Karistosta vastattiin Anni Polvan Tiina-sarjan erilaisia ulkoasuja koskevaan tiedusteluun seuraavasto: Tiina-kirjoja on ilmestynyt yhteensä 29 kappaletta, joista 21 ensimmäistä punaselkäisenä versiona. 21. eli viimeinen punaselkäisenä
ilmestynyt on nimeltään Tiinalle otetaan pikkusisko.
Opetusministeriö vastaa yhdessä lääninhallitusten kanssa kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista. Muiden kuntien tilastoja voi etsiä mm.sivuilta http://tilastot.kirjastot.fi/
ja perustietoa OPM:N tilastoinneista http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index…
Tampereen kaupunginkirjasto mittaa tilastoinnissaan kirjaston käyttöä ja tällöin uusinnat tilastoidaan kokonaislainalukuun. Vuonna 2004 uusintoja lainoista oli 35 %. Kirjastossamme uusintoja voi tehdä useammalla tavalla; Internetissä, puhelimitse, palautuksessa virkailijan avulla tai kirjaston yleisömikroilla.
Työsuoritteisiin ei uusintoja lasketa. Työsuoritetilastoihin tulevat vain ns. ensilainat, jotka tehdään...
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta voit etsiä kirjoja, jotka käsittelevät aihettasi. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi sosiaaliset taidot ja paina Hae.
Poimintoja hakutuloksista:
Laine, Kaarina: Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Otava, 2005. 264 s.
Salmivalli, Christina: Kaverien kanssa : vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-kustannus, 2005. 240 s.
Kauppila, Reijo: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. PS-kustannus, 2005. 219 s.
Isokorpi, Tia: Tunneoppia : parempaan vuorovaikutukseen. PS-Kustannus, 2004. 200 s.
Google löytää hakusanalla sosiaaliset taidot paljon kiinnostavilta näyttäviä sivuja, mutta tarkastellessa ne osoittautuvat pelkiksi tiedotteiksi...
Virolaisen kirjailijan Aidi Vallikin nuortenkirjoista on suomennettu Ei mikään kiltti tyttö (2002) ja Pelkkää vedätystä (2004). Kirjailijasta ei valitettavasti juuri suomenkielistä tietoa löydy.
Suomen Standardisoimisliitosta löytyy asiantuntemusta standardeihin liittyvissä asioissa. Standardisoimisliiton kirjaston kokoelmissa on alan kirjallisuutta, lehtiä, tietokantoja ym. tietoaineistoja. Kirjaston tietopalvelu vastaa standardeihin liittyviin kysymyksiin ja liiton verkkokaupasta saa ostaa standardeja.
Suomen Standardisoimisliitto SFS www.sfs.fi
Standardisoimisliiton kirjasto www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/
Oletko katsonut Anja Snellmannista tietoja esim. kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, Otava 2004.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim.
Sanojen aika -sivustolta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
ja kustantaja Otavan kotisivuilta http://www.otava.fi löydät lisätietoja ja jopa Snellmanin sähköpostiosoitteen.
Emme löytäneet mitään tukea sille, että joulua vietettäisiin amerikkalaisilla työpaikoilla kuvaamallasi tavoilla. Voisikohan kyseessä olla pikemminkin jonkinlainen pikkujoulunviettotapa, tai sitten vain käsikirjoittajien keksintö?
Erin Hunterin fantasiakirjasarjaa Soturikissat: Uusi profetia on lainattavissa Lauritsalan kirjastosta varmasti pitkään. Kirjastosta poistetaan kirjoja vasta, kun ne ovat huonokuntoisia ja mahdollisuuksien mukaan tilataan suosituista sarjoista uudet tilalle. Voit halutessasi varata kirjoja, lasten- ja nuortenaineiston osalta varaaminen on maksutonta. Kirjastosta saat internettunnukset, joilla voit tehdä itse varauksia tai voit myös pyytää henkilökuntaa varaamaan haluamasi kirjan.
