Hei!
Tarkoittanet varmaan oman kotisivun tekemistä?
Aiheesta on julkaistu useita opaskirjoja, joita voit etsiä kirjastoista. Esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löydät tällaisia hakusanalla kotisivut.
Kotisivujen valmistusta opetetaan myös erilaisilla atk-kursseilla, mm. Helsingin työväenopistossa (www-sivujen tuottaminen -kurssit). Työväenopiston oppaita löydät kirjastoista ja työväenopistojen toimistoista. Mahdollisia vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella p. 310 88610.
Margit Sandemon kirjojen ruotsalainen kustantaja (www.boknoje.se)ilmoittaa, että yhteistyö suomalaisen Kirjaviihde-kustantajan kanssa on loppunut. Sarjaa Legenden om ljusets rike ei ehditty suomentaa eikä sitä näin ollen lähiaikoina olla suomentamassa. Ruotsiksi kirjoja voi tilata kirjastojen kautta.
Richard Nixon on kirjoittanut kirjoja. Saat viitetiedot niistä arvioitavaksesi Kongressin kirjaston aineistorekisteristä, osoite http://lcweb.loc.gov/ . Viitteitä on 210 + 1 + 36; tekijänä Nixon, Richard M[ilhous], 1913 - .
Suomen kansallisbibliografiassa mainitaan 4 nimekettä, joiden tekijänä on Nixon. Niiden joukossa on mainitsemaasi aiheeseen viittaava: Johtajuuden profiileja, Helsinki 1983. Se on monen maakuntakirjaston kokoelmassa, joten sitä saa kaukolainaan. Englanninkielisenä se on nimeltään Leaders, 1982 ja 1983; sekä kahdessa maakuntakirjastossa että tieteellisissä kirjastoissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on vain Richard Nixonin muistelmat englanninkielisenä (The Memoirs of Richard Nixon, 1978).
Suomi-Venäjä-seuran yhteydessä toimii Venäjää koskevaan tietoon erikoistunut tietopalvelu Venäjä-info, johon voi lähettää kysymyksiä myös sähköpostitse. Linkki sivulta www.venajaseura.com (venäjä-info).
Väestörekisterikeskuksen Internet-sivujen mukaan huhtikuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty yhteensä 76 500 kappaletta. Voimassaolevia kansalaisvarmenteita on 63 300 kappaletta.
8.700 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.fineid.fi Uutiset-linkistä. Tietoja päivitetään kuukausittain.
Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmat ovat Photoshop ja Paint Shop Pro. Niistä löytyy kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastosta. Internetistä voit hakea näitä kirjoja Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla kuvankäsittely ja rajauksella Tampereen kaupunginkirjasto saa 24 teosta, jotka ovat uutuusjärjestyksessä. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Jotta saisit käsiisi muiden kuin oman kuntasi kirjaston materiaaalia, käänny oman kirjastosi puoleen kysymään kaukolainamahdollisuudesta.
Esim. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita hyviä teoksia tästä aiheesta. Ne saat esille yhdistämällä luokan 38.3 ja asiasanan koulukiusaaminen
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Kirjastoissa voit etsiä korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta tietoa opinnäytteistä, joita on tehty runsaasti eri korkeakouluissa.
Koulukiusaamisesta löytyy asiaa mm.Mannerheimin lastenssuojeluliiton sivuilta
http://www.mll.fi/ajankohtaista/ala_sulje_silmiasi_kiusaamiselta/mita_k…
sekä Tukiaseman sivuilta
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=281
Viittomakielen ohjaajan tutkinto on vielä melko uusi, sillä ensimmäiset viittomakielen ohjaajat valmistuivat keväällä 2004. Tutkittua tietoa ohjaajien sijoittumisesta työelämään ei vielä löydy paljoa.
Aihetta käsitellään seuraavassa Turun kristillisen opiston opinnäytetyössä:
Kauranen, Noora & Lindholm, Heidi
Mitä huominen tuo tullessaan? viittomakielen ohjaajan
tulevaisuudennäkymät
Opinnäyte on lainattavissa Diakonia-AMK:n Turun kirjastosta.
