Hei
Tällaisesta tapauksesta emme ole kuulleet, mutta voisiko se liittyä merenpohjalla tapahtuviin merellisten laattojen liikumisiin. Merenpohjan laatat liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden laattojen reunoja pitkin,joihin syntyy jännityksiä. Jännitykset purkautuvat maanjäristyksinä. Laattojen reunat voivat jännityksen purkautuessa liikkua yhtäkkiä voimallisesti esim. ylöspäin mikä saa valtameren vesimassat vellomaan aiheuttaen tsunamiaaltoja, jotka vyöryvät rannikoille tuhoa aiheuttaen. Lisää tietoja geologista löytyy nettisivulta http://www.geologia.fi/ esim.Perusgeologiaa -kohdan valikoista.
Kanariansaarten Teneriffalla voi Tieteen kuvalehden (16/2000 ja 4/2008) mukaan tapahtua maanvyörymiä, jotka vyöryessään mereen aiheuttaisivat...
Suurin määrä sanomalehtiä on arkistoituina Pasilan kirjastossa joko mikrofilmeinä tai paperiversioina. Mikrofilmattujen lehtien luettelo löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
ja alkuperäisinä varastoitujen lehtien luettelo täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/fb9de776-209b-43f5-b87c-5c5914a21acd/Varasto…
Kaikkien HelMet-kirjastoihin tulevien lehtien tiedot ja säilytysajat eri kirjastoissa voit tarkastaa perinteisen HelMet-aineistohaun kohdasta "Lehdet" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X ) näppäilemällä hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja napsauttamalla painiketta "Hae". Jos haluat rajoittaa haun vain sanomalehtiin, käytä hakusanaa "sanomalehdet". Haun etusivulta voi halutessasi myös...
Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Etsimäsi kirja on varmaankin yhdysvaltalaisen Edgar Lee Mastersin (1868–1950) runoteos Spoon River vuodelta. Teos ilmestyi vuonna 1916 ja suomeksi se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 Arvo Turtiainen kääntämänä. Itseasiassa teoksen "luvut" ovat vapaamittaisia runoja, jotka kuvaavat kuvitteellisen Spoon River -nimisen kaupungin asukkaita ja elämää.
Teos on lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Lisää Spoon River antologiasta voit lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä.
http://www.english.illinois.edu/maps/poets/m_r/masters/masters.htm
http://www.bartleby.com/84/index1.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9525#.WBYqqWC7pPM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spoon_River_antologia
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia...
HSL:n matkakortilla voi lainata aineisto joissakin HelMet-kirjastoissa Espoossa (Tapiola ja Sello), mutta tällöin lainaaminen edellyttää sitä, että matkakortin tiedot on merkitty lainaajarekisteriin.
Helsingissä ainoastaan Suomenlinnan kirjastossa voi lainata HSL:n matkakortilla, mikäli kortin omistaja on merkitty omatoimikirjaston käyttäjärekisteriin. Omatoimikirjastoa voivat käyttää Suomenlinnan asukkaat.
HSL:n matkakortin käyttöä kirjaston aineiston lainaamiseen kokeiltiin vuonna 2013 Kallion kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä. Käyttöä ei kuitenkaan jatkettu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastokort…
Loimaan kaupunginkirjaston aineistotietokanta ei ole nähtävissä internetin kautta. Voit tarkistaa tilanteen kirjastotietokanta Mainiosta ja vaikkapa etsiä lähimmän kirjaston, jonka kokoelma on netin kautta saavutettavissa. Osoite on:
http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Viitteitä löytyy runsaasti - tässä joitakin tuoreimmista (lisää viitteitä kannattaa selata pääkaupunkiseudun kirjastoissa varaamalla aika asiakastyöasemalle):
Masennuksen brandit : poimintoja 90-luvun julkisista masennustarinoista (Psykologia 2000, nro 2, sivu 179-182); Tutkimuksesta apua vanhusten lievän masennuksen tunnistamiseen : masennus ei kuulu vanhuuteen (Sairaanhoitaja 2000, nro 3,sivu 40-41); Mallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999, nro 4, sivu 345-355);
Luonnon keinot masennuksen hoidossa (Kaleva 1999-10-24); Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua? /Jouko K. Salminen ...et al. (Suomen lääkärilehti 2000, nro 4, sivu 311-317); Masennus ei katso ikää (...
Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjaston etusivulla ( http://www.lib.hel.fi/ ) olevaa linkkiä "Tiedonhaku internetistä--tärkeimmät hakupalvelut ohjeineen"? Tämä linkki johtaa Yleisten kirjaston verkkopalvelujen sivulle (http://www.kirjastot.fi/ ). Siellä on tiedonhakuhakusivut, joille on koottu sekä koti- että ulkomaisia Internet-hakupalveluita, virtuaalikirjastoja sekä muita Internetin tiedonlähteitä. Sivulla on näihin suomenkielinen opastus ja hakulomakkeet. Opastuksessa on perustietoja palveluiden tekniikasta, hakuominaisuuksista ja kattavuudesta sekä suositusmaininta.
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
En löytänyt Antero Bymanin elinvuositietoa netistä, mutta todennäköisesti hänen sanoituksensa ovat edelleen tekijänoikeudellisesti suojattuja, joten ainoa keino saada nämä sanat on kuunnella esimerkiksi YouTubesta tämä laulu ja ottaa sanoja ylös tai lainata kirjastosta nuottikokoelma, jossa laulu on mukana.
Sitä on vaikea tietää, mitä "sanat kokonaisuudessaan" tarkoittaa, kun ei ole vertailukohtaa eikä kirjastojen tietokannoissa mainita säkeistöjen lukumäärää. Seuraavissa kokoelmissa laulusta kuitenkin on suomenkieliset sanat mukana: Suuri toivelaulukirja 17, Hiiohoi! Lauluja mereltä (John Nurmisen säätiö 2018), Kansan laulukirja (Kansankulttuuri 1974), Terveiset ulapalta (Fazer 1993) ja Ystävyyttä laulu soi (Kansankulttuuri 1982)....
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tämän Tony Redisin säveltämä kappale on useimmiten suomennettu nimellä Milloin, milloin, milloin. Sen ovat levyttäneet suomeksi Violan mukaan J. Huimapää ja tanssiorkesteri, Trio Erektus -yhtye, Jamppa Tuominen ja yhtye, Perttu Kari (lauluääni) ja Esa Pethman orkestereineen, Vieno Kekkonen (lauluääni) ja nimeämätön orkesteri, Viihdekuoro Buffo, Vieno Kekkonen (lauluääni), Erkki Valasteen kuoro & orkesteri, Stig Fransman (lauluääni) ja Rauno Lehtisen orkesteri, Matti Heinivaho (lauluääni) ja Ossi Malisen orkesteri, Francis Goya (kitara). Lasse Paasikon Studio-orkesteri, Portelli, Nino (harmonikka), Martti Gröndal (lauluääni) ja nimeämätön yhtye, Borgånejdens Dragspelsklubb (...
Etsitty ralli on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama Ihminen älä hermostu, jonka Jurva itse lauloi levylle vuonna 1942.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ihminen+%c3%a4l%c3%a4+hermostu&ID=cf7a6749-61f1-49f7-86e2-ed7a29c69134
http://pomus.net/001457
Kysessä on ranskalainen elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv-1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Youtube https://www.youtube.com/watch?v=26A_hmtkzA4
Wikipedia https://fr.wikipedia.org/wiki/La_Coupe_%C3%A0_dix_francs
Radioteatterin kuunnelmaversio kirjasta koostuu 25 jaksosta. Nämä 25 jaksoa on mahdutettu 16 CD-levylle ja jaettu kirjasarjan mukaisesti nimettyyn viiteen osaan. Valitettavasti kuunnelman CD-tallenteita ei ole enää tilattavissa kirjakaupoista tai Ylen tuotteita myyviltä yhteistyökumppaneilta. Fyysistä tallennetta hamuavan ei auta kuin tarkkailla verkkohuutokauppoja tai antikvariaatteja.
Vinkkinä hintatietoisille: Tekijänoikeuslain mukaan kirjastosta lainatuista teoksista on luvallista ottaa muutamia kopioita yksityiseen käyttöön. Kuunnelman kaikki osat löytyvät Vaski-kirjastoista.
