Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
Kiinteistön omistajatiedot on mahdollista saada Maanmittauslaitokselta, jos tiedot on tallennettu rekisteriin. Omistajatietoihin sisältyvät kiinteistötunnus, kiinteistön nimi, omistajan nimi ja osoite. Mutta, kiinteistön omistajatietoja ei luovuteta, jos haluat ottaa yhteyttä omistajaan ostotarkoituksessa.
"Kiinteistön omistajatiedot näkyvät lainhuutotodistuksesta. Niitä on kahdenlaisia: ensimmäinen sisältää omistajan nimen, henkilötunnuksen ja osoitteen ja toinen suppeampi vaihtoehto pelkästään nimen ja syntymäajan.
Suppeampi todistusvaihtoehto voidaan luovuttaa asiakkaalle käyttötarkoitusta kysymättä. Tämä otemalli riittää usein asiakkaan tarpeisiin.
Henkilötunnuksen ja osoitteen sisältävä ote voidaan luovuttaa kiinteistön omistajalle...
Reijo Mäellä ei ole kovin selkeästi erottuvia pääteoksia. Hänen tuotantonsa on ollut aika tasaista, ja on hiukan hankalaa nostaa esiin mitään tiettyjä teoksia pääteoksiksi. Ehkä kuitenkin teosten painosten määrät antavat jotakin suuntaa sille, mitkä Mäen teokset ovat nousseet suosituimmiksi. Painokset eivät kerro ihan suoraan myyntilukuja, mutta ainakin se niistä näkyy, että kysyntää on teoksilla ollut. Usein kirjailijoilla juuri heidän pääteoksensa ovat myös painosmääriltään suurimpia.
Fennica-tietokannasta poimimieni tietojen mukaan Reijo Mäen kirjoista neljä on yltänyt kymmeneen painokseen: ”Enkelit kanssasi”, ”Pahan suudelma”, ”Tatuoitu taivas” sekä ”Vares ja kaidan tien kulkijat”. Yhdeksän painosta on otettu teoksista ”Hard Luck Café...
Aleksi Hihnavaara, Mosku, on haudattu Savukosken kirkko- maahan, portista lähtevän pääkäytävän varrelle. Haudalla on näkyvä muistomerkki. Tieto on saatu Aleksi Hihnavaaran sukulaiselta.
Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä.
Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11).
Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut?
Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki...
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Runo löytyy netitse monilta sivuilta, mm. alla olevalta:
http://varssyja.wordpress.com/juhannus-tervehdyksia/
Varsinaisissa muumikirjoissa runoa ei ole. Tove Jansson -seurasta arveltiin, että se saattaisi olla Tove Janssonin varhaisempaa tuotantoa johonkin Muumien oheistarkoitukseen. Se voisi olla myös sanoitus lauluun.
Mutta valitettavasti alkuperäistä runoa ei löydetty.
Angelika-sarjan ystävän kannattaa ehdottomasti tutustua Juliette Benzonin tuotantoon. Hänen teoksistaan Marianne-sarja sijoittuu 1800-luvulle ja Catherine-sarja 1400-luvulle.
Catherine Cooksonilta löytyy paljon luettavaa, esim. Mallenin suvusta ja Tilly Trotterista kertovat sarjat sekä lukuisia yksittäisiä romaaneja. Mazo De la Rochen pitkää Jalna-sarjaa kannattaa myös kokeilla.
Joitakin uudempia ja vanhempia kirjailijoita ja kirjoja:
Deveraux, Jude: Herttuatar, Laakeripuu
Eden, Dorothy: Villiruusun maa, Bella
Howatch, Susan: Penmarric, Varjoja vanhassa kartanossa
Hylton, Sara: Auringonkukkatyttö, Kuiskausten kuja
Michaels, Barbara: Neitsytvaimo, Musta sateenkaari
Stott, Rebecca: Korallivaras
Tuominen, Pirjo: Arvoisa rouva Marie
Utrio,...
Voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) kappaleita seuraavilla nimillä:
Jingle Bells=Kulkuset
We wish you a ...=Hyvän joulun toivotus/Nyt toivotus hyvän joulun
Santa Claus is...=Joulupukki matkaan jo käy
Hark the Herald...=Enkellaulu kajahtaa
Näitä löytyy esim. eri Toivelaulukirjoista.
Deck the Halls on suomeksi Kaikki kellot huminoivat, mutta en löytänyt pääkaupunkiseudun kokoelmista ainuttakaan viitettä.
Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Juonen käännekohdalla tarkoitetaan yleensä kohtaa kirjassa, jossa asiat kääntyvät päähenkilön kannalta selkeästi joka huonompaan tai parempaan suuntaan. Kannattaa lukea kirja tarkkaan ja etsiä tällainen kohta. Kirjaa lukematta sitä on vaikea sanoa.
