Arvioidaan, että maapallon historia on pitänyt sisällään noin 4 miljardia eliölajia, ja että näistä lajeista jopa 99% on kuollut sukupuuttoon. Tarkkoja lukuja on vaikeaa saada, mutta näiden arvioiden perusteella sukupuuttoon kuolleita lajeja olisi noin 3,96 miljardia. Lyhyen tietopaketin sukupuutoista historian aikana sekä nykypäivänä voi lukea paleoekologi Maija Heikkilän kirjoituksesta "Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin?".https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/sukupuuttoaaltoja-ollut-a…
Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy useitakin vastauksia Anni Polvaa koskeviin kysymyksiin. Löydät ne osoitteesta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp kirjoittamalla Etsi arkistosta -kohtaan Anni Polva. Polvan kuolemasta kerrotaan mm. sivulla http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri/arkisto.shtml?2003/07/178050 .
E-kirjoja lainataan Suomessa jo aika monesta kunnalisesta kirjastosta. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun naapurikunnissa e-kirjoja ei vielä ole lainattavana aineistona, mutta ainakin Loimaan ja Salon seuduilla tällainen mahdollisuus on.
Turun osalta tilanne on kesken. Syksyn 2004 aikana asiasta neuvotellaan ja tehdään päätös. Tarkoista aikatauluista en osaa sanoa, koska neuvottelut ovat kesken.
Helena Paparizou (oik. Elena Paparizou, kreikaksi Έλενα Παπαρίζου, s. 31. tammikuuta 1982, Göteborg) on kreikkalais-ruotsalainen laulaja. Hän syntyi Ruotsin Göteborgissa kreikkalaisille maahanmuuttajavanhemmille. Hän on siis 26-vuotias.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helena_Paparizou
Tältä sivulta löytyy myös luettelo hänen levyistään. Helsingin kaupunginkirjastossa hänen soololevyistään on valitettavasti vain My number one. CD-levyn The game of love voi tilata Espoon kirjastoista. Helena Paparizouta on myös mukana muutamalla kokoomalevyllä, joita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Levyjen saataavuuden voi katsoa HelMet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Hänen kotisivujensa osoite on http://www.helenapaparizou.com/eng/news/
Aiheesta löytyy muun muassa seuraavat kirjat. Kirjat löytyvät Helmet-haulla: globalisaatio historia http://www.helmet.fi
Verkottunut ihmiskunta : yleiskatsaus maailmanhistoriaan
Maailmankulttuurin synty
Litteä maailma : 2000-luvun lyhyt historia
Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen
Historiallinen käänne : johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen
A brief history of globalization : the untold story of our incredible shrinking planet
Between national histories and global history
Globalization and global history
Kun todistajan on vannottava käsi Raamatulla vala,se Lakikielen sanakirjan mukaan ilmaistaan englanniksi: ”The witness shall swear the following oath on the Bible”. Affirm taas merkitsee mm. todistaa, vahvistaa.
Lähde: Joutsen, Matti: Lakikielen sanakirja : englanti-suomi = English-Finnish law dictionary
Helsinki : WSOY, 2000.
Valitettavasti emme ole pystyneet jäljittämään satua. Laitoimme kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta sitäkään kautta ei tullut vastauksia. Jos joku kollega lomilta tultuaan tunnistaa sadun, palaamme asiaan.
Olemme käyneet läpi Kirstinän runokokoelmia kolmessa vantaalaisessa kirjastossa
(Tikkurila, Myyrmäki, Hakunila) ja runoa ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksesi
myös kirjastolaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jonka kautta monet
runot ovat löytyneet. Kukaan ei kuitenkaan ole (ainakaan toistaiseksi)
vastannut.
Olisi hienoa, jos meillä olisi käytettävissämme tietokanta, johon voisimme vain
naputtaa tietyn osan runoa ja se löytyisi. Sellaista tietokantaa ei kuitenkaan
ole.
Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta ja Pirkanmaan Piki-tietokannasta ei löytynyt eurooppalaisista kansallispuistoista suomeksi kuin yksi teos nimeltä Kauneimmat kansallispuistot 2: Eurooppa, vuodelta 1990. Mutta jos sinua kiinnostavat nimenomaan Viron tai jonkun muun tietyn eurooppalaisen maan kansallispuistot, niin kannattaa selailla ihan tavallisia näitä maita koskevia matkaoppaita, uskoisin että niissä voisi olla jotakin myös kansallispuistoista!
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Kiitos kiinnostuksesta keskustakirjastohanketta kohtaan! Keskustakirjaston aukiolotuntien on tarkoitus olla pidemmät kuin mitä kirjastoissa tällä hetkellä. Tärkeinä juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin luultavimmin suljettu, juhlapyhien aattoina taas kirjasto suljetaan aiemmin kuin normaalisti. Tietenkin suunnitteluaikaväli on melko pitkä, kun rakennus avataan vasta 2017, eli moni asia tulee vielä vaikuttamaan siihen, kuinka lopulliset aukioloaikatunnit muotoutuvat.
Toiveita keskustakirjaston sisällöistä ja palveluista, myös aukioloajoista, voi käydä kirjaamassa www.keskustakirjasto.fi – sivuston Unelmien puuhun. Toiveet huomioidaan rakennuksen suunnittelussa.
http://keskustakirjasto.fi/
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt...
Kiitos palautteesta! Asiasta on nyt ilmoitettu palveluntoimittajalle. Kun lehtiä päivitettiin takautuvasti saataville, se on saattanut aiheuttaa ongelmia uusien numeroiden kanssa. Toivottavasti saamme Knitscenen ja Knitwearin uusimmat numerot taas pian luettaviksi!
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:
Ammattia oppimassa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2001)
Poikela, Esa: Kontekstuaalinen oppiminen: oppimisen organisointi ja vaikuttava koulutus (väitöskirja, Tampereen yliopisto, 1999)
Grönfors, Terttu: Työssä oppiminen: avain tuottavuuteen (Kauppakamari, 2010)
Kohti uutta työelämää? Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen (Tampere University Press, 2008)
Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen (WSOY, 2008)
Mykrä, Tarja: Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä: opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla (Educa-instituutti, 2007)
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa (Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011)
Kivinen, Osmo: Koulussa ja työssä oppimisen ehdot...
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://finna.fi
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
