Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Kyseiset Kainuun sanomat löytyvät meiltä sekä mikrofilmeinä että lehtimuodossa sidottuina vuosikertoina. Tietojen tallentaminen niistä ei valitettavasti onnistu missään muodossa, mutta kopioita niistä on mahdollista ottaa.
Mikrofilmihuoneeseen voi varata ajan soittamalla pääkirjaston neuvontaan, puh. 08-6155 2423, tällöin pääsee lukemaan lehtiä silloin kuin haluaa. Ruuhkaa noilla laitteilla ei tosin viime aikoina ole juuri ollut. Sidottujen vuosikertojen lukemiseen ei ajanvarausta tarvitse vaan niitä voi lukea kirjaston aukioloaikoina.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista kaupunginkirjaston musiikkiosastolla ja tallennus tapahtuu DVD-levylle. Asiakas voi varata ajan digitointiin joko musiikkiosastolla käydessään
tai puhelimitse...
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Ehkä kyseessä on ollut jokin hetkellinen häiriö, sillä kokeilin nyt itse tehdä varausta ja se toimi moitteettomasti. Voisit yrittää tehdä varauksen nyt uudelleen osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/record=b2047474~S9*fin.
Tikkurilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan ja edellisen kuukauden ajalta. Lehtiä voi lukea kirjastossa, mutta niitä ei voi lainata kotiin. Niistä voi ottaa maksullisia valokopioita. Lehtiä voi myös varata niin, että kun ne poistetaan, niin niitä voi saada omaksi.
Virkamieslain kokonaisuudistus toteutettiin 1980-luvun alussa, jolloin säädettiin uusi Valtion virkamieslaki 755/1986. Sen 5 luvun 20 §:n 3. momentissa todetaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesaseman edellyttämällä tavalla. Tämä laki kumosi joukon vanhempia virkamiehiä ja virkasuhteita koskevia lakeja. Kannattaa tutustua hallituksen esitykseen 238/1984, joka löytyy painetuista valtiopäiväasiakirjoista.
Tuija Lehtinen on kirjoittanut neljä kirjaa liittyen autoihin:
Voitto kotiin, Vintiöt
Vauhdin huumaa, Vintiöt
Hanaa, Vintiöt!
Karting team Vintiöt
Arvi Arjatsalo on kirjoittanut kirjan Uponnut auto. Kirja on jo vuodelta 1978.
Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna...
Kari Rydmanin Tule kanssani alttarille -kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kahdesta eri teoksesta. Kappale löytyy teoksesta Suuri Toivelaulukirja 19, joka on useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmissa. Lisäksi Turun pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy Rydmanin Niin kaunis on maa -nuottikokoelma. Löydät teokset kirjoittamalla Vaski-kirjastojen hakukenttään (https://vaski.finna.fi) Tule kanssani alttarille ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotit.
Suuri Toivelaulukirja 19 löytyy useiden verkkokauppojen valikoimista, esimerkiksi osoitteesta https://www.booky.fi/tuote/kari_virpi/suuri_toivelaulukirja_19/97895246….
Videossa "Kirjailijakuvia 16 -Anna-Leena Härkönen" löydät tietoa kirjailijasta. Myös kirjassa "Kotimaisia nykykertojia", jonka ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa; WSOY 1997, on kerrottu Anna-Leena Härkösestä. Samoin Pekka Tarkan teoksessa "Suomalaisia nykykirjailijoita" Tammi 6 uud.
laitos, 2000, löydät tietoa. Voit mennä osoitteeseen www.libplussa.fi, katsomaan missä kirjastossa kyseinen video ja kirjat sijaitsevat. Voit myös tulla kirjastoon, jossa voimme yhdessä katsoa tietokannasta, missä lehdissä on tietoa Anna-Leena Härkösestä.
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille....
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
THL:n ylläpitämästä FINELI-tietopankista löydät tiedot elintarvikkeiden koostumuksesta. Tässä on linkki tekemääni hakuun kaliumin määrästä eri elintarvikkeissa: Elintarvikkeet (haku) - Fineli
Tässä vielä suora linkki FINELI-tietopankin etusivulle: FINELI - Mitä ruoka sisältää - THL
Tässä myös linkkejä muutamiin artikkeleihin, joissa vertaillaan ja listataan kaliumin lähteitä:
Kalium – lähteet, hyödyt ja saantisuositus | Terveystalo
10 runsaasti kaliumia sisältävää ruokaa - Askel Terveyteen
Kaliumin lähteitä on monia | Anna.fi
Kalium TOP 10: Näistä saat runsaasti kaliumia | KUNTO PLUS
Maapallon toisella puolella on merta, alue kuuluu joko Eteläiseen Tyyneenmereen tai Eteläiseen jäämereen. Lähin maa on Uusi-Seelanti. Ks. https://www.antipodesmap.com/
Hei,
Tarkoittanet Pesäpallolaulu-nimistä kappaletta. Kyseessä on Arvo Salon sanat ja Kaj Chydeniuksen sävellys. Tämä löytyy tekstinä Tehdään teatteria -julkaisun Kabareelauluja-osiossa (Tammi, 1967 ; toim.Eija-Elina ja Timo Bergholm).
Tämä lienee julkaistu aika tuoreeltaan. Äänitteenä ensimmäinen julkaisu Love recordsin singlen Selma B-puoli vuodelta 1966 Kalle Holmbergin ja Otto Donnerin orkesterin esittämänä.
Kaikki kielet ja myös siis viittomakielet syntyvät kun vähintään kaksi ihmistä kohtaa ja heille syntyy tarve kommunikoida keskenään. Kieliä (viitottuja tai puhuttuja) ei siis kukaan ole keksinyt, ne ovat syntyneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tarpeesta viestiä. Kielet ovat aina myös osa sitä kulttuuria, jossa ne ovat syntyneet ja jossa ne kehittyvät, siksi meillä ei ole yhtä yhteistä kansainvälistä viitottua tai puhuttua kieltä. Viitottujen kielten kohdalla kuurojen kouluilla on aina ollut merkittävä rooli kielen siirtymisellä uudelle sukupolvelle, koska yli 90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joilla ei ennen lapsen syntymää ole ehkä ollut lainkaan kosketusta viittomakieleen. Etenkin aikaisemmin kuuro...