Kyseessä lienee Jaakko Hirvosen kaksiosainen teos Viitasaaren Monthan-Storckovius-Moisio -sukukirja vuodelta 1992. Sitä tai mitään sentapaisia ei mainita bibliografioissa (Fennica CD-ROM, jossa kotimainen kirjallisuus vuodesta 1900 lähelle nykyhetkeä; Suomen historiallinen bibliografia, kattaa vuodet 1544-1996). Sitä ei ole Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa eikä mainitemassanne Suolahden kaupunginkirjastossa.
Suolahden vihjeen perusteella teos löytyi Jyväskylän kaupunginkirjastosta, jossa sitä on yhdet kappaleet maakuntakokoelmassa (ei lainata). Teos on ns. harmaata kirjallisuutta, jonka tavoittaminen kirjastolaitoksen kautta on hiukan hankalaa. Ehkä parhaiten sen saisi ostamalla tekijältä; kustannuspaikaksi Jyväskylä mainitsee...
Jännityskirjallisuuden ja salapoliisikirjallisuuden (dekkarit) raja ei ole selkeä. Jännityskirjallisuuden genrerajat ovat vaikeasti määriteltäviä ja usein ne lomittuvat toistensa kanssa. Tutkija Jan Brobergin (1984) mukaan jännityskirjallisuus voidaan jakaa kuuteen ryhmään:
1. arvoitusdekkari eli palapelidekkari
2. kovaksikeitetty dekkari
3. käänteinen dekkari (inverted story)
psykologinen trilleri
The Crime Novel
4. poliisiromaani
5. historiallinen dekkari
6. vakoojatrilleri
Jännityskirjallisuus tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta mihin kuuluvat kaikki kuusi edellämainittua genreä. Arvoitusdekkarin tyylipiirteet ovat: juoni, miljöö, ajankuva, yhteiskuntakuva ja henkilökuvaus. Vakoojatrillerissä korostuvat seuraavat tyylipiirteet tässä...
Behind the Name -etymologiasivuston osoitteesta http://www.behindthename.com/name/etna löytyvän maininnan mukaan Etna-nimi olisi nimen Eithne englantilaistettu muoto. Eithne puolestaan tarkoittaisi gaelin kielellä ’pähkinän, jyvän tms. sydäntä tai ydintä’ (eng. ’kernel’) ja olisi esiintynyt 400-luvulla irlantilaisen pyhimyksen nimenä.
En voi kuitenkaan olla ajattelematta, etteikö Etna-tulivuorella tai sille nimensä antaneen kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian nymfi Aetnan kanssa. Online Etymology Dictionary kertoo osoitteesta http://www.etymonline.com/index.php?term=Etna löytyvässä artikkelissaan, että nimi olisi peräisin Sisilian seudulla puhutun kielen sanasta, joka on rekonstruoitu muotoon ”aithna” ja merkitsee ’tulista, palavaa’ (...
Alla aiheeseen liittyviä ehdotuksia:
1. Einari Vuorelan runoissa metsä esiintyy usein. Helvi Juvosen runossa Tuohilippi ja lähde mennään metsään toukokuun eli valoa on. Mirkka Rekolaa kannattaa selata esim. Vihreä hämärä, varmaan Eila Kivikk'aholtakin löytyy...
2. Tulee mieleen myös Maila Pylkkösen tuotanto. Pylkkösen kootuista runoista löytyy mm. seuraavia alkuja: "Kun seison selin aurinkoon" ja "Metsä on joka suuntaan"
3.Lassi Nummen kokoelmassa Matkalla niityn yli on useampikin runo metsäniityistä. Lassi Nummi puhuu runoissaan usein metsän valosta. Heti, melkein heti (1980)-teoksessa esim. "Yhtäkkiä metsä on korkea":
--että kun tulen aukiolle, pilvien loputon harmaus on valoa. Pelkkää valoa. Kannattaa siis katsoa Lassi Nummen tuotantoa...
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
Elokuvateatterien lopettamisaalto tuli vasta 1980-luvulla.
Kantakaupungissa 1977-1980 lopetti vain Pikku Capitol,
Kulttuuritalo, lopetus 1980.
Tämä on alustava tieto ja peräisin kirjasta
Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä / Outi Heiskanen, Minna Santakari
Helsinki : Teos, 2004. - 189 s. : kuv.
ISBN 951-851-015-6
Tässä lisätietoa:
Lopettaneet 1977-1980
PIKKU-CAPITOL (Sturenkatu 4, Kulttuuritalo) 3.9.1976 - 1980
(ALPPI 1957-1976, PIKKU-CAPITOL 1976-1980)
-suljettu kokonaan 1980
LUX (Leppävaara) 15.4.1954 - 1978/1980
-mahdollisesti uusi yrittäjä toiminut vähän aikaa, tästä syystä kaksi eri sulkemisajankohtaa
Vaihtaneet nimeä 1977-1980
ARENA; 1 JA 2 (Hämeentie 2) 17.9.1979 - 6.5.1993
(ARENA 1929-1934, ROXY 1934-1939,...
