Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
Suomen kansallibibliografiasta Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että etsimänne Jaakko Kiven teos olisi käännetty englanniksi.
Lähteet:
order=author&asc=1&lang=FINhttps://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?
Sukunimistä ja niiden merkityksistä ja alkuperästä löytyy tietoa Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet . http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1408953
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511149369&qtyp…
Apua voi löytyä myös väitöskirjasta ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen. Luettavissa sivulta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762
Kannattaa tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran sivuihin http://www.genealogia.fi/
Rumin runoihin ja muihin suomennettuihin teksteihin voi tutustua oheisen kansallisbibliografialinkin kautta siinä mainittuihin teoksiin:
https://finna.fi
Netissä on joitain sivuja, joista saattaa olla hyötyä etsinnässä:https://www.google.fi/search?q=rumi+kuolinruno&oq=rumi+kuolinruno&aqs=c…
Onkohan etsityun runon käännös tämän linkin takana? https://saderatsastaja.vuodatus.net/lue/2014/01/rumi-1
Kun kuolen
Kun arkkuni otetaan ulos
sinun ei tule koskaan ajatella
että kaipaisin tätä maailmaa
Älä vuodata yhtäkään kyyneltä tai ole pahoillasi
en minä putoa hirviöiden syvyyteen
Kun näet että ruumistani kannetaan
älä itke poislähtöäni
en ole lähdössä
olen saapumassa ikuiseen rakkauteen
Kun jätät hautani
älä sano hyvästi
muista että hauta...
Roihuvuoren japanilaistyylisestä puutarhasta löydät tietoja Helsingin kaupungin rakennusviraston internetsivuilta, osoitteesta :http://www.hkr.hel.fi/viher/index.html.
Laulu on varmaankin Baby-twist, jonka on suomeksi laulanut Erkki Pohjanheimo. Tytärtä kappaleella esitti Ragni Malmsten. Kappale oli hänen vuonna 1963 ilmestyneellä levyllään Limbo rock, Baby-twist. Kappale on Werner Twardyn säveltämä ja alunperin salanimi Lilibertin sanoittama. Suomalaiset sanat on tehnyt Orvokki Itä.
Kappaleen voi kuunnella myös YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=KILOZO_JjWE
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
Vanamokirjastoista löytyvät nämä Itavallan keisarinna Sisistä kertovat kirjat:
Haslip, Joan.
Keisarinnan yksinäisyys : Itävallan keisarinna Elisabetin elämäkerta / Joan Haslip. - The lonely empress - Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ; Helsinki : 1970. - 443 s. : kuv.
Krohn, Helmi.
Elämäkerrallisia kuvia nuorisolle. 3 sarja / Helmi Krohn. - Otava, Helsinki : 1920. - 251, [1] s.
Kirjan saa luettavaksi Hämeenlinnan pääkirjastossa. Sitä ei lainata kotiin.
Barth, Reinhard.
Historian suurnaiset / Reinhard Barth ; [suomentaneet Tuulikki Virta ... ja Katja Zöllner]. - Frauen, die Geschichte machten - Gummerus : Ajatus, Helsingissä : 2005. - 319 s. : kuv. ; 22 cm. - 951-20-6762-5 (...
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista...
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
En löytänyt kirjaa, jossa kerrotaan Venäjän perusterveydenhuollosta suomeksi, mutta Maailman terveysjärjestön verkkosivuilta löytyy tietoa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmästä englanniksi ja venäjäksi: http://www.euro.who.int/countryinformation/CtryInfoRes?COUNTRY=RUS&Ctry… . Valitse sieltä kohta Country highlights on health.
Digitaalisesta valokuvauksesta on ilmestynyt kirjallisuutta melko paljon, esim. Jarkko Viljasen teos Digikuvan peruskirja. Docendo 2003. Lisää teoksia löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanalla digitaalikuvaus saa 17 viitettä, mutta kun yhdistää asiasanat digitaalitekniikka ja valokuvaus, saa tulokseksi 42 teosta, joiden saatavuutta voi tarkastella näytöltä.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/valokuv2.htm
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
Molemmista nimistä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Jere: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cfc8… sekä Valtteri: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e8bd…. Arkistosta voi hakea vastauksia esim. hakusanalla etunimet. Kirjastosta voi lainata etunimiä käsitteleviä kirjoja.
Varastokirjastosta saa kirjoja kaukolainaksi asioimalla lähimmän kirjaston kanssa. Eräiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat voivat tilata Varastokirjastosta kirjoja Yhteislaina –toiminnolla. Esim. Oulun yliopiston kirjaston asiakkailla on tällainen mahdollisuus http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=163 . Celia – Näkövammaisten kirjaston asiakkaat voivat myös olla Varastokirjaston yksityisasiakkaita.
Nykyajan jumalatarta on tilattu Helsingin kirjastoihin 4 kappaletta ja Espooseen yksi kappale. Valitettavasti on vaikea sanoa, koska kirja tulee kirjastoihin. Kannattaa seurata tilannetta HelMetistä.
Kun varauksen tiedoissa näkyy eräpäivä, kertoo se siitä, että aineisto on mennyt lainaan jollekin muulle asiakkaalle. Tällöin kirjastossa varaus siirretään toiseen kappaleeseen (jos toisessa kirjastossa on kappale hyllyssä) tai jos kaikki kappaleet ovat lainassa, se palautetaan varausjonoon ensimmäiseksi. Eli eräpäivän näkyminen on vain väliaikainen tila. Jokaisessa kirjastossa varaukset pyritään tarkistamaan päivittäin, jotta ne eivät jäisi tällä tavoin "roikkumaan" lainassa oleviin kappaleisiin.
Online chat-neuvonta on tosiaan suljettu 1.6.-...
Tatjana Poljakovan kirjaa Neopoznannyi hodjatsi objekt ei valitettavasti tällä hetkellä löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen, jolloin se mahdollisesti tilataan kirjastoon. Tämä on kuitenkin usein melko hidas menetelmä. Hankintaehdotuksen voi tehdä tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Saat kirjan nopeammin, jos teet siitä kaukolainatilauksen. Kirja löytyy Lahden pääkirjastosta, ja se tilataan asiakkaalle kaukolainana kirjaston toimesta. Kaukolainan hinta on 4 euroa. Kaukolainan voi tilata tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp