Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että...
Kirjan kustantaja Otava ilmoitti, että kirjan kustannusoikeudet ovat siirtyneet toiselle kustantajalle Suomessa. Tämän takia kirjaa ei ole tällä hetkellä mahdollista varata. Uusi julkaisupäivä ei ole vielä tiedossa. Sinulla on mahdollisuus saada sähköposti-ilmoitus kirjailijan uusista kirjoista, jotka lisätään Helmet-verkkokirjastoon. Ohjeet uutuusvahdin tekoon löydät helmet.fi:stä: https://helmet.finna.fi/Content/asiointi-verkkokirjastossa#tallennetut-haut
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä: Honkanen, Helmiriitta: Placatista julisteeksi - suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960, Otava, 1983. Hollis, Richard: Graphic design--a concise history, Thames and Hudson, London, cop. 1994, Hovi, Päivi: Mainoskuva Suomessa - kehitys ja vaikutteet 1890-luvulta 1930-luvun alkuun, TTK, 1990.
Lisää aineistoa löydät esim. pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/
tai valitsemalla http://www.kirjastot.fi/ sivulta tiedonhaku ja seuraavaksi monihaku.
Hakusanoina kannattaa käyttää esim. julisteet, julistetaide, käyttögrafiikka, mainokset, mainostaide.
Eläimistä löytyy valtavasti tietoa internetistä, aloita vaikka näistä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat.htm ja lemmikkieläimistä erikseen osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2.htm
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
Ei ole salaista kauppaa. Kirjastot ostavat kirjansa aivan tavallisista kirjakaupoista. Helsingissä mm. Akateemisesta sekä Suomalaisesta kirjakaupasta. En tiedä miten muissa kirjastoissa päätetään, mistä kaupasta ostetaan, mutta Helsingin kaupunginkirjasto solmii sopimuksen aina yhden kaupan kanssa kerrallaan, ja sopimus edellyttää ostamista tietyllä summalla vuodessa sopimuskaupasta. Saamme alennusta normaalihinnoista. Voimme tietysti ostaa muualtakin, jos tarvis on.
Internetistä löytyy kuuluisuuksien osoitehakemistoja, esim.:
http://www.reelclassics.com/Address/address-list.htm
Elizabeth Taylorin osoite:
c/o Elizabeth Taylor AIDS Foundation
P.O. Box 55995
Sherman Oaks, CA 91413-0995
Reel Classics –sivustolla sanotaan: “ Ms. Taylor accepts fan mail, autograph requests and professional inquiries at this address.”
Anni Swanista ja hänen tuotannostaan kertovia verkkosivuja:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020
http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/annis.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/teokset/tekija504.htm
Helmet-järjestelmästä löysin myös ainoastaan nuo 5 osaa sarjakuvaa suomeksi.
Kustantaja on Jalava ja osoiteesta:http://kauppa.arthouse.fi/cgi-bin/arthouse.storefront/40b875030ac8567b2… tarkastin sarjakuvat.En löytänyt Elfquestia. Kustantajalta voi kysyä suoraan, onko sarjaa tulossa lisää.
Seuraavissa kirjoissa on muutamia hyviä Internet-tehtäviä:
- Tiedonhakijan teho-opas, 2001
- Ari Haasio: Internet-tiedonhaun opas, 2003
Kirjastot.fi sivustosta löytyy osoitteita verkkotiedonhaun sivuille http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/ ja tietoa verkkotiedonhausta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/hakutavat/.
Tehtäviä oli esim. sivulla
http://myy.helia.fi/~torir/tiha/tehtava2.htm . Muita
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/koulutus/verkkokurssi/que…
Internetissä on useita kirjastojen tekemiä tiedonhakusivustoja, mutta monet niistä opastavat kirjastojen aineistotietokantojen haussa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa kysymääsi kirjaa ei ole, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa se on. Tällä hetkellä se näyttää olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä. Ajantasasaisen tiedon löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/helka/
Kysyt paljonko lauri Viitaa luetaan, mutta meillä ei ole sellaista tilastoa.
Voimme ainoastaan sanoa montako Lauri Viidan kirjaa on lainassa tällä hetkellä. Voit itsekin todeta samaa tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viita+lauri&sea….
Tiedämme kyllä montako kertaa yhteensä joku kirja on ollut lainassa, mutta sitä on voinut lukua useampi tai ei kukaan!
Tämä siisi ei ole täsmällinen menetelmä.
Teoksen tiedot voi aina tarkistaa Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan kaikki suomenkielinen kirjallisuus. Fennican mukaan teoksen on suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Reijo Valta.
Fennica: http://finna.fi
Linkki Espoon kaukopalveluun on Espoon kaupunginkirjaston etusivulla http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Sivulla on myös nettilomake, tee sillä tilauksesi.
Teos on vasta ilmestynyt suomeksi käännettynä ja se on kyllä tilattu kirjastoihin, mutta ei ole vielä saapunut. Kyllä se pian tulee. Sitten kun kirjaa löytyy kirjastoista voitte varata sen netistä osoitteesta http://www.helmet.fi kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun avulla (tunnusluvun saa kirjastosta)
Joukkueurheilusta on olemassa opinnäytteitä. Esimerkiksi seuraavat löytyivät Linda-tietokannasta:
- Mylly Mari: "Siis prinsessa ei voi esittää sammakon asussa : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta. Pro Gradu, Helsingin yliopisto, 2008
- Söderman Virpi: Kilpajoukkueessa voimistelevien nuorten tyttöjen näkemyksiä vanhempien tuesta harrastukselle, Turun yliopisto, 2008
- Tahkokallio Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa, Helsingin yliopisto 2006.
Helsingin yliopiston tiedoissa oli, ettei opinnäytteitä saa kotilainaksi. Lukusalilainaa voi tiedustella.
Pdf-tiedostona löytyi Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa. 2000
http://thesis.jyu.fi/f/vlaisi-...
Talvisodan pikkujättiläinen kirjan mukaan suomalaiset tähystäjät totesivat 26.11.1939 klo 15:n aikaan useita räjähdyksiä rajan toisella puolella inkeriläisessä Mainilan kylässä Kannaksella.
Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Jutilainen (WSOY 1999)
Kartan mukaan Mainila sijaitsi Rajajoen varrella ja oli yksi Valkeasaaren kylistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Apu-lehdessä on ollut 30.11.2009 artikkeli Tästä se alkoi ,mikä käsitteli talvisodan alkua Kannaksella. Kirjoituksen mukaan kylä sijaitsee Siestarjoen rannalla, mutta kylän nykyinen nimi ei artikkelista selvinnyt.
Paahtimoyhdistyksen internetsivuilta osoitteesta http://www.kahvi.net/ löytyy seikkaperäinen kuvaus kahvijuoman taustasta. Sivuston mukaan "kahvin matka pensaasta paahtimoon sisältä monta työvaihetta, joita ovat muun muassa viljely, sadonkorjuu, marjojen käsittely pavuiksi, säkitys, kauppa ja kuljetus". Näistä vaiheista saat lisätietoa em. sivuilta.