Scifi- ja fantasiakirjallisuuteen erikoistuneen Risingshadow-sivuston mukaan kolmas kirja Aamunkoi ilmestyy maaliskuussa 2013. Uusi profetia on kaiken kaikkiaan kuusiosainen sarja. Lisää voit lukea tämän linkin kautta: http://www.risingshadow.fi/library?action=...
Kysyimme asiaa laajasti ammattilaisilta, yksi vihje löytyi: Voisiko kyseessä olla Louis Aragon? Hän on todennut: "Il n'y a pas d'amour heureux".
Häneltä löytyi Fono-tietokannasta vain ranskaksi. Vihjeen antajalla oli tällainen linkki http://musique.ados.fr/Francoise-Hardy/Il-N-Y-A-Pas-D-Amour-Heureux-t38…
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet on Tiitus-nimen kohdalla seuraava tieto: Nimi on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa v. 1883. Latinan Titus tarkoittaa kunnioitettavaa. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimestä tunnetaan muunnokset Tiitu, Titu, Tito ja Titta.Nimi on löydetty uudelleen 2000-luvulla.
Väestörekisterikeskuksen nimitiedoissa nimieä on käytetty sekä miesten että naistennimenä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
Musiikkiin erikoistunut kollega tunsi laulun hyvin ja kertoi, että tätä Imre (tunnetaan myös nimellä Emmerich) Kalmanin operetin kappaletta on todennäköisesti esitetty vain operetin unkarinkielisissä versioissa, eikä siitä näin olisi suomenkielistä versiota. Kappale on operetin loppupuolelta.
Unkarinkielisessä nimessä on kaksi ihmisen nimeä, joten varsinaisesti siinä ei ole mitään kääntämistä, mutta tällä nimellä sitä ei siis ilmeisesti ole Suomeksi esitetty.
Filippo Tommaso Marinettin Le Figarossa vuonna 1909 julkaiseman Futurismin manifestin suomennos löytyy tosiaankin kokonaisuudessaan mm. teoksesta Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975). Teoksen on suomentanut Jouko Sarakorpi.
Saat kyseisen sitaatin suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975)
Koska painettujen lehtien vuosikertojen hinnat ovat jatkuvasti nousseet ja kirjastojen aineistomäärärahat ovat useimmiten laskeneet tai pysyneet samansuuruisina, on kirjastojen ollut pakko niin lehtien kuin muunkin aineiston valinnassa keskittyä lähinnä kysytyimpiin nimekkeisiin.
Kirjastojen aineistomäärärahat jaetaan esim. Vantaalla kirjastojen kesken lähinnä lainaustilastojen mukaisesti, niin että ainakin eniten lainattujen aikakauslehtien tilaamista pyritään jatkamaan. Sanomalehtien osalta otetaan huomioon, onko ko. lehti mahdollista lukea ePress- tai PressDisplay-palvelun kautta e-lehtenä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(….
Pääkaupunkiseudulla toimiva HelMet-kirjasto palvelee yhtenäisesti Espoota...
Mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, että Maria Vaara olisi sukua Elina Vaaralle (os. Sirén, s. 1903 Tampereella, k. 1980 Helsingissä).
Seuraava sitaatti on eräästä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastauksesta:
Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia.
Elina Vaara oli taiteilijanimi, jonka Elina Vaara otti käyttöön 1920-luvulla. Tämä tieto löytyy Jaana Karjalaisen teoksesta Elina Vaara : radanvarren vuodet. Siinä kerrotaan myös seuraavaa: Syntyi...
Kyseessä on mitä ilmeisemmin Aila Nissisen kirjoittama Myyrä Matikaisen malliauto. Myyrä Matikaisen auto on Peugeot, nimeltään Farmari Pesonen (koska Peugeot on vähän vaikea sana lausua) ja auton matka suuntautuu mm. Ranskaan.
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!