Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Alkuperäinen versio tästä Mccartneyn nätistä akustisesta kappaleesta löytyy The Beatles nimiseltä levyltä, joka Valkoisena tuplanakin tunnetaan. Myös jonkin aikaa sitten ilmestyneistä Anthology-kokoelmista kolmannella on jonkinlainen versio kappaleesta, joskin alkuperäinen lienee laadukkaampi. Kumpaakin levyä löytyy useampi kappale pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuus kannattaa tarkistaa plussasta.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
Kirjaa on lainattavana Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ sekä Museoviraston kirjastossa http://www.nba.fi/fi/kirjasto. Molemmissa kirjastoissa teos on paikalla, laina-aika on 28 vuorokautta.
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta:
http://finna.fi
Lohjan kirjastosta saa lainaksi ylioppilaskirjoituksiin valmentavia paketteja, joissa on mukana kuunteluharjoituksia. Saat niistä luettelon Lohjan kirjaston aineistotietokannasta kirjoittamalla tietokannan tarkennetun haun asiasanaruutuun ylioppilastehtävät tai ylioppilastutkinto:
http://lohja.kirjas.to/
Teksti kuuluu suomeksi:
Sinun tuulessasi -, Sinun valossasi -.
Miten pientä kaikki muu, miten pieniä me - ja onnellisia siinä, mikä yksin on suurta.
Hammarskjöld, Dag: Kiinnekohtia (s. 149). Otava.
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMetistä.
Yritin kirjastovarastostamme Pasilasta löytää 1950-luvulla painettua sanakirjaa, mutta vanhin hyllystä löytynyt teos, josta sana löytyi, oli painettu vuonna 1968, Random house dictionary of the english language. Siellä sana oli kirjoitettu yhteen painkiller. Muistakaan sanakirjoista en löytänyt yhdysviivallista muotoa. Voi tosiaan olla, että kyseessä on vanha kirjoitusasu, joka on muuttunut tai esiintynyt yhteenkirjoitetun rinnalla. Beckettin näytelmän ensimmäinen versio on ranskankielinen, mutta englanniksi se on ilmestynyt pian sen jälkeen. Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella osataan varmasti neuvoa eteenpäin, http://www.helsinki.fi/englanti/ , toimiston yhteystiedot löytyvät täältä http://www.helsinki.fi/englanti/...
Unista ja niiden merkityksistä löydät tietoa esim. seuraavien linkkien kautta:
Tieto uniteemoista ja niiden merkityksistä sekä unissa esiintyvien esineiden, olentojen ja asioiden selityksiä:
http://koti.kapsi.fi/~panttinet/aiheet/unet/index.php
Unikirja:
http://www.hedelmapuu.com/index.php?option=com_alphacontent§ion=11&…
Voit etsiä unia käsitteleviä teoksia oman kuntasi kirjaston tietokannasta. Kirjoita asiasana-kohtaan sana unet ja klikkaa hae. Pornaisten kirjastosta löytyy esimerkiksi Ulander, Maria: Unet A:sta Ö:hön : sanakirja : yli 900 unisymbolia ja tulkintaa (Basam Books 2008)
Porsse-kirjastot:
http://porsse.kirjas.to:8003/Intro?formid=find2
Ehkä kyseessä on ollut jokin hetkellinen häiriö, sillä kokeilin nyt itse tehdä varausta ja se toimi moitteettomasti. Voisit yrittää tehdä varauksen nyt uudelleen osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/record=b2047474~S9*fin.
Kirja on vuonna 1974 suomennettu Tunne itsesi - tunne muut: psykologian perustietoa. Kirjoittaja on Preben Sørensen, suomentaja Heidi Lindroos, asiatarkastuksen on suorittanut Terho Turkki ja piirrokset on tehnyt Robert Storm-Petersen. Kirjasta on otettu lisäpainoksia vuosina 1976, 1978, 1981 ja 1982.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei enää ole, mutta se löytyy mm. Helsingin yliopiston Minervan kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/concrete5/fi/asioi/toimipaikat/keskusta/
Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren...
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lukunopeuden kehittämiseksi on olemassa kirjallisuutta. Esimerkiksi Kalevi Kanteleen Nopean lukemisen opas, 2000.
Myös Paul R. Scheelen teokset PhotoReading ja PhotoReading Mind -järjestelmä käsittelevät asiaa. Näissä teoksissa on kyse ns. "valokuvalukemisesta".
Vanhempi teos on Erkki Tuonosen Pikaluku, 1973.
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat.
Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä.
Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
Roihuvuoren japanilaistyylisestä puutarhasta löydät tietoja Helsingin kaupungin rakennusviraston internetsivuilta, osoitteesta :http://www.hkr.hel.fi/viher/index.html.
