Mäntsälän kirjaston kirjojen laina-aika on neljä viikkoa. Jos niistä ei ole varauksia, ne voi uusia enintään viisi kertaa. Eli suoraan puoleksi vuodeksi lainaaminen ei ole mahdollista, mutta jos uusiminen onnistuu, lainoja voi pitää kerrallaan lähes puoli vuotta.
Täältä löytyvät kirjaston käyttösäännöt:
http://www.mantsala.fi/kirjasto/saannot.php
Täältä pääset Mäntsälän kirjaston aineistotietokantaan, josta käsin lainat voi uusia:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1
Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata...
Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Vuonna 1972 voimassa olleet lastensuojelulaki ja -asetus löytyvät kyseisen vuoden Suomen Laki -teoksesta. Tuolloin voimassa olleesta lainsäädännöstä ei ole olemassa verkkoversiota. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on vanhat lakikirjat ja niitä voi tulla lukemaan ja vaikka kopioimaan tai skannaamaan. Kirjasto ei voi skannata lakikirjojen sisältöä, koska ne eivät ole tekijänoikeusvapaita teoksia.
Jos haluaa ottaa paperikopioita julkaisuista, kannattaa kirjastoon tullessa olla kopiokortti mukana. Kopiokoneemme toimii Unigrafian kopiokorteilla, joita myydään useissa paikoissa Helsingissä mutta ei Eduskunnan kirjastossa. (Linkki Unigrafian sivuille) http://www.unigrafia.fi/fi/tulostus_ja_kopiointi/kopiokorttien_myyntipi…
Lukusalien kirjoilla, eli kirjoilla joita ei lainata kotiin, on aikaisemmin ollut suuri merkitys. Opiskelijat ja muut tiedonhakijat ovat käyttäneet esimerkiksi lukusalien ja muiden käsikirjastojen sanakirjoja, matrikkeleita, tietosanakirjoja ja muita hakuteoksia tiedonlähteinä. Näin tehdään jonkin verran edelleenkin, mutta erilaiset verkkolähteet ovat pitkälti ottaneet niiden paikan. Kirjastojen käsikirjastot ovat huomattavasti pienentyneet.
Kirjastojen lainatuimmat kirjat vaihtelevat kirjastoittain, mutta yhteisiäkin suosikkeja eri kirjastoissa on. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan, tämän hetkiset suosikit löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/...
Kirsikka-sarjan kirjat on listattu Kirjasampoon, kirjallisuuden verkkosivustolle. Sivuston mukaan sarjaan kuuluu 42 teosta, julkaistu 1920- ja 1930-luvun taitteessa Otavan kustantamana.
Sarjan kirjoja voi tutkia osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi. Etusivun hakulaatikkoon Hae Kirjasammosta hakusanaksi Kirsikka-sarja. Avautuvan sivun kohdassa Romaanit (yli 10) voi katsoa kirjojen tarkemmat tiedot.
Sitaatti on osa meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin runosta Hymni raunioiden keskeltä, sen viimeisen säkeistön alusta:
"Päivä, pyöreä päivä,
valoappelsiini jonka kaikki kaksikymmentäneljä lohkoa
tiukkuvat samaa keltaista makeutta!"
Suomennos löytyy kirjasta Näin ihminen vastaa: valikoima espanjalaista Amerikan runoutta (1964). Kirja on lainattavista ainakin muutamista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä...
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Monikielisen kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2014 213 darinkielistä kirjaa. Monikielinen kirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Sieltä lähetetään kuntien kirjastoihin eri puolille Suomea kirjoja ja muuta lainattavaa kirjastojen toiveiden ja kokoelman riittävyyden mukaan.
Kirjastoilla on maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Yksi suosittu tapahtuma ovat monissa kirjastoissa järjestettävät kielikahvilat, joihin ovat tervetulleita kaikenkieliset keskustelemaan suomen kielellä:
http://www.kirjastot.fi/fi/node/1194#.Vm_NCPM8KUk
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa Monikielisestä kirjastosta ja esimerkinomaisesti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyvää...
Ilkka lehti tulee Espoossa Selloon (säilytysaika yksi kuukausi) ja Tapiolaan (säilytysaika kaksi viikkoa).
Helsingissä Ilkka tulee Itäkeskukseen (säilytysaika kuukausi), Kallion kirjastoon (säilytys yksi viikko), Kirjasto 10 (säilytys yksi viikko), Pasilaan (säilytys neljä kuukautta, Rikhardinkadun kirjastoon (säilytys neljä kuukautta), Töölön kirjastoon (säilytys kaksi kuukautta)sekä Vuosaaren kirjastoon (säilytys yksi viikko)
Lisäksi uusin verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.ilkka.fi/
Ilkkaa voi lukea myös ePressissä Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Arkisto ulottuu siellä 10 kuukauden päähän.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488...
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
James Joycen Ulysses-romaani on suomennettu kahdesti, Pentti Saarikosken suomennos Odysseus on vuodelta 1964 ja Leevi Lehdon suomennos Ulysses vuodelta 2012. Kumpaakaan ei ole luettu äänikirjaksi.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa CD-tallenteena äänikirja BBC:n tuottamasta dramatisoidusta alkukielisestä Ulysses-teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2041995__Sulysses%20joyce…
Naxos Spoken World LIbraryssa Joycen Ulysses on kuultavissa alkukielisenä yhden lukijan lukemana äänikirjana sekä lyhennettynä että lyhentämättömänä.
http://helsinkilib.naxosspokenwordlibrary.com/home.asp
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama albanian kielen sanakirja, joissa toisena kielenä on suomi. Alla olevista linkeistä aukeavat tarkemmat tiedot näistä sanakirjoista ja niiden saatavuudesta Helmet-kirjastoissa.
Suomi-albania-suomi : taskusanakirja
Shqip-Finlandisht-Shqip : fjalor = Albania-suomi-albania : sanakirja
Lisäksi on olemassa myös kolmekielinen keskustelusanakirja:
Cross-reference conversation & terminological dictionary : Albanian-Finnish-English
Kyseessä taitaa olla tavallinen kolikko, eikä mikään erikoiseuro. Slovenian erikoiseurojen luettelossa on vuodelta 2007 Rooman sopimus 50 vuotta ja 2009 Euro kymmenen vuotta.
https://www.kolikot.com/eurokolikot/slovenia
Slovenian kansallisrunoilijan France Prešeren kuva löytyy sen sijaan vuodesta 2007 Slovenian 2 euron kolikosta. Kuvan lisäksi kolikossa on sanat "Shivé naj vsi naródi" (Jumala siunatkoon kaikkia kansoja). Sanat ovat säe Prešerenin runosta "Zdravljica", joka on myös Slovenian kansallislaulun tekstinä. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus: teksti S L O V E N I J A, jonka perässä on kaiverrettu piste.
https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/...