Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ):
Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi:
KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s.
Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi:
ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl.
BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-...
Etsin lehteä kotimaisista ja pohjoismaisista tietokannoista, mutta niistä lehteä ei löytynyt. British Libraryn kokoelmista se löytyi.
Kaukolainapalvelun kautta voi tilata mm. lehtiartikkeleita. Tietoa kaukopalvelumaksuista ja tilauslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on paljon häämusiikkia sisältäviä cd-levyjä. Haluamastaan levystä voi tehdä varauksen kirjastoonsa (varausmaksu 50 senttiä), jos se ei ole omassa kirjastossa hyllyssä. Tässä muutamia, jotka siältävät tunnetuimpia häämarsseja:
Kiviniemi, Kalevi: Kauneimmat häämarssit (on myös Tapiolan kokoelmissa )
Erkkilä, Lasse: Juhlamusiikkia: Häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin. (on kysymissäsi kirjastoissa)
Häämusiikkia/ eero Annala, Hannu Holma (on myös Kirjasto Omenassa)
Voit etsiä lisää häämusiikkia pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta (voit tehdä haun kohdasta aihe ja laittaa hakusanaksi häämusiikki:
http://www.helmet.fi/
Lapin maakuntakirjastosta löytyvät Pohjolan Sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Niistä saa kopioita ja niitä lainataan mm. muihin maakuntakirjastoihin.
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Annie Daltonin kirjoittamaa Enkeliakatemia -sarjaa on julkaistu suomeksi neljä osaa. Englanniksi sarjassa on nyt ilmestynyt yhdeksän osaa. Sarjaan on tulossa kirjailijan mukaan ainakin 12 osaa. Tietoa sarjan seuraavista suomennoksista voit kysyä suoraan kustantajan (WSOY) nettisivulla olevalla palautelomakkeella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Enkeliakatemiasta ja Annie Daltonista voit lukea lisää seuraavilta englanninkielisiltä nettisivuilta
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13… ja http://www.angelsunlimited.co.uk/
Kirjasto pistänee sen heti hankintalistoilemme, kunhan sitä tulee tarjolle. Sitä, milloin se tulee lainattavaksi, kannatta seurata oman kirjastosi aineistotietokannasta tai Frank-monihausta.
Tuollaista kirjaa päivittäisistä Helsingin tapahtumista ei ole tehty. Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtialueelta, myös Helsingin Sanomien nettiarkisto vuodesta 1990 lähtien on Helsingin kaupunginkirjaston käytössä.
Kuvan alapuolelta löytyvän kuvauksen mukaan patsaan kuvauspaikka on Friedhof Sihlfeld, eli Sihlfeldin hautausmaa Zürichissä.
Hautausmaa Zürichin kaupungin verkkosivuilla:
http://www.stadt-zuerich.ch/content/ted/de/index/gsz/natur-_und_erlebni…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy erilaisia sähkötekniikan oppikirjoja, esimerkiksi seuraavia:
Sähköasennuksiin liittyvät mittaukset, joista on tällä hetkellä kaksi hyllyssä Vantaalla ja kaksi Helsingissä.
Ahoranta, Jukka: Sähköasennustekniikka. 1-4 p. 2005.
Johnsson, Bo: Sähköoppi 2000. Oppikirja. Iisalmi 1999.
Sähkömekaniikka : Oppikirja. 2003.
Järjestelmästä löytyy muitakin teoksia, seuraavia asiasanoja voi yhdistellä Helmet-haun etusivun hakukentässä (= vapaassa sanahaussa): sähkötekniikka oppikirjat.
sähkömittaustekniikka.
sähkötyöt.
Hollolassa ei tuolloin ilmestynyt omia lehtiä. Todennäköisesti yksityiskohtaisimmin sen asioista kirjoittivat Lahden lehdet
Etelä-Suomen Sanomat ja Lahti, jotka molemmat ilmestyivät v. 1920 nelisivuisina kolmesti viikossa (152 numeroa, yhteensä noin 610 sivua)
Lisätietoja voi kysyä esim. Hollolan kirjastosta
http://kirjasto.hollola.fi/
Suomen lehdistön historia 5-7 (Hakuteos). - Kustannuskiila, 1988
Geneven III sopimuksen eli Sotavankisopimuksen mukaan vanki on velvollinen antamaan vain suku- ja etunimen, sotilasarvon, syntymäaikansa,tuntolevyn tai kantakortin numeron tai vastaavat tunnistetiedot. Henkilökorttia ei missään olosuhteissa saa ottaa pois. Henkilökortti on rinnastettavissa passiin.
Lähde: Rosen, Gunnar, Parkkari Juhani: Sodan lait : käsikirja; Edita 2004
Kirja on suomennettu nimellä Mistä on pienet vauvat tehty?
Muita vastaavia kirjoja:
Nilsson, Lennart: Syntyy uusi ihminen, 2009
Mistä vauvat tulevat? 1995
Kun meille tulee vauva, 1995
Nilsson, Lennart: Perheeseen tulee vauva, 1995
Samsung E-65 -lukulaitteen mukana tulee käyttöopas sähköisessä muodossa. Lukulaitteiden mukana ei kuitenkaan yleensä tule suomenkielisiä käyttöohjeita, ja tämä koskee ilmeisesti myös Samsung E-65 -laitetta. Turun kaupunginkirjasto tarjoaa suomenkieliset käyttöohjeet lainattaviin e-kirjojen lukulaitteisiin, mutta ohjeet on käännetty itse, eikä E-65 valitettavasti kuulu kokoelmaamme. Vaikuttaa siltä, ettei kyseistä lukulaitetta ole lainattavana muissakaan Suomen yleisissä kirjastoissa. Näin ollen ainoa keino suomenkielisten käyttöohjeiden saamiseksi taitaa olla niiden kääntäminen tai kirjoittaminen itse.
Helsingin kaupunginkirjastossa on enemmän aikuisten kuin lasten kirjoja. Viime vuoden (2010) lopussa Helsingin kirjastoissa oli 1 156 841 aikuisten (eli 75,15 prosenttia) ja 424 639 (26,85 prosenttia) lasten tai nuorten kirjaa.
Tiedot löytyvät kirjaston sivuilla olevasta tilastosta:
http://www.lib.hel.fi/Page/fe65bbe6-bc99-4cc5-b01d-60501d231e8e.aspx
Romaani Okalinnut löytyy varsin monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten se on helppo saada. Mikäli sitä ei löydy omasta lähikirjastosta, henkilökunta voi varata kirjan toisesta kirjastosta.
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
