Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Aino Kallas-seura järjestää näyttelyn "Aino elää" Rikhardinkadun kirjaston toisessa kerroksessa 9.-31.10.2014.
Näyttelyssä on ensi kertaa esillä Aino Kallas-keräilijän kokoelmaa.
Näyttelyn yhteydessä pidetään kaksi esitelmää: 16.10. klo 18, VTT Pirkko-Liisa Rauhala: Aino Kallaksen helsinki ja 23.10. klo 18, FT Maarit Leskelä-Kärki: Aino Kallaksen kirjailijuus. Tällöin myös keräilijä Soile Holstikko on paikalla. Tilaisuudet pidetään näyttelyn yhteydessä kirjaston toisessa kerroksessa.
Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään torstaina 9.10. klo 17.
Näyttelystä ei ole vielä tiedotettu kirjaston verkkosivuilla, koska näyttelyn virallinen tiedote on vasta julkistettu.
Jos kirja on jo kerran ladattu laitteelle, joka on valtuutettu Adobe ID-tunnuksella, sitä ei voi enää toista kertaa ladata lukuohjelmaan, joka on valtuutettu toisella Adobe-tunnuksella. Kirjaston kirjojen kanssa on selkeintä käyttää yhtä Adobe ID-tunnusta kaikilla laitteilla.
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on jonkin verran lainattavia diakuvia. Suurin osa niistä on lastenkirjoista tehtyjä. Rikhardinkadun kirjastossa on muutamia diakuvasarjoja Englannin kaupungeista. Espoon maakuntakirjastossa Espoon keskuksessa (avoinna 8-15.45, puh. 81657648) on dioja muutamista Etelä-Suomen kaupungeista. Lisäksi joissakin Espoon kirjastoista (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Nöykkiö) on Unicefin tekemiä diasarjoja mm. Zimbabwen, Andien ja Malesian lapsista. Soittamalla näihin kirjastoihin voit pyytää lähettämään diat lähikirjastoosi.
Suomeksi breakdancesta löytyy ehkä parhaiten lehtiartikkeleita. Ainakin näistä voisi katsoa:
Helsingin sanomat 30.7.2000
Kodin kuvalehti 1999, numero 7, sivut 94-104
Kodin kuvalehti 1998, numero 6, sivut 70-71
Tanssi 1998, numero 1, sivut 26-27
Hip hopista, johon break dancekin kuuluu, löytyy suomeksi ainakin Rumba-lehden erikoisnumero tältä vuodelta (numero 14) ja Heikki Hilamaan kirja nimeltään
Musta syke - funkin, diskon & hiphopin historia. Molempia voi kysellä yleisistä kirjastoista täältä Helsingistä, samoin yllä mainittuja lehtiä.
Myös Internetistä löytyy tietoa, tosin suomalaiset sivut tuntuisivat olevan aika vaatimattomia. Tässä kuitenkin pari linkkiä:
http://www.aamulehti.fi/patioposti/lehdet/uusi/ha1.shtml
http://www....
Ilmaisua on käytetty yleensä politiikan yhteydessä varoittavana lauseena, mutta eräin varauksin se soveltuu muillekin elämänaloille. Sillä muistutetaan, että loppujen lopuksi kaikesta hyvästä ("lounas") joutuu jossain muodossa maksamaan. Jos poliitikko saa näennäisesti vastikkeetonta kestitystä, hän joutuu maksamaan sen takaisin jossain muussa muodossa esimerkiksi edistämällä kestitsijälle edullista rakennushanketta.
Kyynisestä näkökulmasta katsottuna ilmaisu viittaa siihen, ettei kukaan tee toiselle hyvää ilman vastapalvelusta. Tätä voidaan toisaalta perustellusti kritisoida, koska kaikki ihmisten väliset suhteet eivät perustu täydelliseen vastavuoroisuuteen. Lapsella voi olla "ilmaisia lounaita", koska hänen vanhempansa ovat valmiit...
