Kyllä sisältää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankista (https://fineli.fi/fineli/fi/index) voit muun muassa tarkastella raaka-aineiden kaliumpitoisuuksia. Tästä linkistä löydät tietoa siitä, miten paljon kaliumia eri lihoissa on:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2192&ingredientClass=MEATTOT&ingredientClass=BEEF&ingredientClass=PORK&ingredientClass=LAMM&ingredientClass=POULTRY&ingredientClass=SAUSAGE&ingredientClass=SAUSCUTS&ingredientClass=MEATCUTS&ingredientClass=MEATPROD&ingredientClass=GAME&ingredientClass=OFFAL
Lihatiedotus-sivuston mukaan porsaan kyljykset leikataan porsaan luullisesta kyljysselästä. Tomahawk "eli inkkaripihvi on iso, noin kilon painoinen naudan kyljys, johon on jätetty pitkä luu." T-luupihvi taas on "naudan 2-6 sentin paksuiseksi viipaleeksi leikattua fileeselkää, jossa on mukana sisä- ja ulkofileetä." Lisää tietoa Lihatiedotuksen sivuilta:
Possu - Lihatiedotus
Pieni pihvisanasto - Lihatiedotus
Nauta - Lihatiedotus
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies"....
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,...
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille...
Hei,
Kattavimmin kotimaisten elokuvien tiedot löytyvät KAVIn (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) Elonet-tietokannasta. Sieltä löytyvät kaikki Suomalaisen kansallisfilmografian tiedot, mm. tekijätiedot, juonikuvaukset, elokuvan vastaanotto ilmestymisaikaan, esitystiedot, palkinnot, musiikki, ikärajatiedot jne.
Tässä linkki tuon kysymäsi elokuvan tietoihin:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1582654
Ulkomaisista elokuvista parhaiten tietoa löytynee ainakin yhdysvaltalaisen elokuvan osalta iMDb-tietokannasta (Internet Movie Database ; imdb.com)
Parhaiten löydät tietoa Suomen yleisistä kirjastoista löytyvistä Sandmaneista hakemalla seuraavalta sivulta: http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Kyseisiltä sivuilta voit hakea kaikkien Suomen maakuntakirjastojen kokoelmista
esim. seuraavasti: Kirjoita tekijäkenttään Gaiman, Neil (tämäkin jo riittää, mutta voit vielä lisätä nimeke-kenttään (=kirjan nimi) sanan Sandman.) Sitten valitset sivun alaosasta kohdan "valitse kaikki" ja sitten "hae". Aika paljon näyttää löytyvän. Omasta kirjastostasi voit varmaan saada näitä sitten kaukolainaksi, jollei siellä niitä muuten ole. Kysy kirjastostasi.
Sekä tietoa että kuvia puukirkoista löytyy mm. seuraavista teoksista:
*Suomalainen puukirkko, Suomen rakennustaiteen museo, 1989.
*Suomen kirkot Osa: 21, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot, Museovirasto, 1998. Sekä muut Suomen kirkot -teossarjan osat.
*Ahrens: Pohjois-Euroopan varhaiset puukirkot, Museovirasto, 1983.
*Santakari: Kansanrakentajien puukirkot, Otava 1977. (myös ruotsinkielinen teksti)
*Kauniit kirkkomme, Espoo, CompOpus, 1999 Aineistolaji: CDROM
Lisää kirjoja aiheesta löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla PUUKIRKOT tai KIRKKORAKENNUKSET.
Kotimaisten lehtien Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy muutamia viitteitä, esim.:
*Tompuri, Vesa: Suomalaisten ylpeydet :...
Jari Tervosta löytyy hyvin tietoa sekä Internetistä että kirjoista.
Hyvä nettiosoite on: http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm
Tietoja löytyy myös sivulta: http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/tervo.htm
Tervoa on käsitelty lisäksi teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud. laitos. T 2000
Miten kirjani ovat syntyneet 4. WS 2000
Pääkaupunkiseudun uudesta aineistoluettelosta http://www.HelMet.fi voi tehdä varauksia netissä. Varauksia voi tehdä kaikista aineistolajeista, ilman rajoituksia. Sinulla pitää olla kirjastokortti ja tunnusluku. Tunnusluvun saat kirjastosta.
Varausta tehdessä tulee valittavaksi noutakirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston. Saat ilmoituksen, kun tilaamasi levy on saapunut noutokirjastoon. Varausmaksu on 50 senttiä.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi/ löydät aihehaulla agility paljonkin aineistoa lajista. Viitteitä klikkaamalla näet saatavuuden. Esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Pertti Vilanderin kirja Agility : alkeista huipulle on suosittu. Verkosta löytyy myös aineistoa samoin kuin Koiramme- ja Lemmikit ja eläinmaailma -lehdistä. Laitan tähän yhden osoitteen, jossa on paljon aiheeseen liittyviä linkkejä http://www.tunturisusi.com/agility/saannot.html .
Robert Swindells on esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy kaikista Imatran kirjastoista.
Englanninkielinen esittely löytyy kustantajan sivulta, seuraavasta osoitteesta:
http://www.puffin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,1000050055,00.html
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
Kortin voimassaoloaika näkyy HelMetin omissa tiedoissa, jos asiakas on lapsi (voimassa kunnes täyttää 15 vuotta), laitoslainaaja (esim. päiväkoti, voimassa vuoden kerrallaan) tai henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta (voimassa 6 kuukautta kerrallaan). Voimassaoloajan päättyessä sinun ei tarvitse ostaa uutta korttia, mutta sinun pitää käydä kirjastossa päivittämässä henkilötietosi. Mukaasi tarvitset kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
