Katri Merikallion Martti Ahtisaari -elämäkerran mukaan Marko on syntynyt helmikuussa 1969. Muissa tutkimissani lähteissä mainitaan vain syntymävuosi 1969.
- Katri Merikallio, Matkalla : Martti Ahtisaaren tarina. Otava, 2011
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Erwin Rommel oli natsi-Saksan Afrikakorps-armeijakunnan komentaja. Rommel osoitti tuolloin sotataktista taitavuutta, minkä vuoksi hän sai Wüstenfuchs-lempinimensä. Jo natsi-Saksan propagandakoneisto alkoi luoda kuvaa Rommelista elämää suurempana herrasmiessotilaana, joten hänestä on vaikeaa saada historiallisesti tarkkaa kuvaa.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole pianonsoiton harjoitustilaa. Töölön kirjastosta voi varata käyttöönsä sähköpianon, mikä ei kuitenkaan liene sinulle avuksi.
Eläintietokirjasarjojen nisäkkäitä käsittelevistä osista
(Esim. Maailman luonto tai Uusi ZOO,tarkista saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta http://www.Libplussa.fi ) löytyy jonkin verran suomenkielistä tietoa pussihukasta,mutta Jaguarundista löydät parhaiten tietoa internetistä.
Jaguarundista löytyvä tieto on valitettavasti pelkästään englanninkielistä.
Laittamalla esim.Googlen tai Altavistan hakuun hakusanaksi Jaguarundi saat monipuolista tietoa sekä kirjallisesti että kuvina.
Vanhoja Taloussanomat-lehden numeroita säilytetään Pasilassa sijaitsevassa pääkirjastossa, osoite Rautatieläisenkatu 8. Ko.lehtiä ei voi lainata mukaan mutta paikan päällä niihin voi tutustua. Säilytettävistä lehdistä osa on mikrofilmimuodossa.
Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Ylivieskan kirjasto kuuluu Tiekko-kirjastokimppaan ja etsimällä hakusanalla kansallispuvut sai viitisenkymmentä viitettä. Hakusanoilla kansallispuvut Suomi kymmenen viitettä.
http://www.tiekko.fi/
Muutamia mahdollisia kansallispukukirjoja:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Kirjastot.fi -sivustolla on myös Linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#640. Linkkikirjastossa on viisi linkkiä suomalaisiin kansallispukuihin. Pari esimerkkiä
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Kansallispukukeskuksen sivuilla on myös...
Muun muassa Jaakko Tervo, Jorma Kurvinen, Sinikka Laine, Laila Kohonen ja Varpu Vilkuna ovat sijoittaneet nuortenkirjojaan Ouluun. Oulu-aiheiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen voi tutustua Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kirjallisuussivuilla:
http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/oululaisia.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/ (Sinikka Laine)
Kyseinen CD-levy liitteineen ei ole varattavissa, koska sen ainoa HelMet-kirjastoissa jäljellä ollut kappale on poistettu. Levyn luettelointitiedot näkyvät vielä HelMet-verkkokirjastosta vielä jonkun aikaa, kunnes ne poistuvat vuodenvaihteessa tehtävässä eräajossa.
Valitettavasti levyä ei näyttänyt olevan lainattavissa muistakaan maakuntakirjastoista.
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Teoksesta voi jättää varauksen vasta, kun se näkyy HelMetissä. Usein uutuuksista ilmestyy ensin näkyviin pelkkä nimeketietue. Vasta kun niteet on viety rekisteriin (ja ne näkyvät HelMetissä) on varauksen tekeminen mahdollista. Kannattaa siis seurata teoksen tilannetta www.helmet.fi -sivujen kautta.
Rahtilaivoista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Vapaalahti; Hannu: Suomalaiset rahtilaivat 1970-80 osat 1 ja 2, Suomalaiset rahtilaivat 1960-1969, Malmberg, Thure: Bore 1897-1997, vuosista suomalaista merenkulkua, Karonen, Petri: Enso-Gutzeit oy laivanvarustajana: Oy Finnlines ltd ja merivienti vuosina 1947-1982, Pietikäinen, Matti: The Finnlines fleet 1947-1997 ja Vainio Martti: Hackmanin laivat: havaintoja Hackman & Co:n omistamista lavoista vuosien 1793-1991 aikana.
Muistelmateoksia ovat mm. kirjat Skogberg, Kurt: Bogsvall och kölvatten: Sjömansminnen och upplevelser från ”då och nu”, segelfartyg och supertankers i späänande jämförelse, Villa, Kyllikki: Vanhan rouvan lokikirja, Rouvari, Erkki: Nuoruuteni satamat, Lehtonen...
Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata...
Nämä tiedot ja muutakin löydät esimerkiksi Suomen ulkoministeriön sivuilla. Uskontojen jakauma on kohdassa Yhteiskunta, kulttuuri ja media.
http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=17213&culture=f…
