HelMetin etusivulla http://www.helmet.fi on vasemmalla omien tietojen alapuolella linkki osoitteenmuutos. Voitte muuttaa osoitetietonne linkissä olevalla lomakkeella. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnuslukunne.
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
Fennica - Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi löytyy 81 viitettä, joissa on tekijänä Jalmari Sauli.
Löydät lisäksi tämän palvelun arkistosta lisää tietoa, kirjoita hakukenttään sauli,jalmari http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Saulin mahdolisesta muusta tuotannosta ei löytynyt paljon tietoa, mutta google-hakukone http://www.google.fi antaa jonkin verran lisätietoja hakusanoilla sauli,jalmari bibliografia.
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Eräpäivätiedotepalvelu käynnistetään uudestaan ensi vuonna. HelMetin etusivulla on tästä kertova tiedote.
Pahoittelemme katkoksesta aiheutuvaa haittaa.
Lainojen palauttaminen tai uusiminen ajoissa on aina asiakkaan vastuulla. Kirjaston tarjoama lisäpalvelu, kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä sähköpostiin lähetettävä eräpäivätiedote, ei poista tätä asiakkaan vastuuta.
Eräpäivien noudattaminen on myös tehty mahdollisimman helpoksi, koska
ajantasaista tilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta ja lisäksi asiakas saa lainoistaan eräpäiväkuitin.
Seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi voit toki keskustella...
Mahdollisia ostopaikkoja voisivat olla esim. seuraavat äänikirjojen myyjät:
BBC Audiobooks: http://www.bbcaudiobooks.com/Default.html
ISIS soundings: http://www.isis-publishing.co.uk/
Hachette Audio: http://www.hachettebookgroup.com/publishing_hachette-audio.aspx
Ainakin näiden julkaisijoiden lääketiedeaiheisia äänikirjoja löytyi WorldCatin kautta. Sitä, mitä tasoa ne vastaavat, on vaikea päätellä. WorldCat on maailman suurin kirjastojen yhteinen bibliografinen tietokanta. Sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneilla (http://www.lib.hel.fi/Page/54608c87-615d-42e1-a179-bca5a49b4f31.aspx).
Tämä löytämäsi kirja näyttäisi olevan ainoa. Tämäkin kirja on ainoastaan suomeksi, mutta kirja on julkaistu myös englanniksi:
One hundred words for equality: a glossary of terms on equality between women and men (1998).
Helsingin seudulla kirjoja on vain Eduskunnan kirjastossa, valitettavasti vain kirjastossa luettavina käsikirjoina. Eduskunnan kirjaston on kaikille avoin, julkinen kirjasto. Kirjaston Internet-sivut löytyvät täältä:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Koska kirjoja ei Helsingin seudun kirjastoista saa kotilainaksi, voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi. Kirjoja on monissa yliopiston kirjastoissa. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/...
Lausahdus on Shakespearen näytelmästä Coriolanus kolmannen näytöksen loppupuolella: "I will not do't,Lest I surcease to honour mine own truth and by my body's action teach my mind a most inherent baseness". Suomeksi Paavo Cajander on kääntänyt sen seuraavasti: "En, sit' en tee. Näin totuudelt' en kunniaansa ryöstä; Ja halpuutt' ilkeintä en ruumiin eleill' Opeta sielulleni." Lauri Sipari on suomentanut sen seuraavasti: "Ei, en tee sitä, etten kadottaisi omaa totuuttani, ja ruumiini teoin opettaisi mielelleni ikuista alhaisuutta."
Mikäli kysymyksessä on Googlen kuvahaku, tietoa ja ohjeita voi hakea Googlen ylläpitokeskuksesta osoitteessa http://www.google.com/support/webmasters/?hl=fi, josta löytyy linkki "Googlen perusteet".
Valitettavasti kukaan ei tunnistanut kuvailemaasi juonta. Kysyimme asiaa myös kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sieltäkään ei tullut vastauksia.
