Hohtomaamehiläisellä on vähän saman tapainen mustavalkoinen väritys. Verrokkikuvia löytyy googlen kuvahaulla.
Kuvaamasi otus näyttäisi kyllä kimalaisen tapaan mehiläistä pulleammalta. Ympäristö.fi-sivustolla on hyvä opas kimalaisten tunnistamisen avuksi. Sen mukaan kimalaisilla esiintyy lajinsisäistä värivaihtelua, mikä saattaa hankaloittaa tunnistamista https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Kimalaisten_m%C3…
Asiantuntijat voisivat määritellä lajin osaavammin. Luontoportti-sivustolla on lajintunnistuspalvelua, mutta se lienee juuri nyt tauolla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/
Suomen ötökät -facebook lupaa myös auttaa tunnistamisessa https://www.facebook.com/groups/suomenotokat/
Ja lisäksi löytyy myös Laji.fi -foorumi...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan monikon genetiivi muodostetaan niin, että siinä on sama monikollinen runko-osa kuin muissakin monikkomuodoissa. Tällöin taivutetaan siis voima, voimien.
Joissakin tapauksissa monikon genetiivi perustuu poikkeuksellisesti sanan yksikkömuotoon. Tällaisia ovat monet yhdyssanojen alkuosat (esim. vanhainkoti, opettajainhuone, voimainkoetus). Joihinkin yksittäisiin nimiin ja nimityksiin on myös vakiintunut tämä taivutus, vaikka kyse ei ole yhdyssanoista. Näitä ovat juuri Puolustusvoimain komentaja ja esimerkiksi Helsingin Sanomain säätiö. Muissa yhteyksissä sanat taipuvat tavalliseen tapaan: Puolustusvoimien, Helsingin Sanomien.
Tällä tavoin sanaa taivutetaan myös Puolustusvoimien omilla sivuilla: "...
Metsoloiden jaksossa 14 harmonikkayhtye soittaa häävalssina Jörgen Petersenin sävellystä Vanha kirjeenkantaja. Sävelmä toistuu taustalla jaksossa 15 siellä täällä. Sen sijaan jakson kohtauksessa, jossa Kim Floor laulaa ja säestää itseään kitaralla lauluna on Uralin pihlaja (säv. Jevgeni Rodygin).
Vanhan kirjeenkantajan levytti Irmeli Mäkelä single-levylle v. 1962. Laulun sanat kirjoitti Liisa Kersti (=Lasse Liemola). Kirjastojen kokoelmissa levyä ei ole. Instrumenttiversio kappaleesta julkaistiin kokoelma-LP:llä Nonstop (1977, BLULP 210). Tämä albumi on kuunneltavissa Spotifyssa. Youtubestakin se löytyy tästä linkistä, itse kappale täytyy selata esiin soittolistalta.
Vanhan kirjeenkantajan nuotinnos on julkaistu Mitä missä milloin...
Pikajuoksijat ovat yleensä lihaksikkaita ja kestävyysjuoksijat kevytrakenteisia. Pikajuoksijoilla on enemmän lihasmassaa, sillä sprinttimatkan räjähtävä lähtö ja kiihdytys vaatii suurta voimantuottoa. Pikajuoksussa tehdään työtä painovoimaa vastaan, jolloin turhan massan, erityisesti kehon rasvan, osuuden tulee olla pieni. Pikajuoksu vaatii vahvoja alavartalon lihaksia, mutta myös ylävartalon lihaksilla on merkitystä voimantuotossa tasapainottavana elementtinä.
Kestävyysjuoksussa lihaskuntoa tarvitaan mm. juoksutekniikan ja taloudellisen juoksun saavuttamiseksi. Esimerkiksi keskivartalon lihaksiston hallinta on tärkeää hyvän juoksuasennon säilyttämiseksi. Räjähtävän voiman aikaansaavia suuria...
Edgar Rice Burroughsin Pellucidar sarjasta on suomennettu vain kolme osaa:
Maan uumenissa (At the earth's core)
Ikuisen päivän maa (Pellucidar) ja
Kuninkaan poika (Tanar of Pellucidar)
Suomentamatta ovat vielä teokset:
Tarzan at the Earth's core
Back to the stone age
Land of terror ja
Savage Pellucidar (http://www.tarzan.org/pellucidar.html ).
hei,
Sielujen sota -trilogian kolmas osa Dragons of a Vanished Moon ilmestyy englanniksi näillä näkymin kesäkuussa 2002. Suomennosta pitänee sitten odotella jonkin aikaa.
http://www.geocities.com/krynnwoman/Sum-WarofSouls.htm
Seuraavista teoksista löydät tarvitsemaasi kuvamateriaalia: - Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria II, Vammala 1989,ISBN 952-90054-3-1,
- Lehtinen: Rahwaan puku, Helsinki 1984, ISBN 951-9074-87-2 sekä Lönnqvist: Kansanpuku ja kansallispuku, Keuruu 1979, ISBN 951-1-05176-8. Teosten saatavuuden näet osoitteesta http://www.helmet.fi . Tällä hetkellä kaikki löytyvät esim. Töölön kirjastosta, josta ne voit noutaa tai pyytää lähettämään toiseen kirjastoon.
