Kyseessä saattaa olla Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas. Hissillä ei
tosin ole siinä nimeä, mutta kirjan kansi on keltainen ja kuvitettu. Dahlilla on myös lastenkirja nimeltä Jali ja lasihissi.
Hei! Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Arvioimme niiden soveltuvuuden kokoelmaamme. Voitte halutessanne jättää cd-levyt mihin tahansa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteeseen, josta ne toimitetaan Sellon kirjaston musiikkiosastolle luetteloitaviksi.
Täsmälleen annettuja tuntomerkkejä vastaavaa ajankohtaan sopivaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Lasten suuri joulukirja (Kirjalito, 1978). Sekin tosin on A5-kokoa suurempi, ja parhaiten kuvailtua holvi-ikkunakuvaa vastaava kuva ei ole siinä kannessa vaan sivulla 75.
Ehkäpä palstamme lukijoiden joukosta löytyisi joku, jonka päässä kysymyksessä kuvailtu kansi saisi joulun kellot kilkattamaan.
Kollegani listasivat joukon laadukkaita kirjasarjoja ja kirjailijoita, jotka ovat helppolukuisia. Alla myös linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjojen tietoihin.
- Banaani-sarja (Punainen, Sininen, Vihreä ja Keltainen eri ikäisille)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%20banaani%20helppolukuiset…
- Keltanokka-sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeltanokka__Ff%3Afacetcolle…
- Dav Pilkey, Kapteeni Kalsari –sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skapteeni%20kalsari__Ff%3Afa…
- Timo Parvela
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela__Ff%3Afacetf…
- Siri Kolu
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiri%20kolu__Ff%3Afacetlang…
- Salla Simukka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search...
Kristillistä lasten ja nuorten fantasiaa on todella vähän. Kristillisten kustantamoiden ohjelmassa sitä ei näytä olevan juuri lainkaan. Ainoa poikkeus viime vuosilta näyttää olevan Lasten keskuksen julkaisema Shaun Tanin kaiken ikäisille sopiva Etäisten esikaupunkien asioita, jossa on arvoituksellisia fantasiakertomuksia kauniisti kuvitettuina.
Varovasti arvioiden voisi ajatella, että esimerkiksi Tolkienin tuotanto on ainakin jossain määrin kristillistä, hyvän ja pahan taistelustahan siinäkin on kysymys. 12-vuotiaan kannattaa varmaan aloittaa Hobitista, joka on johdanto-osa Sormusten herran maailmaan. Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjassa etsitään Graalin maljaa. Kevin Crossley-Hollandin sarja Arthur-kuninkaasta kertoo keskiajan...
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löytyy aakkosellinen hakemisto suomalaisista kustantajista osoitteessa: http://www.booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/
Maan ystävät-liikkeellä on paikallisryhmiä ympäri Suomea, myös Porissa. Yhteystiedot löydät liikkeen kotisivuilta http://www.maanystavat.fi/ kohdasta paikallisryhmät.
Kuopion kaupunginkirjaston Riimi -kokoelmatietokannan pikahaku löytyy osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll Valitsemalla alasvetovalikosta Sarjan päänimeke ja kirjoittamalla hakuriville dragonlance löytyy 22 teosta. Kolme teosta lisää löytyy valitsemalla alasvetovalikosta Nimeke ja kirjoittamalla hakuriville dragonlance. Löytyneet teokset ovat
Niles, Douglas: Villihaltiat : ikivillien tarina
Rabe, Jean: Kuilu avautuu
Rabe, Jean: Lohikäärmeiden aika
Rabe, Jean: Myrsky nousee
Roberts, John Maddox: Murha Tarsiksessa
Roberts, John Maddox: Murha Tarsiksessa
Weis, Margaret: Dragons of Autumn Twilight
Weis, Margaret: Dragons of spring dawning
Weis, Margaret: Dragons...
Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy.
