Helsinki-kokoelma on tosiaan ns. käsikirjastokokoelma. Monesta kirjasta on kuitenkin olemassa kaksoiskappale, joka on normaalisti lainattavissa. Näitä ei lainata sen vuoksi, että ne olisivat jatkuvasti saatavilla esim tutkimuskäyttöä tai kaukopalvelun tarpeita varten. Näin ne säilyvät myös paremmassa kunnossa eivätkä katoa. Kaukopalvelun kautta niistä on tilattavissa kopioita. Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
Lukudiplomia varten on luettava vähintään viisi kirjaa Lukudiplomi-luettelosta, ja sen lisäksi vielä yksi vapaavalintainen kirja. Kirjaluettelot löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta kohdasta Koulutus ja opiskelu, perusopetus, http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13646 . 1. luokan lista löytyy tästä osoitteesta http://www.lappeenranta.fi/includes/file_download.asp?deptid=13646&file…) uusi.pdf&pdf=1 .
Kävin läpi Wikipediasta löytyvän Enrique Iglesiaksen levyjen listan ja vertasin siinä olevia nimekkeitä Helmet-kirjaston kokoelmaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Enrique_Iglesias_discography
Helmet-kirjastosta löytyy yhtä lukuunottamatta ("Vivir" vuodelta 1997) kaikki Enriquen levyt: http://www.helmet.fi/search*fin?/aiglesias+enrique/aiglesias+enrique/1%…
Levyn nimeä klikkaamalla saat näkyville saatavuustiedot.
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut...
Helmet-kirjastojen kokoelmista voit etsiä kirjoja Etelä-Afrikasta käyttämällä tarkennettua hakua, linkki löytyy sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Hae sanalla "etelä-afrikka", valitse alasvetolaatikosta "tietokirjat", rajaa aineistoksi kirjat ja halutessasi kieleksi "suomi". Näin saat 69 viitettä, joita klikkaamalla saat sitten selville saatavuuden eri kirjastoissa.
Jos haet tietoa Internetistä, kannattaa käydä läpi valmiiksi koottuja linkkejä (googlettamalla sanalla "Etelä-Afrikka" tulee liikaa sekalaista tietoa).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen (lähinnä englanninkieliset) linkit:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3f9c546c-2aaa-4fed-8108…
Suomi-Etelä-Afrikka-seura:
http://www.afrikka.net/
Seuran...
Geneven III sopimuksen eli Sotavankisopimuksen mukaan vanki on velvollinen antamaan vain suku- ja etunimen, sotilasarvon, syntymäaikansa,tuntolevyn tai kantakortin numeron tai vastaavat tunnistetiedot. Henkilökorttia ei missään olosuhteissa saa ottaa pois. Henkilökortti on rinnastettavissa passiin.
Lähde: Rosen, Gunnar, Parkkari Juhani: Sodan lait : käsikirja; Edita 2004
Vantaan kaupunginkirjastolla ei ole mitään erityistä nuorille suunnattua valmista materiaalia. Koululuokille ja -ryhmille tarjotaan tiedonhaun opetusta kirjastoissa, ja lisäksi HelMet-verkkokirjastossa on ohje-osio, josta toivottavasti on apua. Tämän lisäksi kirjastohenkilökunnalta voi aina kysyä neuvoa ja saada opastusta kirjastonkäytössä.
Kävin läpi kaikki 297 nidettä Rough Guide -sarjasta ja sieltä ei enää löytynyt Pietaria, Moskova kylläkin.
Tässä muita oppaita Pietarista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSmatkaoppaat+pietari%7CFf%3…
Ann on lyhentymä Annasta, joka puolestaan on kreikkalainen muoto sanasta hannah, armo. Anna ja Ann ovat suosittuja nimiä monissa kielissä.
Charlott (sekä Charlotta ja Charlotte) on ranskalaisen ja italialaisen Charlot-nimen sisarnimi. Charlot tarkoittaa "Pikku Kaarloa", joten Charlott voidaan kääntää "Pikku Karlaksi". Kaarlo tulee nimestä Karl, joka on peräisin yläsaksan murteesta ja merkitsee miestä tai kosijaa. Nimi ja sen monet muunnokset (Carolus, Carlo, Charles jne.) ovat tulleet tunnetuiksi monien hallitsijoiden niminä.
