En löytänyt Suomen kirjastoista Dover publicationsin Tritticoa. Etsin Helsingin seudun yleisistä kirjastoista (http://www.helmet.fi ), Sibelius-Akatemian kirjastosta (https://finna.fi Frank-monihaulla maakuntakirjastoista (http://monihaku.kirjastot.fi )sekä vielä WorldCatilla, joka ilmoitti että ei löydä Suomesta tätä librettoa (http://www.worldcat.org/title/trittico/oclc/56408215&referer=brief_resu… ). Lähimmät sijainnit sen mukaan olisivat Saksassa.
Helmet-kirjastoista löytyy muita librettoja Suor Angelicasta, jos niistä on apua:
Puccini, Giacomo (säv.)
Suor Angelica / Puccini
Suor Angelica : Opera in 1 Act / Puccini ; Libretto by Giovacchino Forzano ; Lamberto Gardelli
Budapest : Hungaroton, p1983
Pelkkä libretto, Tikkurilan...
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Fazerin julkaisemassa pianopartituurissa Jordens sång op93 on Jarl Hemmerin ruotsinkielinen teksti. (Alkaa "Där rullar Jorden fram med sina öden..."; päättyy "...sfärernas musik vid Alltets fest").
Viljamin nimipäivää vietetään 6.4. Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William-nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm (”lujatahtoinen kypäränkantaja”). Viljami on ollut Suomen almanakassa v. 1950 lähtien.
Sulon nimipäivää vietetään 13.2. Suomenkielen yleiskielen sana sulo ilmaisee kauneutta ja suloisuutta, ja etunimenä Sulo otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa. Vaikka sitä annettiin aluksi myös tytöille, vakiintui se lopulta poikien nimeksi. Sulo otettiin ensimmäisen kerran almanakkaan v. 1908.
Juhanin nimipäivää vietetään 24.6. Nimi Juhani on Johanneksen suosituin suomalainen muunnelma. Johannes-nimen kantamuoto on heprean Jochanan, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Johannes...
Helsingin kirjastot ovat viime viikolla tilanneet teosta 221 kappaletta. Vantaan ja Espoon tilaukset eivät vielä näy hankintaohjelmassa. Kirjastot saattavat myös tilata lisää kappaleita varausjonon vielä kasvaessa. Kirjojen saapumista lainattaviksi ei pysty tarkkaan arvioimaan. Aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon siitä kun teos on ilmestynyt. Yleensä kysytyimmät teokset käsitellään muita nopeammin.
Taneli Viljasen uutta teosta "Kaikki tilat ovat täynnä aaveita" on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta tilatut kappaleet eivät ole vielä tulleet kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolle. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin ne tulevat ja ovat lainattavissa, mutta sinun kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjastosta.
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tikkurilan kirjastolla toimii tällä hetkellä aktiivisesti yksi lukupiiri sekä Kasvu kirjoittamalla kirjallisuusryhmä. Esimerkiksi kirjallisuuspiiri on kaikille avoin ja siihen voi osallistua, vaikka et kirjaa olisi lukenutkaan. Mukaan voi siis mennä vaikkapa oman käsityönsä kanssa kuuntelemaan lukuvinkkejä ja keskustelua kirjoista ja lukukokemuksista.
Tikkurilan lukupiirin tiedot löydät osoitteesta: http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/?page_id=343
Olemme toki kiinnostuneet järjestämään myös muunlaisia lukupiirejä, varsinkin nämä erilaiset käsityö lukupiirit, novellikoukut yms. ovat viime aikoina olleet kirjastoissa suosittuja. Osittain järjestelyt ovat kiinni innokkaiden kävijöiden...
Enligt Viola-databasen har ingen tonsättare gjort en visa med orden av Topelius' "Vintergatan" (Och nu är lampan släckt och nu är natten tyst och klar).
Kunde det vara, att mormor och morfar sjöng "Vintergatan", en vals med melodi av Jules Sylvain (Axel Stig Hansson) och text av Sven-Olof Sandberg från 1927? https://sv.wikipedia.org/wiki/Vintergatan_%28vals%29
Texten börjar så här: "Stjärnorna glimma i midvinternatt och som en sagornas silverne skatt snön blänker vit över skogar och fjärd
i en trollbunden, sovande värld." Hela texten finns här: http://archive.is/YcFS9#selection-791.0-803.32
Heikki Poroila
Sanomalehtien liiton sivuilta löytyvät nykyään ilmestyvät sanomalehdet maakunnittain. Lehdet, jotka eivät enää ilmesty, eivät tietysti ole tällä listalla.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain
Sanomalehtien liitolla on myös aineistopankki, mutta se on käytössä vain liiton jäsenille.
Suomen lehdistön historia 1-10 ilmestyi 1980- ja 1990-luvuilla. Sen osissa 1-4 on sanomalehdistön historiaa yleisesti, ja osista 5-7 löytyy lehtien levikkialueita ja levikkiä paikkakunnittain. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28suomen%20lehdist%C3%…
Eli valitettavasti sivustoa, jolle kaikki kysymäsi tieto olisi koottu, ei löytynyt. Yllä olevan sivuston ja kirjasarjan kautta löytyy osa...
