Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien...
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan mahdollisesti sopivien äitiysvaatteiden (mekot, hameet, tunikat) kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Suuri käsityölehti:
2/2011: hihaton leveähelmainen polvipituinen mekko
5-6/2010: salsahame, väljä tunika
1/2008: muotisuunnittelija Hanna Sarénin moderni äitiysvaatemallisto, jossa mm. hihaton paljettikoristeinen tunika
2/2007: kietaistava äitiysmekko
10/2004: nilkkapituinen mekko; tunika, jossa V-pääntie ja taakse solmittava vyö
10/2003: hihaton tunika
4/2003: hieman polven yli ulottuva hame
5/2002: tunika
2/2001: liivihame
1/1999: mekko ja tunika
2/1996: liivihame ja mekko
Muotimuksu 2/2003: suoralinjainen olkaimellinen äitiysmekko
Mekko- ja hamemuoti on viime vuosina ollut melko väljä, joten...
Oletan, että ajat kysymykselläsi takaa lamellihirsitalon ”hengittävyyttä”. VTT on tutkinut lamellihirsien ja muidenkin hirsityyppien reagointia kosteuteen. Tässä tutkimuksessa saattaisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Riipola, Kirsti: Hirsi-rive-pintakäsittely : kolmen komponentin kosteustekniikka : väliraportti 20.9.1995 / Kirsti Riipola. Julkaistu: Espoo : Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996.
Tutkimus on saatavana mm. Lappeenrannan tiedekirjastosta http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx.
Lamellihirret liimataan MUF-liimoilla (melamiini-urea-formaldehydi-liima) tai PU-liimalla (polyuretaaniliima). Olen käynyt läpi lamellihirsiä valmistavien yritysten Internet-sivuja, joista ainakin seuraavilta sivuilta ilmenee...
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Valitettavasti Helmet kirjastojen koneilla CD-levyjen polttaminen ei enää onnistu. (digitointilaitteila Pajoissa kyllä, mutta tällä hetkellä pajojen toiminta on pysähdyksissä Korona-rajoitusten takia.) Koneet on päivitetty sekä Windows 10 ohjelmisto että vaihdettu uudempiin malleihin, joissa ei ole polttavaa CD-asemaa.
Omalla kotikoneella CD-, DVD- ja BlueRay levyjen kopiointi onnistuu yhä. Sitä varten täytyy vain hankkia polttava CD-asema. Lisälaitteita löytyy kaikista kaupoista runsas tarjota. Asemien hinnat vaihtelevat parista kympistä pariin sataan euroon. Esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/394c/Optiset, https://www.gigantti.fi/catalog/tietokoneet/tietokonekomponentit/fi-tietokonekomponentit-optiset-asemat/optiset...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelosta Helmetistä löytyy jonkin verran tietokirjallisuutta kaivoista. Saatavuuden ja tarkemmat tiedot kirjojen sisällöstä voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle 2. Uusittu painos puutarharakenteiden tee itse tietoteoksesta : lähes 100 toimivaa ja hienoa mallia (RJS-tietokirjat 2004)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi. 109 : Koristekaivo (Exogen 1995)
Juuti, Petri: Kaivot ja käymälät : johdatus historiaan esimerkkinä Suomi (KehräMedia 2005)
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa : kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS 2003)
Betoniviemärit : suunnittelijan käsikirja (RTT 1996)
Kysymyksiä kaivoista (Suomen...
Oheisessa artikkelissa tarkastellaan sukupuolijakaumaa maailmassa (englanniksi)
https://ourworldindata.org/gender-ratio
Siinä kerrotaan mm. että poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä, mutta naiset elävät pidempään kuin miehet ja muita syitä jakaumaan.
Artikkelissa on hyvä kartta, jossa näkyy naisten osuus kunkin valtion väestöstä vuonna 2020.
Maailmanpankin tilasto naisten osuudesta väestössä maittain (englanniksi)
https://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL.FE.ZS
Maalistan lopussa on vertailu maiden eri maakokonaisuuksien mukaan kuten esim. tulotason ja maan kehittyneisyyden mukaan.
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli 1851 muodossa Emelia, Emilia on ollut siinä 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 19.5. Keskieurooppalaisperäinen Emilie oli Pietarin suomalaisessa almanakassa 1807 22.5. Englanninkielisissä maissa yleisin muuntuma on Emily.
Gabriella on italiasta ja ranskasta periytyvä Gabrielin sisarnimi. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Gabriella on Gabrielin rinnalla 24.3. Nimen muita kirjoitusasuja ovat mm. Gabriela, saksan ja englannin Gabriele ekä ranskan Gabrielle.
Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy...
Latinan kielessä Sebastian tarkoittaa miestä Sebastian kaupungista Vähästä-Aasiasta, kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Hänen muistopäivänsä on ollut Suomen almanakassa 1700-luvulla 20.1. Suomen katolilaisten nykykalenterissa päivä on pysynyt edelleen samana. Ruotsalaisessa almanakassa Sebastianin nimipäivä on myös 20.1.
Nimistä kannattaa etsiä tietoa esim. Vilkuna, Kustaa, Etunimet tai Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja.
Kuukausien nimet
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla.
