Kirjasto 10 Helsingin keskustassa suljetaan 30.9.2018. Kaupunkiverstaan palveluita ei siirretä väliaikaisesti mihinkään ennen Oodin avaamista joulukuun alkupuolella.
Vinyylileikkuria voi tuona aikana käyttää Vuosaaren kirjastossa. 3D-tulostin ja studiopalvelut ovat käytettävissä Myllypuron mediakirjastossa. Ompelukone on mm. Etelä-Haagan, Pasilan, Kontulan ja Töölön kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjasto 10
Vaski-kirjastoista löytyviä suomeksi käännettyjä romaaneja 1500-luvun löytöretkistä Etelä-Amerikkaan ei montaa ole. Etsinnässä voi käyttää asiasanoja, esimerkiksi konkistadorit, valloitus, Peru, Etelä-Amerikka, 1500-luku, historialliset romaanit, löytöretket, Pizarro, inkat, ja kokeilla niitä erilaisilla yhdistelmillä.
1500-luvun Etelä-Amerikasta on Isabella Allende kirjoittanut kirjan Sydämeni Inés. Antoine B. Danielilla on jopa Inkat-sarja, jossa tätä ajanjaksoa kuvataan kolmessa kirjassa. Federico Andahazin Anatomi sijoittuu myös kuvaamaasi aikaan.
Näin pienestä on otoksesta on hankala löytää mitään Saramagoa muistuttavaa. Jos englanti sujuu, niin esimerkiksi Goodreads-palvelusta on helppoa etsiä kirjoja konkistadoreista ja...
Koronavirukselle on kehitetty vasta-ainetesti. Se kertoo, onko testattavan elimistö kohdannut koronaviruksen ja muodostanut sille vasta-aineita. Vasta-aineiden ansiosta henkilö ei todennäköisesti sairastu viruksen aiheuttamaan sairauteen uudelleen, mutta tämän immuniteetin kestosta ei ole varmaa tietoa.
Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hs-suomalaistutkijat-ovat-kehittaneet-vasta-ainetestin/
Yleisradion uutisen mukaan THL suunnittelee vasta-ainetestausta satunnaisotannalla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää epidemian etemisen tarkkailussa: https://yle.fi/uutiset/3-11273010.
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina...
Vaikuttaisi siltä, että varsinaiset alkuperäiset Delft's blauw -posliinit ovat eri asia kuin ne, joista saattaa löytää merkinnän ja leiman, joko käsinmaalatun tai painetun. Tältä sivulta löytyy arvotavaran merkit, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/marks. Delftissäkin maalattuja posliiniesineitä on erittäin paljon, koska niitä myydään turistilikkeissä. Lisäksi nimeä on käytetty sellaistenkin tuotteiden lleimoissa, joita ei ole valmistettu Delftissä. Myös käsityön tekniikoilla on merkitystä, kun Delftin sinistä posliinia arvioidaan. Kuvan voisi ehkä jakaa täällä, jossa muitakin kuvia on jaettu, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/share-your-object tai kysyä neuvoa täältä Delft's Aardewerk'istä, joka on...
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi rikoskirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa rikoskirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta jännityskirjallisuus. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat, esimerkiksi Maigret kanavasululla kirjassa tapahtumapaikoiksi on mainittu kahvilat ja kanavat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutulos rikoskirjallisuus hakusanalla. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää. Löysin myös varhemman vastauksen...
Kyseessä saattaisi olla liiketunnistin. Esimerkiksi julkisissa käymälätiloissa sellaisia käytetään katkaisijan tarpeen poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät valot pala turhaan, mutta ovat kuitenkin päällä aina silloin, kun niitä tarvitaan.Kameravalvonnasta on tiedotettava avoimesti: siitä tulee olla näkyvillä varoituskyltit. Lain mukaan toteutettua kameravalvontaa voidaan käytännössä käyttää kaikissa julkisissa tiloissa paitsi pukeutumistiloissa, pukukopeissa, wc-tiloissa, kylpyhuoneissa, saunoissa ja sovituskopeissa. Näissä tiloissa kameravalvonta on yksityisyydensuojan perusteella ehdottomasti kielletty. Rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaan henkilö, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa...
Ronald Erle Grainerin säveltämä Maigret Theme on suomennettu nimellä "Mies Ja Piippu". (Sanoittajana Saukki, sovitus Esko Linnavalli.) Laulua on esittänyt ainakin Helena Siltala. Myös Esko Könönen on levyttänyt kappaleen, Maigret Theme nimisenä. Kappaleen hanurinuottia ei löydy mistään saatavilla olevista nuottihakemistoista eikä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta. Myös maakuntakirjastojen sekä Sibelius-Akatemian tietokannat on tarkistettu. Kappale voi tietenkin löytyä jostakin vanhasta nuottikokoelmasta, joka on hankittu kirjastojen kokoelmiin ennen kuin yksittäisten kappaleiden vieminen aineistorekistereihin aloitettiin. Olemme käyneet läpi paikalla olevan hanurinuottikokoelmamme, eikä kappaletta valitettavasti löydy.
Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt avasi vuonna 1859 Jyväskylän säästöpankkiin lainakirjarahaston, jota kartutettiin pankin voittovaroista. Myöhemmin rahasto siirtyi kaupungille. Syyskuussa 1863 tohtori Schildt teki ensimmäisen kirjalahjoituksen kirjastoa varten ja julkinen lainaustoiminta alkoi seuraavana vuonna, jolloin annettiin lainaksi kolmisenkymmentä nidosta.
Kirjastotoiminta alkoi seminaarin yhteydessä lehtorien sivutoimena, varsinainen ensimmäinen kirjastonhoitaja oli lehtori K.G. Göös.
Lähde: Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto: Jyväskylän kaupungin kirjastolaitoksen vaiheita 1863 - 1988.
Alueen uhanalaisista kasveista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista
-Haikonen, Veli:Päijät-Hämeen uhanalaiset ja harvinaiset kasvit. (on tosin vuodelta 1985)
-Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia
Sekä uhanalaisia kasveja että eläimiä mainitaan kirjoissa
-Lahden luontokohteita.
-Päijät-Hämeen luonto
Uhanalaisia lajeja yleisesti käsittelevät mm.
-Uhanalaiset kasvimme (toim. Ryttäri, Kettunen)
-Syrjänen: Uhanalaisten kasvien seuranta
-Metsiemme uhanalaiset (toim. Jauhiainen)
-Maailman uhanalaiset eläimet 3 : Suomi
Netistä löytyy sivu Suomen lajien uhanalaisuus 2000 http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/uhanal/uhanal.htm
Tämä onkin laaja tehtävä. Ehkä parhaiten löydät vastauksen Osmo Jussilan kirjasta Suomen poliittinen historia 1809-1999 (3.uud.p. 2000). Aiheesta ovat toki kirjoittaneet muutkin, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU voit kokeilla asiasanoilla POLIITTINEN HISTORIA ja SUOMI, tuloksena on 930 viitettä PIKI-kirjastoissa! Viljo Rasila on kirjoittanut teoksen Suomen poliittinen historia 1809-1975 (2.p. 1980) ja A.L. Puntila puolestaan kirjan Suomen poliittinen historia 1809-1966 (6.p. 1977), mutta Jussilan kirjan avulla pääset lähemmäksi nykyaikaa. Jos tarvitset vielä tarkempaa tietoa, voit pyytää kaukolainaksi kausijulkaisua Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja, siitä on jo ilmestynyt vuosi 2003, ja...
Pitää paikkansa.
Le deuxième sexe ilmestyi ensimmäisen kerran lyhentämättömänä ruotsiksi vuonna 2002. Tässä vielä kirjan tiedot:
Beauvoir, Simone de: Det andra könet.Översättning: Adam Inczèdy-Gombos & Åsa Moberg i samarbete med Eva Gothlin. Stockholm : Norstedt : 2002 ISBN: 91-1-300306-2
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=1&searchId=46340&bib…
http://www.norstedts.se/index3.asp?CategoryID=140&BaseCategoryID=4
Agneta Uddenbergin kirjan, Hyvät tavat (1986), mukaan "Tumma puku" kutsukortin alareunaan merkittynä tarkoittaa, että juhliin voi tulla juhlapukua vaatimattomammassa pyhäasussa. Vaatteet on valittava tilanteen mukaan.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ainoastaan uudessa Arabianrannan kirjastossa on toistaiseksi WLAN-mahdollisuus http://www.aralis.fi/
Hämeentie 135 A
P. 310 85056.
Lisätietoja http://www.helsinkivirtualvillage.fi
Kuopion kaupunginkirjastoon on mahdollista kaukolainata aineistoa, jota ei ole kirjaston omissa kokoelmissa. Yliopiston kirjaston kokoelmat eivät vaikuta asiaan. Kyseisestä kirjasta voi siis jättää kaukopalvelupyynnön joko suoraan kirjastoon tai kirjaston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Myös kaukopalveluhinnasto löytyy lomakesivulta. http://www.kuopio.fi/kirjasto/MAAKUNTA/kauko.htm
Hyvä suomenkielinen lähde hampaidenhoidosta maallikolle on Suomen Hammaslääkäriliiton sivuilla:
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/suu/hammashoito/ .
Kannattaa katsoa myös Lääkärikirja Duodecimin Suun ja hampaiden sairaudet: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk&p_sela… .
American Dental Associationin sivuilla on sekä ammattilaisille että maallikoille suunnattua tietoa: http://www.ada.org/ . Toinen hyvä englanninkielinen lähde on MedlinePlus: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/dentalhealth.html
Nämä ja muutama muu linkki löytyvät Makupalojen hammaslääketieteen kategoriasta: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=384e0b16-d7b6-4e9a-acb5… .
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Hyvinkään kirjastossa ei ole Harry Belafonten levyä Coconut woman. Levy löytyy kyllä esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi). Ilmeisesti kysymäsi kappale ei kuitenkaan ole tuolla levyllä. Shake shake senora –sanoilla alkava kappale on nimeltään Jump in the line. Kappale löytyy Hyvinkään kirjastosta levyiltä Belafonte, My greatest songs ja Belafonte, All time greatest hits.