Matilda Roslin-Kalliolan teoksia on ainakin maakuntakirjastojen kokoelmissa. ' Viestini menneiltä sukupolvilta' löytyy mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoista. Internetin kautta voi kirjan sijainti- ja saatavuustietoja katsoa Monihaku-palvelusta (maakuntakirjastojen tietokannat) http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Jos oman kotikuntanne kirjastoihin tätä tai muita teoksia ei ole hankittu, niistä voi jättää kaukopalvelupyynnön kirjastoonne.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy useita Roslin-Kalliolan teoksia. Tässä muutamia:
Inkeri: perhemuistoja Ison-vihan ajalta
Mietteitä Gogin sodasta
Milloin ja missä kuolema tapahtui?
Näyt Patmoksella
Jamppa tuomisen esittämä Kaunis maa on vuodelta 1982. Tätä Matti Sihvosen säveltämää ja Esa Kujalan sanoittamaa laulua ei ikävä kyllä ole julkaistu nuottina.
Mustapapu ja musta soijapapu ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Mustapapu on tarhapavun (Phaseolus vulgaris) lajike, ja musta soijapapu taas on soijapapu (Glycine max), joka on joko fermentoitu tai jonka kuoren väri on musta. Kuitenkin Wikipedian mukaan myös fermentoituja suolattuja kiinalaisia mustia soijapapuja kutsuttaisiin nimellä "black beans" eli mustiksi tai mustapavuiksi.
Mustapapu Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_turtle_bean
Mitä mustat pavut voivat olla: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_bean
Soijapapu: https://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
Mustat soijapavut: https://www.specialtyproduce.com/produce/Black_Soybeans_12451.php
Kiitos kysymyksestä,joka onkin yllättävän vaikea. Uskon että kyseessä on runo,joka on suomennettu nimellä Meren kuolema. Runo on teoksessa Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa(toim.Aale Tynni).
Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Mistralin runojen suomennoksia on myös Espanjan ja
Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa. En löytänyt runoa englanniksi kirjastojen kokoelmista,mutta sitä kannattaa kysyä Akateemisesta kirjakaupasta. Terveisin Juha Vyyryläinen,Viikin kirjasto,Helsinki.
Asiasanahaulla FOBIAT löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Bourne, Edmund J: Vapaaksi ahdistuksesta - työkirja paniikista ja peloista kärsiville
Furman, Ben: Perhosia vatsassa - apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen
Wetter-Parasie, Jost: Pelkojeni voittajaksi.
Kirjat löytyvät Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista, saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Enemmän erilaisiin pelkoihin ja niiden hoitokeinoihin liittyvää kirjallisuutta voit etsiä laajentamalla hakua esim. niin, että käyttät asiasanaa PELOT ja teet rajauksen luokkiin 14 (psykologia) ja 59 (lääketiede).Käytä luokkien yhteydessä katkaisumerkkiä.
Pääkaupunkiseudun uudesta aineistoluettelosta http://www.HelMet.fi voi tehdä varauksia netissä. Varauksia voi tehdä kaikista aineistolajeista, ilman rajoituksia. Sinulla pitää olla kirjastokortti ja tunnusluku. Tunnusluvun saat kirjastosta.
Varausta tehdessä tulee valittavaksi noutakirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston. Saat ilmoituksen, kun tilaamasi levy on saapunut noutokirjastoon. Varausmaksu on 50 senttiä.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa etsitään lähteitä (kirjoja, artikkeleita tai www-sivuja), josta löytyy sellaista tietoa, jota kysyjä tarvitsee. Lisäksi palvelussa suositellaan lukemista aiheista, jotka kiinnostavat tai esimerkiksi tietyn ikäisille. Palvelun periaatteista löytyy tietoa seuraavasta osoitteesta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/periaatteet/ .
En oikein ymmärtänyt loppuosaa kysymyksestä. Viittaatko ehkä arkiston sisältöön? Kysy kirjastonhoitajalta -arkistoon on karttunut kysymys-vastauspareja noin 20 000 vuodesta 1999 alkaen. Vanhimpien vastausten sisältämät linkit saattavat olla vanhentuneita. Tähän ongelmaan on ryhdytty pohtimaan parannuksia, mutta esim. linkintarkistusohjelmaa ei ole vielä saatu käyttöö.
Ylivieskan kirjasto kuuluu Tiekko-kirjastokimppaan ja etsimällä hakusanalla kansallispuvut sai viitisenkymmentä viitettä. Hakusanoilla kansallispuvut Suomi kymmenen viitettä.
http://www.tiekko.fi/
Muutamia mahdollisia kansallispukukirjoja:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Kirjastot.fi -sivustolla on myös Linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#640. Linkkikirjastossa on viisi linkkiä suomalaisiin kansallispukuihin. Pari esimerkkiä
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Kansallispukukeskuksen sivuilla on myös...
