Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
Voisikohan kyse olla Rae Lambertin Mungo-kirjoista, joita 90-luvulla ilmestyi useampiakin, mutta joita ei tällä hetkellä ole kirjastojen kokoelmissa juurikaan. Helmet-kirjastoissa on muutama kappale ruotsin kielisenä. Muualta Suomesta joitakin Mungo-kirjoista saattaisi saada kaukolainaksi.
Suomen lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät tiedot viidestä Mungo-kirjasta: Mungo maailmalla, Mungo tutustuu jokilaaksoon, Mungo tutustuu metsän eläimiin, Mungo tutustuu pikku eläimiin, Mungo tutustuu sademetsään. Kaikki on julkaistu suomeksi vuonna 1994, kustantaja on Kolibri-kustantamo. Kirjoja kuvaillaan näin: "Mungo on Brasilian sademetsissä syntynyt hämähäkkiapina, joka asuinalueensa tuhouduttua on jäänyt kodittomaksi. Pikku apina...
Roihuvuoren japanilaistyylisestä puutarhasta löydät tietoja Helsingin kaupungin rakennusviraston internetsivuilta, osoitteesta :http://www.hkr.hel.fi/viher/index.html.
Internet osoitteessa http://www.evreka.fi/c/comp/search/pers/ on useita kotimaisia ja ulkomaisia linkkejä valittavana, joista voi mahdollisesti löytyä kyseisen henkilön sähköpostiosoite , jos hän on jollain tavalla kirjautunut kyseisille listoille.
Nicholas on muunnos Nikolaus (lat.) tai Nikolaos-nimestä (kreikk.), joiden nimipäivä on 6/12. Pertti Lempiäisen "Suuren nimipäiväkirjan" mukaan Nikolaus-nimen toi kalenteriin pyhä Nikolaus. Hänen muistoaan ympäröi tiheä legendaverkko, varmat historialliset tiedot sen sijaan ovat niukkoja. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä, jonka tunnuksina kirkkotaiteessa ovat usein ankkuri ja laiva. Lisäksi hänet muistetaan hyväntekijänä ja erilaisiin hätätiloihin joutuneiden auttajana. Hyväntekijän rooliin liittyy se, että monissa maissa hän tuo joulun tienoilla lahjat erityisesti lapsille. (Esim. amerikkalaisten Santa Claus ja sen esikuvana oleva hollantilaisten Sinterklaas).
Vaski-kirjastoista löytyviä suomeksi käännettyjä romaaneja 1500-luvun löytöretkistä Etelä-Amerikkaan ei montaa ole. Etsinnässä voi käyttää asiasanoja, esimerkiksi konkistadorit, valloitus, Peru, Etelä-Amerikka, 1500-luku, historialliset romaanit, löytöretket, Pizarro, inkat, ja kokeilla niitä erilaisilla yhdistelmillä.
1500-luvun Etelä-Amerikasta on Isabella Allende kirjoittanut kirjan Sydämeni Inés. Antoine B. Danielilla on jopa Inkat-sarja, jossa tätä ajanjaksoa kuvataan kolmessa kirjassa. Federico Andahazin Anatomi sijoittuu myös kuvaamaasi aikaan.
Näin pienestä on otoksesta on hankala löytää mitään Saramagoa muistuttavaa. Jos englanti sujuu, niin esimerkiksi Goodreads-palvelusta on helppoa etsiä kirjoja konkistadoreista ja...
Puolan kansallispäivää vietetään toukokuun 3. päivä sen kunniaksi, että maan perustuslaki säädettiin tuona päivänä vuonna 1791.
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites/may-constitution_en
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
Aiheesta voisit etsiä aineistoa yliopistojen Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea ,jotka ovat käytettävissä yliopistojen ja myös Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Muut kaupunginkirjaston käytössä olevat tietokannat (käyttö kirjaston työasemilta) löytyvät sivulta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/doc784.html
Mahdollisia muita asiasanoja kuin Wagner ja festivaalit on löydettävissä Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa .
Internetsivuilla löytyy paljon viitteitä aiheesta, esimerkiksi Google http://www.google.com antaa hakusanayhdistelmällä - wagner festspiel idee - lukuisia viitteitä www-sivuista.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta...
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm....
Vastausta kysymykseesi voi miettiä korkeintaan teoreettisella tasolla. Kuinka monta kertaa olet nähnyt siamilaiset kaksoset bussissa - tai ylipäänsä missään? Yhteenkasvaneet kaksoset selviävät harvoin hengissä edes synnytyksestä, puhumattakaan, että he kasvaisivat aikuisiksi asti. Suosittelen, että tutustut vaikkapa seuraaviin linkkeihin:
http://zygote.swarthmore.edu/cleave4b.html
http://www.twinstuff.com/conjoined.htm
Googlella ( http://www.google.com/ ) löydät lisää linkkejä sanoillla "conjoined twins".
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Vladimir Grisinin venäjänkielisen, lähinnä lapsille ja nuorille tarkoitetun shakkioppaan suomennos ja englanninnos ovat ainoat samaan alkuperäistekstiin perustuvat suomen- ja englanninkielistä shakkisanastoa sisältävät teokset: Grisin, Vladimir, Sakin aakkoset eli ensi askeleet sakkilaudalla, 1982 ja Grisin, Vladimir, The ABC of Chess, 1986. Niiden saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Ainakaan kirjojen asiasanoituksen perusteella ei ole. Vuonna 2005 ilmestyi Tiina Mahlamäen väitöskirja Eeva Joenpellosta (Naisia kansalaisuuden kynnyksellä). Mahtaisiko siitä löytyä vastausta?
Viittomakielen ohjaajan tutkinto on vielä melko uusi, sillä ensimmäiset viittomakielen ohjaajat valmistuivat keväällä 2004. Tutkittua tietoa ohjaajien sijoittumisesta työelämään ei vielä löydy paljoa.
Aihetta käsitellään seuraavassa Turun kristillisen opiston opinnäytetyössä:
Kauranen, Noora & Lindholm, Heidi
Mitä huominen tuo tullessaan? viittomakielen ohjaajan
tulevaisuudennäkymät
Opinnäyte on lainattavissa Diakonia-AMK:n Turun kirjastosta.
Viittomakielen ohjaajan opintoja ja työelämään sijoittumista esitellään mm. seuraavilla sivuilla:
http://www.psko.fi/viitomaperus.html
http://www.tk-opisto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010388
Teoksen tiedot voi aina tarkistaa Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan kaikki suomenkielinen kirjallisuus. Fennican mukaan teoksen on suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Reijo Valta.
Fennica: http://finna.fi
La Boheme är gammal produktion från äret 2000, original premiär var den 10 mars 2000. Tidningarna har inte recenserat produktionen andra gången.
Recensioner finns i följände källor:
Harri Kuusisaari: "Oopperan tunteet pannassa" i Rondo 4/2000
Kimmo Korhonen: "Vaihtoehtoinen La Bohème" i Classica 2/2000
Veijo Murtomäki: "Epäsentimentaalinen musikaaliooppera" i Helsingin Sanomat 12.3.2000
Gummeruksen syksyn 2008 esitteen mukaan Lord and the brotherhood of the blade -teoksen suomennos ilmestyy elokuussa 2008. Anuirmeli Sallamo-Lavin suomennoksen nimi on Lordi John ja veitsenterän veljeskunta. http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_…
Sarjan seuraavan teoksen Lord John and the Hand of Devils suomentamisesta ei vielä löytynyt ennakkotietoja.
Tarkkaa aikaa kirjojen saapumisesta kirjastoihin on vaikea arvioida.
