Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus
Kaikki kolme kirjaa löytyvät useasta HelMet-kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot ja varaukset voi tehdä osoitteessa: http://www.helmet.fi
Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen henkilökortin (passi, ajokortti, kuvallinen kela-kortti).
Porvoon kirjastoissa on tällä hetkellä hyllyssä joitakin espanjan kielen kursseja, joihin kuuluu cd. Alla olevat ovat uusimpia:
- Abi espanja / Alejandro Jover RodrÁEAoquez, Kaija Kaasinen
- Espanjan syventävä kurssi / [kurssin tekijä & tuottaja: Ewa Z. Gustafsson]
- Puhu espanjaa = Entrada española : käytännön espanjan alkeiskurssi
- ¡FANTÁSTICO! 2
Yhdistyksen perustamisesta löytyy tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html. Sieltä löytyvät sähköinen ja tulostettava perustamislomake sekä mallisääntöjä yhdistyksille. Kannattaa tutustua myös vasemmalla puolella olevan valikon linkkeihin, joiden kautta pääsee katsomaan esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä.
Vasemmalla olevasta linkistä ”Lainsäädäntöä” pääsee lukemaan itse yhdistyslakia, joka antaa suuntaviivat suomalaisten yhdistysten periaatteille. Yhdistyslaki löytyy ehkä hiukan tyylikkäämmässä muodossa myös Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503.
Jos haluat tarkistaa, ettei jokin nimi ole jo jonkin yhdistyksen...
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytettävissä Helsingin Sanomien sähköinen tekstiarkisto, joka sisältää Hesarin artikkelit vuodesta 1990 lähtien. Arkistossa on pelkät tekstit, ei kuvia eikä ilmoituksia. Ota yhteyttä kirjaston tietopalveluun.
Jos artikkelin haluaa näköispainoksena kuvineen, kannattaa kääntyä Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen, josta ne löytyvät mikrofilmeinä, joista voi tulostaa.
Kokkolan kirjastossa on 2 kpl kirjaa nimeltä Petetty, tekijöinä P. C. ja Kristin Cast. Se on toinen osa Yön Talo -sarjaa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit jättää varauksen kirjasta joko käymällä kirjastossa tai internetissä Anders-verkkokirjastossa. Samalla saat selville kirjojen eräpäivät.
Ei ole. Kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti ja tiettyjen kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. On mahdollista saada julkaisut Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto julkaisuista leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin.
Pienkustantajien uutuuksia -palstalla voi myös ilmoittaa uusista julkaisuistaan. Kuntien kirjastojen yhteystiedot saa halutessaan excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Valkealalaisen käsityöperinteen tallentaminen-teos koostuu 22 erillisestä alueittain kootusta kansiosta. Kansiot löytyvät Kouvolassa ainoastaan Valkealan kirjaston kotiseutuaineistohyllystä. Kansiot ovat luettavissa vain kirjastossa, niitä ei voi lainata kotiin.
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja...
Helmet-sivuston uudistamisen yhteydessä on ollut joitakin ongelmia mm. omiin tietoihin kirjautumisessa. Nyt kirjautuminen taas toimii. Pahoitteluni häiriöstä.
Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Rumin runoihin ja muihin suomennettuihin teksteihin voi tutustua oheisen kansallisbibliografialinkin kautta siinä mainittuihin teoksiin:
https://finna.fi
Netissä on joitain sivuja, joista saattaa olla hyötyä etsinnässä:https://www.google.fi/search?q=rumi+kuolinruno&oq=rumi+kuolinruno&aqs=c…
Onkohan etsityun runon käännös tämän linkin takana? https://saderatsastaja.vuodatus.net/lue/2014/01/rumi-1
Kun kuolen
Kun arkkuni otetaan ulos
sinun ei tule koskaan ajatella
että kaipaisin tätä maailmaa
Älä vuodata yhtäkään kyyneltä tai ole pahoillasi
en minä putoa hirviöiden syvyyteen
Kun näet että ruumistani kannetaan
älä itke poislähtöäni
en ole lähdössä
olen saapumassa ikuiseen rakkauteen
Kun jätät hautani
älä sano hyvästi
muista että hauta...
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Sinun kannattaa soittaa niihin kirjastoihin joissa kirjoja Plussan mukaan on hyllyssä. Voit pyytää kirjat lähetettäväksi siihen kirjastoon, josta haluat ne lainata. Puhelinnumerot kuhunkin kirjastoon löydät puhelinluettelosta sekä kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta "kirjaston toimipisteet".
Unkarin viinejä ja laatuluokitusta käsittelevää kirjallisuutta:
Huotari, Juhani. 1998. Unkarin viiniä saavi. ISBN 951-37-2525-1. Uusi laaja teos.
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8. Kattava esitys Suomessa myytävistä viineistä, perusteos.
Internetistä löytyy paljon tietoa viineistä, enimmäkseen englanniksi. Hyviä aloitussivuja ovat esimerkiksi kansainvälisen ruoka- ja juomajärjestön Slowfoodin sivut osoitteessa http://www.slowfood.com ja Slowfoodin juomasivut osoitteessa http://www.slowfood.com/drink/default.html Tietoa Tokajin viineistä löytyy mm. sivulta http://www.funkcity.demon.co.uk/tokaj2.htm ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-...
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Suomen ministerit löytyvät Valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/henkilo.nimi . Siitä poimimalla löysin seitsemän ministeriä, jotka ovat kuolleet kesken ministerikauttaan.
Salkuton ministeri Mikko Luopajärvi kuoli 5.1.1920 sydänhalvaukseen kotonaan Jalasjärvellä. (Maaseutu 8.1.1920)
Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovellaan 14.2.1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori
Ministeri Henrik Kullberg Maatalousministeriössä menehtyi kuolemaan päättyneeseen sairauteen 4.12.1953 (HS 5.12.1953).
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen kuoli sydänsairauden murtamana Mehiläisen sairaalassa 27.10.1953. (Kaleva 29.10.1953)...
Kyseessä voisi hyvinkin olla laulu nimeltä Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal). Se kertosäkeessä sanotaan: ”Siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan.” Suomenkieliset sanat ovat Saukin käsialaa, ja sen sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Se on levytetty myös moneen kertaan.
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