Caroline on samaa juurta kuin Charlott, sillä se on Carolus-nimen sisarnimi.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Lapsi voi olla allerginen melkein mille tahansa ruoka-aineelle. Aikuisten ruoka-aineallergioista osa on peräisin lapsuudesta ja osa on syntynyt vasta aikuisena. Allergia- ja astmaliiton sivuilla on perusteellinen tietopaketti niin lasten kuin aikuistenkin ruoka-aineallergioista ja linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille, sekä linkit Ruokayliherkkyys- ja Lasten ruoka-allergiaoppaisiin:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/ruokayliherkkyys/
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/lasten-ruoka-allergia/
Riikka Pulkkisen uusin teos Vieras on juuri ilmestynyt. Valitettavasti kirja ei vielä tällä hetkellä ole saapunut Helmet-kirjastoihin. Kirjailija on hyvin suosittu, joten kirjan tiedot varmasti ilmestyvät Helmet-tietokantaan lähipäivinä. Tarkkaa ajankohtaa en pysty antamaan. Kannattaa käydä katsomassa Helmet-tietokannasta kirjan tietoja vaikkapa päivittäin. Varauksia kirjaan tulee varmasti runsaasti. http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Hei,
Olettaisin sinun tarkoittavan kirjaa Noon, Spephen: Keskellä kaupunkia : erään kaupungin tarina - muinaisesta siirtokunnasta metropoliksi. Kirja on vähän tuoreempi kuin muistelit. On julkaistu suomeksi 2005. Mutta vastaa kuvaustasi täydellisesti. Kirjaa on saatavaissa Kouvolan pääkirjastosta, Valkealasta ja Kuusankosken kirjastosta.
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av...
Tietoa varsinaisesta suomenkielisestä metsäsuomalaisten kokonaishistoriasta en ole löytänyt, alkuvaiheita (1500-luku, 1600-luvun alku)laajimmin varmaankin käsittelee väitöskirja
Lähteenmäki, Eija
Ruotsin suomalaismetsien synty ja savolainen liikkuvuus vanhemmalla Vaasa-kaudella. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
(http://elektra.helsinki.fi/bk/951710/2002/ruotsin.pdf )
Suppeita esityksiä löytyy esim.
Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari
Suomalaiset Ruotsissa. - Siirtolaisinsituutti, 2000.
Bladh, Gabriel & Wedin, Maud
"Erämaasta torppia raivaamaan" : metsäsuomalaisten muuttoliike Ruotsiin ja heidän harjoittamansa asutustoiminta 1500- ja 1600-luvuilla.
(teoksessa: Kahden puolen Pohjanlahtea 1. - Suomalaisen kirjallisuuden...
Uskoakseni muistamasi kirja on kuin onkin amerikkalaisen John Kennedy Toolen Neonraamattu. Kirja on ilmestynyt vuonna 1989 ja suomennettu vuonna 1990. Toole (1937-1969) on kirjoittanut kirjan jo 16-vuotiaana, mutta se julkaistiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan johdannossa kerrotaan kirjailijan ja kirjan kiemuraisista ja traagisistakin vaiheista.
Kirja on tiheätekstinen ja pikkusormen paksuinen (166 s.), ja kertoo kuvaamistasi aiheista. Sitä ei onneksi tarvitse hakea kivensilmästä, vaan se löytyy lainattavaksi Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Helmetkin sen tunnistaa, olisitko tehnyt etsiessäsi kirjoitusvirheen?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser...
Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta löytyvät Sotkamon kohdalta enimmilläänkin tiedot vain vuoteen 1901. Arkistolaitoksen sivuilla kerrotaan, että Kansallisarkistossa ovat tutkijoiden saatavilla lähes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6m73qd?fi+0508+kaikki
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
1900-luvulla syntyneistä kannattaa ottaa yhteyttä Sotkamon seurakuntaan:
http://www.sotkamonseurakunta.fi/yhteystiedot
Voisikohan kyse olla Rae Lambertin Mungo-kirjoista, joita 90-luvulla ilmestyi useampiakin, mutta joita ei tällä hetkellä ole kirjastojen kokoelmissa juurikaan. Helmet-kirjastoissa on muutama kappale ruotsin kielisenä. Muualta Suomesta joitakin Mungo-kirjoista saattaisi saada kaukolainaksi.
Suomen lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät tiedot viidestä Mungo-kirjasta: Mungo maailmalla, Mungo tutustuu jokilaaksoon, Mungo tutustuu metsän eläimiin, Mungo tutustuu pikku eläimiin, Mungo tutustuu sademetsään. Kaikki on julkaistu suomeksi vuonna 1994, kustantaja on Kolibri-kustantamo. Kirjoja kuvaillaan näin: "Mungo on Brasilian sademetsissä syntynyt hämähäkkiapina, joka asuinalueensa tuhouduttua on jäänyt kodittomaksi. Pikku apina...