Thomas Mannin teoksesta Der Zauberberg on vain yksi suomennos. Taikavuoren on suomentanut Kai Kaila ja se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1957.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vuodelta 1968 peräisin olevaa italialais-ranskalais-jugoslavialais-saksalaista yhteistuotantosarjaa Le avventure di Ulisse ei valitettavasti ole saatavissa tallenteena kotimaisista kirjastoista. Meillä nimellä Odysseia televisioitu 8-osainen sarja on esitetty MTV:n ohjelmistossa vuosina 1973, 1977 ja 1982.Odysseus: Tv-sarja Odysseia | Muistikuvaputki | yle.fi
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Asiasanahaulla FOBIAT löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Bourne, Edmund J: Vapaaksi ahdistuksesta - työkirja paniikista ja peloista kärsiville
Furman, Ben: Perhosia vatsassa - apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen
Wetter-Parasie, Jost: Pelkojeni voittajaksi.
Kirjat löytyvät Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista, saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Enemmän erilaisiin pelkoihin ja niiden hoitokeinoihin liittyvää kirjallisuutta voit etsiä laajentamalla hakua esim. niin, että käyttät asiasanaa PELOT ja teet rajauksen luokkiin 14 (psykologia) ja 59 (lääketiede).Käytä luokkien yhteydessä katkaisumerkkiä.
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Kirjaa on lainattavana Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ sekä Museoviraston kirjastossa http://www.nba.fi/fi/kirjasto. Molemmissa kirjastoissa teos on paikalla, laina-aika on 28 vuorokautta.
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta:
http://finna.fi
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Satakirjastojen kokoelmista löytyy kirjallisuutta aiheesta asiasanoilla autot ja maalaus. Mm. Tauno Halosen Automaalaus sekä Lindsay Porterin Auton korikorjaus ovat kirjoja, joihin kannattaa tutustua. Kirjojen saatavuus selviää Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren...
Taneli Viljasen uutta teosta "Kaikki tilat ovat täynnä aaveita" on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta tilatut kappaleet eivät ole vielä tulleet kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolle. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin ne tulevat ja ovat lainattavissa, mutta sinun kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjastosta.
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).