Yleisellä tasolla...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta kysyttiin taannoin kuoleman kukasta. Kollega vastasi, että "erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi vehkoja (Calla) ja muratteja (Hedera) on sanottu kuoleman kukiksi. Vanhan uskomuksen mukaan pidettiin kuoleman enteenä sitä, jos huonekasvina kasvatettava unelma (Asparagus setaceus) alkoi kukkia. Japanissa Amaryllidaceae-heimoon kuuluvaa Lycoris radiataa pidetään kuoleman kukkana: http://hiramenome.com/2011/08/higanbana-kuoleman-kukka/ "
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-ns-kuoleman-kukka
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Lunttasin asiaa Wikipediasta. Linkit Smurffit Wikipedia ja Smurfs WikiNat eli Natural Smurf on suomeksi LuontosmurffiColérigue on snappy smurfling tai Grouchy Smurf eli ärjysmurffi Molasson on Laiskasmurffi
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan (esim. Pulma ja Turpeinen: Suomen lastensuojelun historia. 1987). Avioton äitiys oli vuosisadan alun Suomessa tyypillisesti alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluva ilmiö, kirjoittaa neljän helsinkiläisen 1900-luvun alussa eläneen aviottoman äidin elämäntarinan avulla aihetta tutkinut Katriina Kokko teoksessa Matkoja Moderniin: Lähikuvia suomalaisten elämästä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen, ”äpärän” asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”...
Käännöksiä ja selityksiä on pitkin internetiä paljonkin, usein humoristisella näkökulmalla, koska ovathan monet suorat käännökset hyvin hauskoja. Kirjojakin aiheesta löytyy ja kausijulkaisuissa ja graduissa aihetta on käsitelty runsaasti.Suosittelen aloittamaan Paul Westlaken ja Eeva-Liisa Pitkäsen kirjoista: It's not my heiniä, Parempi pyy pivossa kuin two in the bush, Se ei ole minun cup of tea ja A bird in the hand is worth kymmenen oksalla.Finnishpod101 on kerännyt joitain yleisiä sanontoja käännöksineen ja selityksineen sekä sitaatteja: Best Finnish proverbs ja Finnish quotesWiktionaryn Finnish idioms ja niiden lisäsivu on laaja, näihin kannattaa tutustua. Wikiquoten sivuilla on pitkä lista, niille on suorat käännökset, mutta vain...
Kirjasta "Tampereen Ooppera 1946-1986: käsiohjelmat kertovat" löytyy ainakin ohjelmisto ja esittäjätiedot. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Seuraavat hyvät kielikurssit ja kirjat löytyvät:
Svenska bakom disken (kielikurssipaketti)
Svenska för offentligt anställda (löytyy sekä kirjana, että kielikurssipakettina)
Puhelimessa viidellä kielellä
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
Voisit etsiä ainakin seuraavista teoksista:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa - kosmetiikka ja nainen kautta aikojen.
Druitt, Silvia: Antique personal possessions.
Corson, Richard: Fashions in makeup from ancient to modern times.
Brown, Carolina: Skönhetens mask: Ur den kroppsliga skönhetens historia.
sijaintitietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi tai kirjaston asiakastyöasemlla
Linda tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Nettisivuja:
http://www.kosmetologikoulu.com/koulu/kosmhist.html
http://www.costumes.org/
Kirjallisuutta aiheesta siis löytyy suomen kielellä esim. Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta (1991) ja Huotari, Tauno-Olavi: Kiinan kulttuuri (1999),
sieltä osasto Kiinan kieli ja kalligrafia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy muitakin vastauksia kiinan kielestä, voit hakea fraasilla (eli lainausmerkkien sisällä) kiinan kieli, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Myös linkkejä englanninkielisille sivuille löydät arkiston aiemmista vastauksista.
HELMET-tietokannasta, http://www.helmet.fi, löytyy Venezuelassa puhutun espanjan kielen kielikursseja ja sanakirjoja hakulausekkeella latin-american spanish. Useimmat ovat tällä hetkellä lainassa, joten pyytämiäsi esimerkkejä kannattaa ehkä hakea on-line sanakirjasta osoitteesta http://education.yahoo.com/reference/dict_en_es
Tutustu myös seuraaviin osoitteisiin:
http://www.factmonster.com/spot/hhmaccents1.html
http://www.askoxford.com/languages/culturevulture/spain/worldspanish/?v…
Yleisten kirjastojen kirjakokoelmista löytynee vain lyhyehköjä luonnehdintoja kielten välisistä eroista, esim. "Concise compendium of the world's languages" -kirjassa on lyhyesti selitetty ääntämiseen liittyvistä asioista.
Parhaat neuvot työtäsi varten saat...
