Länsimaakeskeisestä perspektiivistämme kielet, joissa yksikön kolmannen persoonan pronomini ei määräydy sukupuolen mukaan, ovat eittämättä harvinaisia. Tämä piirre onkin huomattavasti yleisempi länsimaiden ulkopuolelle jäävillä alueilla puhuttavissa kielissä.
Jos kuitenkin pitäydytään länsimaisessa näkökulmassamme (ja latinalaisissa aakkosissa), suomen kanssa harvalukuisessa sukupuolineutraaleja pronomineja käyttävien kielten joukossa ei taida olla paljon muita kuin suomalais-ugrilaiset sukulaiskielemme viro ja unkari.
Substantiivien artikkelittomuus on länsimaisten kielten keskuudessa niin ikään hyvin epätavallista. Viro kelpaa suomen seuraksi tähänkin joukkoon - unkari sitä vastoin on pakko diskvalifioida. Kolmanneksi pyöräksi voimme sen...
Plussa-aineistohaussa voit katsella pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmaa. Osoite on http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin haluamasi kunta ja sen jälkeen tarkennettu haku. Kirjoita asiasana tai luokka-kohtaan: suomi kansanlaulut ja valitse näytä-valikosta: vain cd-levyjä. Haun tulokseksi saat myös laulettua kansanmusiikkia, mutta viitteiden täysistä tiedoista voit tarkistaa onko kyseessä laulu- vai soitinmusiikki. Myös saatavuustiedot on mahdollista tarkistaa.
Tässä muutamia selauksen perusteella poimittuja esittäjiä, jotka esittävät soitinmusiikkia:
Piirpauke, Troka, Salamakannel, Kaustisen purppuripelimannit, Sorokoska, Wilssonin pelimannit, Kangasalan balladipelimannit, Järviseudun viulumestarit, Mulukka, JPP, Järvelän näppärit....
Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kyseessä on Eric O. W. Ehrströmin runo Perhosentoukka (suom. Otto Manninen).
Runo on luettavissa esimerkiksi teoksista Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Leijona se venytteli : 100 vuotta suomalaista lastenrunoutta (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Lasten keskus, 2017) ja Aukusti Salon Meidän lasten aapinen, josta on otettu useita painoksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_O._W._Ehrstr%C3%B6m
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että...
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä...
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Elokuvan lopussa soi kappale Midnight, the Stars and You vuodelta 1934. Kappaleen ovat tehneet Jimmy Campbell, Reginald Connelly ja Harry M. Woods. Sen esittävät Ray Noble Orchestra ja Al Bowlly.
Lähteet: imdb.com ja Wikipedia
Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
Jari Tervosta löytyy hyvin tietoa sekä Internetistä että kirjoista.
Hyvä nettiosoite on: http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm
Tietoja löytyy myös sivulta: http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/tervo.htm
Tervoa on käsitelty lisäksi teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud. laitos. T 2000
Miten kirjani ovat syntyneet 4. WS 2000
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa lehdet keskitetysti kirjakaupan kautta. Karjala-lehden sivuilta löytyy muutamia suomenkielisiä artikkeleita osoitteesta
http://www.karelia.ru/Karelia/NewsPapers/Sanomat/index_f.html Kirjastoilla ei ole lehdestä verkkoversiota.
Lehden tilaukseen liittyvässä ongelmassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjakauppaan josta kyseinen lehti löytyy, Helsingissä Akateeminen Kirjakauppa tai Suomalainen Kirjakauppa.
Kaikkea aina suunnitellaan, mutta ainakaan lähitulevaisuudessa ei erääntyvistä lainoista tule muistutusta sähköpostiin. Omat lainat ja niiden eräpäivät voi kätevästi käydä tarkistamassa HelMet-aineistohaun "Omat tietoni"-kohdasta. HelMet-aineistohaku löytyy seuraavasta linkistä: http://www.helmet.fi .
Robert Swindells on esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy kaikista Imatran kirjastoista.
Englanninkielinen esittely löytyy kustantajan sivulta, seuraavasta osoitteesta:
http://www.puffin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,1000050055,00.html
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
Kyseinen CD-levy liitteineen ei ole varattavissa, koska sen ainoa HelMet-kirjastoissa jäljellä ollut kappale on poistettu. Levyn luettelointitiedot näkyvät vielä HelMet-verkkokirjastosta vielä jonkun aikaa, kunnes ne poistuvat vuodenvaihteessa tehtävässä eräajossa.
Valitettavasti levyä ei näyttänyt olevan lainattavissa muistakaan maakuntakirjastoista.
