Suomi-ruotsi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. 1997, 3. uus. laitos, ISBN 9510216283 antaa sanalle hankauspaalu ruotsinkielisen vastineen mantelburen påle.
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "...
Souvarien ja Eero Avenin levytyksistä tuttu Kylmän kukkia löytyy säveltäjänsä Leo Siirtolan julkaisemasta nuottikokoelmasta Hetki kuin timantti.
Nuottia on ainakin Lahden, Turun ja Lapin kirjastoissa. Kannattaa tiedustella kaukolainausmahdollisuutta oman kunnan kirjastosta.
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
Hei,
kaikki, joita kiinnostaa sanaristikoiden laadinta kiinnostaa, voivat niitä tehdä. Internetistä löytyy muutamia sivustoja, joita voi hyödyntää ristikoiden laadinnassa. Kannattaa tutustua esimerkiksi Sanaris oy:n sivustoon ja Generistik-sivustoon. Jälkimmäinen on tietokoneohjelma ristikoiden laadintaan. En pysty sanomaan millainen se käytännössä on. Rekisteröityminen maksaa 50 €. Internetistä voi löytyä myös muita sanaristikoiden laadintaan tehtyjä ohjelmia.
Ristikoiden laadinnassa on tärkeää hyvä ja monipuolinen suomenkielentaito. Ristikoiden laadintaan on julkaistu erilaisia sanaristikkokirjoja. Kirjat ovat pääasiassa sanastoja ja niitä ovat laatineet esimerkiksi Erkki Vuokila ja Veijo Wirén. Näitä kirjoja kannattaa tiedustella...
Poliisin mukaan ennen 1.3.1999 myönnettyjen henkilökorttien voimassaolo on päättynyt 31.12.2002 http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/AADE45416013924AC2256BC200…
Viking Linen ja Silja Linen mukaan asiakkaan on vaadittaessa pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä viranomaisten hyväksymällä henkilöllisyystodistuksella http://www.vikingline.fi/hyvatietaa/henkilollisyystodistus.asp
http://www.silja.fi/ (sivun alareunasta kohdasta "hyvä tietää")
joten varmuuden vuoksi henkilökortin kannattaisi olla voimassa.
Ongelmanratkaisutehtäviä, psykologisia pelejä ja testejä löytyy mm. De Carlon Psykologiset pelit ja leikit. Kirjaston kokoelmista löytyy myös erilaisia päättely- ja numerotehtäviä Mensa-älyjumppa -kirjoista.
Virpi Slotten yms. kirjoittamassa artikkelissa Kasvatuslehdessä (2002 nro 3) pyritään vastaamaan, mitä ja miten hoitoalan opiskelijoiksi pyrkiviä testataan.
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
Hei!
Drenain taruista on tosiaan suomennettu vasta nuo kaksi mainitsemaasi, tuntuisi todennäköiseltä, että kustantaja suomentaa myös loput sarjaan kuuluvat teokset. Varmaa tietoa suomentamisaikataulusta saat suoraan kustantajalta:
http://www.jalavakustannus.fi/sivut/JKyhteys.html
Ainakin Ruokatori ilmoittaa toimintalueekseen osan Pirkanmaata eli seuraavat alueet: Tampere, Kangasala (ei Sahalahti), Lempäälän Kulju, Nokia, Pirkkala. Lisätietoja: http://www.ruokatori.fi, sähköpostilla asiakaspalvelu@ruokatori.fi.
Hoitotyön vuosikirja 2009 on jo Sellon kirjaston kokoelmissa mutta se on tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen netissä http://www.helmet.fi Kirjoita hakukenttään hoitotyön vuosikirja 2009
Kalervo Väänäsen aikakauslehtiartikkeli Luun elämänkaari, joka on ilmestynyt Duodecim-lehdessä vuonna 1996 numerossa 22 alkaen sivulta 2087 näyttäisi olevan myös internetissä luettavissa osoitteessa:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
Duodecim-lehden numerot on varastoitu Joensuun kaupunginkirjastossa vuodesta 1950 lähtien ja niitä voi lainata lukusali Vipusesta, laina-aika on yksi viikko.
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään...
Kouvolan pääkirjastosssa on "Pekko ja aikamiespojan poikamiesaika". "Pekko ja massahurmaaja" sekä "Pekko ja muukalainen" ovat Myllykosken kirjaston kokoelmissa. Kuusankosken kirjastossa ei ole yhtään Pekko-elokuvaa dvd:nä.
Varaamalla (varausmaksu 1€) voi saada aineistoa toisesta kirjastosta lähimpään kirjastoon.