Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
Seitti on fibroiini-nimistä valkuaisainetta, joka koostuu mm. seriinistä, alaniinista ja glysiinistä.
Lähteet: Sandhall, Åke: Hämähäkit sukulaisineen (WSOY 1981), Turun Sanomat 8.5.2007 http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074199202/Hamahakin+seitti+pysyy+salais…
Toutain-sana perustunee kalan murrekielisiin nimityksiin (teut, teuta, töuta). Myös suomen sukukielissä on sitä muistuttavia sanoja, kuten viron tõugjas ja etenkin sen murteellinen muoto tõudjas. Suomen kielen etymologinen sanakirja kuitenkin huomauttaa, että viron sana kuuluu suomen touta-sanan yhteyteen vain, mikäli -dj:llinen asu on alkuperäisempi.
Touta on karpista käytetty nimitys, mikä sekin on epäilemättä saattanut vaikuttaa karppikaloihin kuuluvan toutaimen suomenkielisen nimen muotoutumiseen. Varhaisissa kotimaisissa kalakirjoissa toutainta kutsuttiin lampivimmaksi ja vimpaa merivimmaksi. Lampivimpaa pidettiin kuitenkin epäonnistuneena nimenä ja se korvattiin toutaimella.
Lähteet:
Lauri Koli, Suomen kalat
Suomen kielen...
Espanjan kielessä ll-konsonantti äännetään joko l- ja j-äänteiden yhteensulautumana tai yleisemmin pitkänä j-äänteenä. Esimerkkejä ääntämisestä voi kuunnella täällä. Jälkimmäinen käytäntö pätee Mallorcan kohdalla.
Kirjoitusasu johtuu osin sanan alkuperästä. Mallorcan saari tunnettiin antiikin latinassa nimellä insula maior eli suurempi saari. Keskiajalla tämä lyheni muotoon Maiorca eli suurempi. Tätä io-muotoa pidettiin katalaanin kielen paikallisena murreversiona, joka Espanjan puolella korjattiin ll-muotoon. Tästä tuli sitten sanan vakiomuoto myös espanjan kielessä.
Lähteet:
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Torre Moral, Santiago de & Sihvonen, Päivi. Nykyespanjan peruskielioppi. 2. painos. Gummerus,...
Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
Laitteita voi käyttää kahdella eri tavalla. Pienikokoiset laitteet kuten porakoneet voi lainata kirjastosta ja viedä kotiin. Esineet lainataan kirjastokortilla kuten muukin lainattava aineisto. Esineet täytyy lainata ja palauttaa samaan kirjastoon. Niitä ei voi palauttaa automaattiin vaan ne täytyy jättää asiakaspalvelutiskille palautettavaksi.
Näet Helmet-tietokannasta, missä kirjastoissa on esimerkiksi porakoneita lainattavana: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2153764?sid=3521609849
Voit hakea Helmetistä myös luettelon kaikista lainattavista esineistä:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&type=AllFields&sort=title%2Cid+asc
Ompelukoneita ja muita...
Perustuslain 55§:n mukaan Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ja koska vaalit ovat olleet pääsääntöisesti aina tammi-helmikuussa, aloitusajankohdaksi on valikoitunut 1.3. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi KJ Ståhlberg, joka valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä eduskunnan suorittamassa vaalissa.
Sen jälkeen presidentit valittiin valitsijamiesvaalilla aina vuoteen 1988 saakka, sen jälkeen suoralla kansanvaalilla. Poikkeuksena sota-ajan valinnat Risto Ryti ja CGE Mannerheim.
Tästä listasta näkee kaikkien presidenttien virkaanastujaispäivät: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Jenni Pääskysaarelta julkaistiin vuoden 2024 alussa teos Martta: nainen joka kuoli eläessään. Kirja kertoo vuonna 1971 työpaikkansa hissiin kahdeksi viikoksi juuttuneesta naisesta, mutta käsittelee myös laajemmin yhteiskunnallisia kysymyksiä sisäistetyistä vaatimuksista. Kirjan on kustantanut Storytel Original ja se on julkaistu vain Storytelin omaan äänikirjapalveluun. Tällä hetkellä teosta ei siis ole saatavilla kirjastojen kautta ja on vaikea sanoa tuleeko sitä milloinkaan kirjastojen valikoimaan.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 15.2.2024.
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti...
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä...
Raija Orasen omat kotisivut löytyvät osoitteesta:
https://www.raijaoranen.fi/etusivu?locale=fi
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ajantasaista tietoa Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2242
Myös Lukukeskuksen sivulla on tietoa Raija Orasesta:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/oranen-raija/
Kustantamoiden sivuilta löydät myös tietoa hänestä:
http://www.teos.fi/kirjailijat/raija-oranen.html
https://otava.fi/kirjailijat/raija-oranen/
Kirja nimeltä Energia yhteiskunnassa / Heikki Lehto, Tapani Luoma, julk. Kirjayhtymä, Helsinki, 1998, 5. uudistettu painos, 48 sivua, näyttäsi olevan aiheesta sopiva tietopaketti. Kirjassa on käsitelty mm. lyhyesti eri energiamuotoja sekä niiden etuja ja haittoja. Kirja löytyy useimmista kirjastoista kuten monihaku http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoittaa.
For dummies -sarjassa ei ole MS-Dos opasta, mutta kirja Pc for dummies (Dan Gookin & Andy Rathbone ) käsittelee laajemmin DOS käyttöjärjestelmää. Kirjan on suomeksi kääntänyt Reija Becks (1996), käännöksen nimi on sama kuin alkuteoksenkin PC for dummies.
Voit kääntyä yliopistokirjastojen yhteisluettelon LINDA'n puoleen. Osoite on
http://finna.fi
Asiasanat poliisi ja poliisilaitokset saattavat peremmälle.
Kortetjärvi-Nurmi: Yrityksen viestintä on tällä hetkellä lainassa kaikista Outi-kirjastoista. Jos haluat jättää varauksen tänne Oulunsalon kunnankirjastoon, niin sen voi tehdä kun kerrot asiakastunnuksen kirjastokortista.
Yrityksen viestintä -teoksesta on kaksi painosta, uudempi on ilmestynyt vuonna 2002, aikaisempi vuonna 1997. Vanhemman painoksen saa varaamalla nopeammin, vuoden 2002 painosta joutunee odottamaan maaliskuuhun saakka.
Valitettavasti Yrityksen viestintä on lainassa myös kaikista lähialueen kirjastoista, takistin Oulun kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjaston. Oulun yliopiston kirjastossa on yölainattava kappale paikalla, jos tarvit kirjaa akuutisti. Oheisesta linkistä yhteystiedot...
Vuonna 2001 on julkaistu aiheesta tutkielma: Mareena Paldan: Verkkopalvelujen käyttö kuntien matkailumarkkinoinnissa. Tutkielmaa lukemalla selvinnee parhaiten, mitä kautta kuntien internet-sivustojen avulla tapahtuvaa matkailumarkkinointia on aikaisemmin selvitetty, ja miten tietojen päivittäminen olisi kätevintä. Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat teokset:
-Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
-Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi mm. artikkeli:
-Paavilainen, Jyrki: "Virtuaalimatkakeskus" Itä-Suomen kaupungeille, Kuntatekniikka 2003 (58);1;29-30
Lisäksi on laadittu matkailustrategioita eri puolilta Suomea, esim:
-Huovinen, Ulla: Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2001-2006
-...
