroa -...
Mitään yleispätevää ohjetta ei voi antaa, koska eri kielten oikeinkirjoituksen c:n äännearvo vaihtelee. Siihen vaikuttaa yleensä äänneympäristö. Esimerkissä mainitussa tapauksessa, jossa sanan kirjoitusasu lienee latinaa, suositeltavin ääntäminen olisi ehkä k, koska meikäläisessä latinanopetuksessa c neuvotaan aina ääntämään siten. Tosiasia kuitenkin on, että latinankin ääntäminen on aikojen kuluessa vaihdellut eikä mainittu (sinänsä yksinkertainen) tapa ole välttämättä ollenkaan kaikkialla käytössä. Ongelmia yleensä esiintyy silloin kuin c:tä seuraa etuvokaali (käytännössä lähinnä e, y, i; latinan oikeinkirjoituksen ae ja oe äännetään yleensä e:nä, joten ne kuuluvat myös näihin tapauksiin). Myöhemmäsä latinassa (ja mm. kirkon liturgisessa...
Sananlaskukirjat ovat yksimielisiä siitä, että tämä kyseinen sanonta on taltioitu Vilppulasta. Kyse on siis vanhasta suomalaisesta sananlaskusta, ei yksittäisen henkilön sanomasta. Sanonta löytyy ainakin kirjoista Sananlaskut : 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta (SKS, 2017) ja Sananlaskut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 346 (SKS, 1978).
30091020316421
Tätä lyhennettä käytetään punasolujen kokojakaumasta. Tulos ilmoitetaan prosentteina.
Tutkimuksen viitevälit ovat:
Naiset alle 15 %
Miehet alle 14 %
eli olisi hyvä, jos tulos jäisi esim. naisilla 15 % tai alle.
Lisätietoa asiasta on osoitteissa
http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/tutkimustiedotteet/tutkimustiedott…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03…
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,...
