Tällaiset teokset, jotka sivuavat asiaa löytyvät kokoelmistamme:
Teos: KAUPANKÄYNTI JA MARKKINOINTI INTERNETISSÄ
Tekijä/esittäjä: HEDMAN, ANDERS
Teos: NET.
Tekijä/esittäjä: JUSSILA, MARKKU
Lisäksi tein haun lehtiartikkeleiden viitetietoja sisältävästä Aleksi-tietokannasta:
Tolonen, Pekka Portaali on se joka jyllää : Vertailussa Suomen vahvimmat sisäänheittäjät MikroPC 1999 13 s. 67-69
Portinvartijat vaanivat verkkoasiakkaita : Kenen portaali imaisee eniten kävijöitä verkkoonsa? Talouselämä 1999 (62) 26 s. 22-24
Kemppainen, Teemu Internet-aloitussivut: suoraan asiaan portaalin kautta Tekniikan maailma 1999 (55) 17 106-109
Leino, Antti Aloitussivuun voi kiintyä : käyttäjä on kingi portaalipalveluissa Internetin portaalit -...
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967).
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg
1990-luvulla Andersenin Villijoutsenet televisioitiin sarjamuodossa ainakin venäläisten klassikkoanimaatioiden sarjassa Kultaiset sadut vuonna 1997. Villijoutsenissa oli kolme osaa, esitykset TV1:n ohjelmistossa sunnuntai-iltaisin 27.4., 4.5. ja 11.5., uusinnat lauantaiaamuina 3.5., 10.5. ja 17.5.
Lapsille löytyy vampyyrikirjoja esim. Paula Noroselta, Anu Holopaiselta ja Magdalena Hailta. Helmet-haku lapsi vampyyrit
Nuorten vampyyri-tarinosssa Stephenie Myerin kirjat ovat hyvin lainattuja. Myös P. C. ja Kristin Castin kirjat tai suomalaisten Elina Rouhiaisen ja Pinja Eskolan teokset voisivat olla lukulistalla. Helmet-haku nuoret vampyyrit
Aikuisempaan vampyyrimakuun voisivat käydä esim. suomalaisten Anu Kuusimetsän tai Terhi Tarkiaisen teokset.
Charlaine Harrisin ja J.R. Wardin kirjat ovat käännössuosikkeja. Muitakin voit löytää tästä linkistä (aihe vampyyrit- rajaus kaunokirjallisuus- rajaus aikuisten kokoelma- rajaus suomen kieli) Helmet-haku vampyyrit
Helmet lukuvinkeistä löytyy Viikin kirjaston Hanna...
Oletan että tarkoitat tarinalla kaunokirjallista teosta. Kaunokirjallisen teoksen tekijä saa päättää, saako hänen teostaan muunnella siis esim. kääntää toiselle kielelle. Kaunokirjallisen teoksen kääntämiselle ei ole virallisia vaatimuksia, mutta asiakirjoille ja tieteellisille julkaisuille vaatimuksia on enemmän.
Kääntäjä voi suorittaa työtä toiselle eri tavoilla. Moni kääntäjä toimii esimerkiksi itsenäisenä yrittäjänä omalla toiminimellä. Mitään vaatimusta käyttää nimenomaan yrityksen palkkaamaa kääntäjää ei ole. On huomioitava kuitenkin, että kääntäjällä on tekijänoikeuksia kääntämäänsä teokseen. Kääntäjälle maksettava korvaus käännöksestä ja tekijänoikeudesta voidaan sopia osapuolten kesken. Kaunokirjallisuuden kääntäminen tapahtuu...
Kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat kirjat lastenkulttuurista: Tapanila-albumi, Lasten numero 7 -- Tapanila-seura, Helsingissä, 1999// Pieni kulttuurikirja -- juhlateos suomalaiselle kulttuurille ja luovuudelle Otava, Helsingissä, 1997// House of the arts 1987-1997, Annantalo Arts Centre for Children and Young People,City of Helsinki, [Helsinki], 1997// Karlsson, Liisa: Satuverkon kutojat -- laatua lasten kanssa, Stakes, Helsinki, 1996// Loivamaa, Ismo: Sakari, Ursula ja Myy: Cultura, Turku, 1991// Rönnberg, Margareta: Siistiä! -- ns. roskakulttuurista, Like kustannus, Helsinki, 1990// Letit liehumaan -- tyttökulttuuri murroksessa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1992//
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit...
Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Tätä elokuvaa ei ikävä kyllä ole Suomen yleisissä kirjastoissa. Suomen elokuva-arkistossa ( http://www.sea.fi/kirjasto ) se on, mutta sitä ei lainata. Elokuva-arkistossa voi elokuvia käydä katsomassa maksua vastaan (ei-tutkijoille 8,5 € ensimmäinen tunti ja jatkotunnit à 3,5 €, tutkijoille 2 €/h).
Videota voi kysyä videokaupoista, esimerkiksi Helsingissä Pieni leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050) ja Filmifriikki (http://www.filmifriikki.fi ).
L. M. Montgomerystä löytyy tietoja Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaa(2000), kirjaa näyttää olevan kotikirjastossasi.Intenetistä löytyy ainakin kaksi englanninkielistä sivua tästä kanadalaisesta kirjailijasta: http://www.uxbridge.com/people/maud.html ja http://www.gov.pe.ca/lmm/index.php3
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy esimerkiksi seuraavat suomalaista muotia ja vaatetuskulttuuria käsitelevät teokset:
Visio ja taito : suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä
Isotalo, Merja:
Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas
Suomalaisista kansallispuvuista on useita hyviä kirjoja. Voit etsiä niitä HelMet-aineistohaulla käyttämälä hakusanoja "kansallispuvut and suomi"
HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Tutustu myös seuraavaan linkkilistaan:
http://www.makupalat.fi/muoti.htm
Suomi-Venäjä-seuran yhteydessä toimii Venäjää koskevaan tietoon erikoistunut tietopalvelu Venäjä-info, johon voi lähettää kysymyksiä myös sähköpostitse. Linkki sivulta www.venajaseura.com (venäjä-info).
Kumpaankaan sarjaan ei, ihme kyllä, ole tulossa jatko-osia suomeksi tänäkään vuonna. Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjaa julkaisee WSOY, sinne voi lähettää palautetta osoitteessa http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback
Darren Shanin sarja on puolestaan Tammen kustantama, Tammen palautesivu löytyy osoitteesta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4470068733866…
Kirjan voi varata heti kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavana laitoksena, eli kirja ei saa olla ”käsittelyssä” vaan ”hyllyssä”. Hankintatoimiston mukaan kirja ilmestyy suomeksi kuitenkin vasta elokuussa, joten menee aikaa ennen kuin se on lainattavissa. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa: www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?...
Doris Lessingin Ben in the world ei ole ilmestynyt suomeksi. Koska se on jatkoa romaaniin Viides lapsi, joka on Otavan julkaisema, on mahdollista että sama kustantaja joskus julkaisee jatko-osan.
Tässä pääsee Lessingin kotisivuille sekä Otavan
http://lessing.redmood.com/
http://www.otava.fi/fi_FI/etusivu/