Etsimäsi tarina vaikuttaa ennemminkin novellilta kuin romaanilta, joten etsin sitä erilaisista kokoelmista (Murha á la carte, Mahdottomat murhat, Murhakirja, Hare: Syyllinen, syyllisempi, viaton), mutta mitään kuvailuusi sopivaa ei löytynyt. Tarina muistuttaa jotenkin Roald Dahlin kertomuksia, mutta myöskään hänen suomennetuista teoksistaan en sitä löytänyt. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta –palstan lukijoista tunnistaa kertomuksen.
Netistä löytyy sivusto, http://personal.inet.fi/koti/juhanik/Sapo.htm, jossa on kuvailtu Sapo-sarjan kirjat. Ehkä kannattaa selata...
Elokuva kertoo Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtyeestä, ja sen nimi tulee bändin samannimisestä kappaleesta. (http://kovasikajuttu.fi/bandi-info/sanoitukset) Miksi nimeksi on valittu juuri kyseisen kappaleen nimi, siihen osannevat vastata vain elokuvan tekijät itse. Punk-musiikiin ja -kulttuuriin on perinteisesti kuulunut kapinallisuus, auktoriteetinvastaisuus ja provosoivuus, joten ehkäpä nimellä on tarkoituskin herättää ristiriitaisia tunteita?
Halutessasi voit tiedustella asiaa myös elokuvan tekijöiltä esim. sähköpostiosoiteella info@kovasikajuttu.fi.
Soitin asian tiimoilta Rakennustietosäätiöön. He tarkistivat asian kirjasta nimeltä Rakentamisen piirustusmerkintöjä, jossa on kaikki määritellyt merkit. Valitettavasti pyöröoville ei siitä löytynyt erillistä merkkiä. Jos haluat tutkia kirjaa itse, sitä on lainattavana HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1880595
Mahdollisesti myös tästä kirjasta voi olla apua:
Talonrakentajan käsikirja. 10 : Piirustusmerkinnät rakennuspiirustuksissa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1944263
Tässä muutama, jotta olisi hieman valinnanvaraa. Mikäli etsit lisää tai muunlaista, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja autamme mielellämme!
Yleistä
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme (Auvo Kostiainen ym.: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Matkaan : milloin, minne, miten (toimittanut Craig Doyle, Otava 2008) voisi ehkä sopia yleisteokseksi. Parhaiten se kuitenkin toiminee matkaopastyylisenä vinkkilukemistona.
Laajemmin tutkimusta löytyy englanniksi, esimerkiksi
Essentials of Tourism (Chris Cooper, Pearson Financial Times, 2012).
Tervetuloa paratiisiin: reportaasi turismiteollisuudesta (Jennie Dielemans, Like 2010) edustaa kriittistä näkökulmaa matkailun vaikutuksiin.
Suomen...
Lehtileike on vuodelta 1966.
Virtolaisten hullunmylly -otsikolla Kansan lehden etusivulla julkaistussa pikku-uutisessa referoidaan Pirkanmaan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Risto Tainion kevätmaakuntapäivien avauspuhetta, jossa käsiteltiin aluejaotuksen nurinkurisuutta.
Vastausta kysymykseen ei voi antaa pelkästään väestömäärään suhteutettujen lukujen avulla, sillä Pohjoismaiden väestöissäkin on ikärakenteessa eroja ja kuolleisuuden mittaamiseksi tulee eri maiden kuolleisuus ikävakioida.
Siksi tarkastelu tulisi tehdä elinajanodotteiden avulla. Elinajanodote on ikävakioitu luku, joka mahdollistaa vertailukelpoisen vertailun.
Tilastokeskuksen "Suomi numeroina" -palvelusta löytää valmiin taulukon, jossa on Suomen O-vuotiaiden elinajanodote vuodesta 1990 alkaen => http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset
Pohjoismaisen vertailun löytää mm. Pohjola numeroina 2013 -taskutilastosta (pdf, sivulla 11) => http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-766