Sarja huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuu on syntynyt maanviljelijän työvaiheiden mukaan. Vanhan kirjasuomen pohjana ovat lounaismurteet, minkä takia kesäkuun alkuosa ei ole todennäköisesti tarkoittanut ’kesää’: tässä merkityksessä, vuodenajan nimenä, käytetään lounaismurteissa suvi-sanaa. Näin on myös vuoden 1705 almanakassa, myös yhdyssanassa suvi-ilma:
Suwesta. Se ihana ja lämmin Suwi, saa alcuns Auringon sisällekäydes ensimäisen Crapun gradin;
tänä wuonna ombi meille tulewa...
Kysymyksessä on todennäköisesti Sirkka Valkola-Laineen säveltämä, Aila Nissisen sanoittama ja (ainakin) Lini Vainion, Pentti Tuomisen ja lapsikuoron levyttämä laulu 'Myyrälaulu'. Tietoa sen saatavuudesta (äänitteet, nuotit) saa esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla aloitussivun laatikkoon MYYRÄLAULU.
Poste restante -osoitetta käyttävät muun muassa henkilöt, joilla ei ole vakituista osoitetta tai muuta mahdollisuutta vastaanottaa postilähetyksiä. Erityisesti asunnottomat ovat suosineet poste restante -palvelua. Tilapäisesti poste restante -osoitetta voi käyttää, jos on tarve vastaanottaa postia muussa kuin kotiosoitteessa esimerkiksi matkan aikana. Syyksi poste restante -osoitteen käyttöön on esitetty myös halua pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa, velkojien välttelyä ja tarkoituksellista tukikikkailua.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/postin-jakelu/post…
https://yle.fi/uutiset/3-10780419
https://yle.fi/uutiset/3-10635971
Turun Sanomat: Tuhannet elävät ilman osoitetta - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Siteeraamasi virke aloittaa Arto Mellerin runon ”Emmä kysy”, joka sisältyy kokoelmaan Viiden aistin todistus (Otava, 1990). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta: www.helmet.fi .
Kyseinen kappale on ranskalaisen Léo Daniderffin säveltämä laulu "Je cherche après Titine", joka tunnetaan paremmin nimellä "Titine". Suomeksi se on levytetty vuonna 1958 Rita Elmgrenin laulamana nimellä "Titina". Kyseinen Elmgrenin ja Ossi Malisen orkesterin sovitus julkaistiin aikanaan myös nuottina. Kyseisen version suomalaiset sanat ovat Merjan eli Sauvo Puhtilan (Saukki) käsialaa.
Alkuperäisen ranskalaisen version nuotteja ei löytynyt mistään suomalaisesta kirjastosta. Suomalaisen version nuotit löytyvät ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkistosta. Yhteistiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/ .
Laulu löytyy useammasta nuottikirjasta:
Elämäni lauluja, Hartaita toivelauluja, Parhaat hengelliset laulut, Suuri toivelaulukirja: hengellisiä lauluja, Suuri toivelaulukirja 1, Toivon veisukirja, Viisikielinen sekä Ystävän laulu ja muita suosikkeja. Saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastot-verkkosivuilta https://www.satakirjastot.fi/web/arena/welcome
Ulla on lyhentymä Ulrikasta. Muitakin selityksiä on : nimelle pidetään lähtökohtana myös Ursula –nimeä, ortodoksien keskuudessa Uljana –nimeä. Ulrika puolestaan on sisarnimi miehen nimelle Ulrik, joka tulee saksalaisesta nimestä Udalrich ja perustuu sanoihin ’uodal’ (omaisuus, perintötila) ja ’rich’ (rikas, mahtava) eli merkitys on perintörikas, perintötilallinen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 saa tietoja nimien esiintyvyydestä eri aikoina. Ulla nimeä on annettu nimeksi eniten 1940-59. Yhteensä Ulla-nimisiä on 26072.
Lisää etunimistä kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (2004) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007...
Netistä sivulta www.marinshopen.se (->Motorguiden) pitäisi löytyä perämoottoreiden vuosimallitiedot. En kuitenkaan löytänyt tuota sinun perämoottorin koodia sieltä. Kannattaakin nyt ottaa yhteyttä suoraan Marinekauppaan, puh. 010 548 5605. Myös muilla perämoottoreiden huoltoon erikoistuneilla liikkeillä pitäisi olla käytössään tietokantoja, joista asia selviää. Netistä etsimällä Kotkasta löytyy mm. Extra Marine Oy, joka huoltaa Hondan perämoottoreita (puh. (05) 225 0079, pvk[ät]extramarine.fi).
Eläintarhan urheilukenttä on saanut nimensä sitä ympäröivän Eläintarha -nimisen puistoalueen mukaan. Nimi on ollut käytössä kentän rakennusvaiheesta 1907 lähtien.
1800-luvun puolessavälissä kauppaneuvos Henrik Borgström perusti osakeyhtiön, joka vuokrasi Helsingin kaupungilta Töölön lahden pohjoispuolella olevan alueen. Tarkoitus oli rakentaa paikalle vesiparantola ja muuttaa alue puistoksi. Siihen aikaan alueella oli kaupungin vuokrapalstoja. Vesiparantolan perustaminen raukesi, mutta puisto perustettiin. Sinne suunniteltiin myös eläintarhan perustamista, joten puistoa ruvettiin kutsumaan Eläintarhaksi. 1880-luvulla tämä nimi oli jo yleisesti käytössä, vaikka eläintarhaa puistoon ei tullutkaan. Puisto luovutettiin kaupungille 1877....
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