Viittomakielen ohjaajan opintoja ja työelämään sijoittumista esitellään mm. seuraavilla sivuilla:
http://www.psko.fi/viitomaperus.html
http://www.tk-opisto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010388
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Pääset näille arkistosivuille osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita etsi arkistosta kohtaan Huntington ja hae.
27.3.2006 kirjatussa vastauksessa ilmenee, että sarjan kustantaja WSOY on ilmoittanut, että tällä hetkellä näyttäisi siltä, että huonosta menekistä johtuen WSOY ei jatkaisi suomenkielisen sarjan julkaisemista.
Kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu englanninkielisenäkään, mutta siitä voi lukea otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html
Teksti kuuluu suomeksi:
Sinun tuulessasi -, Sinun valossasi -.
Miten pientä kaikki muu, miten pieniä me - ja onnellisia siinä, mikä yksin on suurta.
Hammarskjöld, Dag: Kiinnekohtia (s. 149). Otava.
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta sen perusteella, että heidän teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella.
Saadakseen korvausta, tekijän on ilmoitettava yhteys-ja teostietonsa Sanaston lainauskorvausjärjestelmään: https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Helpoimmin se tapahtuu tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla järjestelmään ja antamalla tarvittavat tiedot turvallisen verkkoyhteyden välityksellä.
Jos sinulla ei ole käytössä verkkopankkitunnuksia, voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanasto ry:n toimistossa, Köydenpunojankatu 5, 00150 HELSINKI.
Helmet kirjastoissa Suomen mestari 1 löytyy kolmena eri versiona: kirjana, cd-levynä ja näiden yhdistelmänä (kirja + 2 cd-levyä). Tällä hetkellä vain cd-levyä löytyy hyllystä. Varauksen voit tehdä www.helmet.fi, soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Kirjastokorttia ei valitettavasti voi toinen aikuinen toiselle aikuiselle hakea edes valtakirjan kanssa. Kehottaisin kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotikirjastoon, jossa on viime syksynä aloitettu uusi kokeilu koskien uutta Kotikirjaston korttia. Tässä lyhyesti tietoa kortista ja Kotikirjaston yhteystiedot:
Uutta Kotikirjaston korttia voivat käyttää asiakkaat, joilla on henkilökohtainen avustaja/sukulainen tai muu apu, joka käy heidän puolestaan kirjastossa. (Nämä henkilöt ovat ennen tarvinneet valtakirjan asioidessaan toisen puolesta.)
Kotikirjaston kortti on haltijakohtainen. Tämä on mahdollista, koska Kotikirjaston asiakkaat allekirjoittavat erillisen sopimuksen, jossa hyväksytään, että korttia voi käyttää virkailija tai asiakkaan edustaja...
Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Aihetta käsitellään kulttuurilehti Hiidenkiven numerossa 1/1996 (s.44). Asiantuntijana on Kotimaisten kielten keskuksen tutkija. Artikkeli sisältää seuraavat tiedot:
Toulat on alkuaan tarkoittanut jotain kohtaa Toulauden kyläasutuksen halki laskevassa Toulatjärvien ja Toulatjoen vesistössä ja siirtynyt myöhemmin asutuksen nimeksi.
Nimen alkuperää ei ole ratkaistu. Sen syntyä pohdittaessa on tarpeen ottaa huomioon vesistösana toola ~ toula, josta on tietoja Kuusamosta. Sana tarkoittaa 'puronsuun laajentumaa, vesimutkaa, suvantoa'.
Yleiskieliseen käyttöön suositettava taivutusmuoto on Toulauden, Toulaudella. Puhekielessä muotojen epäparisuus pyrkii tasoittumaan, ja nimeä on alettu taivuttaa Toulatissa...
Jartse Tuominen on 90-luvulla soittanut kitaraa ainakin Indiana-nimisessä yhtyeessä, jolta on ilmestynyt cd "Kristallipallo". Helsingissä cd-levy on luokiteltu rock/pop-musiikkiin, mutta siltä löytyy mm. kappale "Hopeinen kuu", joten kyllä tämä mielestäni läheltä liippaa. Lisätietoa löysin myös netistä, mm. osoitteesta http://www.netti.fi/~pekhieta/tuominen.htm Sivulta löytyy linkkejä useisiin yhtyeisiin, joissa Tuominen on vaikuttanut.