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
Ellinooran kappale ”Carrie” ei mielestäni ole ollenkaan ”pornolaulu”. ”Carrien” ovat säveltäneet Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ja sen on sanoittanut Ellinoora Leikas. Iltalehden verkkoartikkelissa Ellinoora kertoo laulustaan. Laulun nimi ”Carrie” viittaa Sinkkuelämää-tv-sarjan päähenkilöön Carrie Bradshaw’hon:
”- Carrie on laulussa ruumiillistuma sille yksinololle. Kun on kyllästynyt etsimään rakkautta ja toisaalta se on ainoa asia, mitä toivoo.”
Sinkkuelämää-sarjassa naiset puhuivat suoraan ja estoitta rakkauselämästään.
Pornolauluiksi tai isojen (tai pahojen) poikien lauluiksi sanotaan lauluja, joiden sanoitukset ovat rivoja tai joissa on ronskia huumoria. Esimerkiksi Juha Vainio on kirjoittanut tällaisia sanoituksia 1970-luvun...
Suomen suurin kirjasto on Kansallikirjasto, joka on myös Suomen vanhin tieteellinen kirjasto. Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia/avainlukuja-2…
Yleisistä kirjastoista Suomen suurin on Helsingin kaupunginkirjasto. Sieltä löytyy kirjoja n. 1,6 miljoonaa kappaletta:
https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokoelmat%3A%2…
Wikipedia listaa 33 helsinkiläistä kauppa- tai ostoskeskusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kauppa-_ja_ostoskeskukset
Kauppakeskusyhdistyksen julkaisusta löytyy laajempi lista Suomen kauppa- ja ostoskeskuksista. Se listaa 23 kauppakeskusta ja useita muita ostoskeskuksia.
https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu…
Tästä vanhemmasta julkaisusta löytyy tietoa myös entisistä ostoskeskuksista:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf
Englantilainen Emmerdale on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 1997 asti. Kotimainen Salatut elämät alkoi sekin jo vuonna 1999. Muita draamasarjoja, jotka olisivat pitäneet pintansa yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta, ei tule mieleen.
Näitä pitkäikäisempiä fiktiosarjoja ovat jotkin makasiinityyppiset sarjat. Kestävin lienee Pikku Kakkonen, jota on esitetty vuodesta 1977 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmerdale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salatut_el%C3%A4m%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Kakkonen
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,...
Pasi on suomalainen muunnelma kreikkalaisesta nimestä Basilius, jonka pohjana on 'kuninkaallista' tarkoittava sana. Sen kansainvälisiä vastineita ovat esimerkiksi venäjän Vasilij ja englannin Basil.
Lähteet:
Anna Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Jukka Kemppisen eri lehtiin kirjoittamia kolumneja on julkaistu kirjassa Taistelu oikeudesta - kirjoituksia ajassa (1997). Tämä kirja, jossa yhteiskuntaa, kulttuuria ja elämää katsotaan tarkasti ja ymmärretään syvästi, on Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa sijoitettu luokkaan 330 eli oikeustiede. Tarkista kirjan saatavuus
aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Lähtökohtana haulle voi käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden Kirjallisuus-kanavaa osoitteessa http://www.kirjastot.fi
Kirjallisuus-kanavalta löytyy seuraavia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan esitteleviä linkkejä:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta on avattu testikäyttöön. Tietokannasta löytyy tietoa suomalaisista nykykirjailijoista ja heidän tuotannostaan sekä tekstinäytteitä.
Kirjakaupat ja kustantajat -linkin alta löytyy kustantajien sivuja, joilla esitellään usein myös kustantajien omia kirjailijoita.
Kirjastojen kokoelmat -kohdasta löytyy linkki kirjastojen erikoiskokoelmiin verkossa, josta voi hakea yleisten kirjastojen internetiin tekemiä kirjailijahakemistoja ja -matrikkeleita.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Kirjasarjassa Työ ja tulevaisuus kuvataan eri ammatteja. Siitä löytyy teos Työ ja tulevaisuus: palveluteollisuus, siivousala...vartiointiala. Mutta ko. teoksessa on vain yleisesti vartiointityöstä (6 sivua). Teoksessa Vartijan perustieto, toim. Timo Kerttula on artikkeli myymäläturvallisuudesta ja myymälävahtimestarin/myymäläetsivän työstä. Kirjan saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja...