Hemingwayn novelli The Killers on suomennettu nimellä Tappajat. Se sisältyy sekä teokseen Kilimandsaron lumet että Nick Adamsin tarina. Molempia kirjoja on hyllyissä useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Tietoa ydinainesanalyysistä suomenkielisenä löytyy seuraavista julkaisuista:
Akateeminen opetussuunnitelmatyö / Asko Karjalainen (toim.)
Oulu : Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö, 2003.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf
Karjalainen, A. & Jaakkola, E. : Ydinainesanalyysi
Opetusmoniste: Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto 1999.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/materiaalit/ydinainesanalyysi.html
Kaukolainoissa kirjastot noudattavat teoksen alunperin lainanneen kirjaston antamia laina-aikoja ja muita mahdollisia ehtoja. Kaukolainaa ei myöskään kirjata kirjaston lainausrekisteriin, jolloin sitä ei voi uusia netin kautta. Mikäli haluat jatkaa Tampereelta lainatun kaukolainan laina-aikaa, ota yhteyttä ennen eräpäivää Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalveluun puh. 020 716 4023 tai sähköpostilla kaukopalvelu@tampere.fi
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Käyttöpakko koskee henkilö-, paketti- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoja sekä perävaunuja, joiden kokonaismassa on yli 750 kg ja enintään 3,5 tonnia. Jos vetoautossa on nastarenkaat on niitä käytettävä myös em. perävaunussa.
Renkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia, talvirenkaassa on merkintä M tai MS. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3 mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella.
Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin...
Nimenmuutos ei valitettavasti onnistu netin kautta vaan sinun on käytävä jossain HelMet -kirjastossa valokuvallisen henkilötodistuksen kanssa. Saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Varsinaista karttaa reitistä ei ole. Voi käyttää Sallan osoite- ja virkistyskarttaa (1:100 000). Suunnitteilla opastuskartta maastoon ensi kesänä. Reittejä voi tutkia myös karttakeskuksen julkaisemista ulkoilukartoista ( esim. Salla-Savukoski 1:100000)
Lisäksi kannattaa käydä Lapajärven museon sivuilla http://www.lapajarvi.fi/museo/.
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Kader Abdolahilta muuta kirjaa suomeksi (84.2) kuin mainitsemasi.
Ruotsiksi Turun pääkirjastossa on kolme romaania (84.31): Dagbok i kilskrift, Huset vid moskén (sama) ja Sändebudet: en berättelse.
Lisäksi pääkirjaston kokoelmissa on vielä yksi kirja saksaksi(84.4): Die geheime Schrift: die Notizen des Agha Akbar (sama kuin ruotsinkielinen Dagbok i kilskrift). Kirja on tällä hetkellä sijoitettuna Nummen kirjastoon (ns. siirtolaina).
Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:...
Kappale on alunperin Cole Porterin Can-Can-musikaalista, ja sen alkuperäinen nimi on It's All Right with me. Nuotit, englanninkielisin sanoin ja englanninkielisellä nimellä, löytyvät näistä kirjoista:
- Suuri toivelaulukirja. 21 / toimittaneet Virpi Kari, Ari Leskelä
- Suuri musikaalikirja / Toimitus Virpi Kari
Molemmat kirjat ovat monien kirjastojen kokoelmissa.
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
Laura Kähkösen ja Pippu Ahvenaisen pyöräilyblogin viimeisin merkintä kertoo saapumisesta New York Cityyn 19.7.2013: http://www.rantapallo.fi/cyclingsummer2013/2013/07/28/we-so-did-it/. Viimeisessä kuvassa he esittelevät saamiaan "I survived the Loneliest Road of America" -todistuksia (ks. esim. http://www.roadtripusa.com/routes/loneliestroad/nevada/lon_nevada.html).
Muualta en onnistunut löytämään matkan jälkeen tehtyjä haastatteluja, vain etukäteistunnelmia (esim. Yle Areena http://areena.yle.fi/radio/1913299, Helsingin uutiset http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/237561-naiset-tekevat-hyvaa-fi…).
Play on uusi radiokanava, joka soittaa 9-14-vuotiaille suunnattua hittimusiikkia. Kanava on aloittanut toimintansa toukokuussa 2014. Tietoa näistä linkeistä:
http://www.voice.fi/musiikki/suomeen-uusi-radiokanava-keulakuvaksi-joko…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Play_%28radiokanava%29
Laulettu kappale ei valitettavasti selvinnyt. Play radion Facebook-sivuilla kerrotaan, että kanavan soittolista löytyy myös Spotifystä:
https://fi-fi.facebook.com/playradiosuomi
