Itse asiassa aika monissa kirjastoissa myydään jo nyt poistokirjoja, ja joskus kirjastot saattavat myydä myös omia julkaisujaan. Siinä mielessä kirjojen myymistä jo tapahtuu.
Myös ulkopuoliset ovat myyneet ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa kirjoja tietyissä tilanteissa, joissa asiasta on erikseen sovittu. Esimerkiksi osassa Kallion Dekkarikirjastossa pidetyissä, Suomen dekkariseuran järjestämissä Dekkari-illoissa on saattanut olla myytävänä kirjaa, jota tapahtumassa käsitellään. Pasilan kirjastossa taas on järjestetty useammankin kirjan somalikirjamessut, joissa on ollut paljonkin myyntipöytiä. Toisaalta Vuotalossa, jossa Vuosaaren kirjasto sijaitsee, on kirjamyymälä, joskin se ei varsinaisen kirjaston ulkopuolella ja arvatenkin...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on annettu Jonia-nimi alle 20 henkilölle vuosina 1960 - 1999. Nimeä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Laulun ruotsinnos on julkaistu Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa "Kanse en visa" (Schildt 1989). Nuotti löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1288681~S9*fin)
Heikki Poroila
Olisikohan kyseessä Georg Malmsténin sävellys Hämeen Helmi, jonka sanoittajaa ei tiedetä? Matti Reima ja Dallapé äänittivät laulun vuonna 1938 (Odeon A 228501), mutta valitettavasti sitä ei ole koskaan julkaistu uudelleen modernilla tekniikalla. Yleisradion ohjelmassa Sekahaku se kuultiin marraskuussa 2014. Ohjelmatietojen mukaan teksti on seuraava (ei ihan identtinen kysyjän muistaman kanssa): Kun mä Aulangon harjulla astelin, käki kukkui ja lintuset lauloi. Siellä neitosen kauniin minä kohtasin, joka kietoi minun syömmeni pauloin. Oli hymynsä ihana, tuoksuvat kiharat, varmaankin kauneimmat päällä maan. Oli tyttö tuo hentoinen, viehkeä neitonen, kaunis kuin kesäinen unelma vaan" .
Tämä laulu on julkaistu vuonna 1939 Dallapé-orkesterin...
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä...
Kyllä, suomenkielinen cover-versio David Bowien Space Odditystä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1973 Arto Sotavallan singlen "Siirryn leikkimaailmaan" B-puolella ja sanoituksen teki Sotavalta itse. Taustalla soittaa Olli Heikkilän orkesteri ja Olli Heikkilä on tehnyt myös sovitukset.
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom -singlejulkaisun tiedot Suomen kansallisdiskografiassa (Kansalliskirjaston Finna-haku)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4581595?checkRoute=1
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom [Sonet – T 6580] -singlen tiedot (Discogs)
https://www.discogs.com/Arto-Sotavalta-Siirryn-Leikkimaailmaan-Kapteeni-Tom/release/1878177
Kapteeni Tom -kappaleen tiedot Yleisradion äänitetietokannassa (Fono.fi)
http://www....
Tästä teoksesta voisi olla hyötyä Hatkoff, Amy, The inner lives of farm animals : their amazing social, emotional, and intellectual capacities. Stewart, Tabori & Chang 2009. Tämä löytyy mm. PIKI-kirjastoista eli se täytyisi tilata kaukolainana, https://www.finna.fi/Record/lukki.58583.
Suomeksi sikojen älykkyydestä löytyy artikkeleita,
Vierto, Jutta, Sika oppii ja muistaa löytyy julkaisusta: Sika 33 (2003) : 2, s. 58-59, https://www.finna.fi/Record/arto.012899216. Tämä julkaisu on Suomen kotieläinjalostusyhdistyksen jäsenjulkaisu ja löytyy useammasta yliopistokirjastosta, https://www.finna.fi/Record/helka.993000313506253
Kupari, Ritva, Siat ovat oppivia, älykkäitä ja toimeliaita. https://www.finna....
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy...
Löytyi: Mäkinen Päivi, Näyttöpäätteiden sähkö- ja magneettikentät sekä niiden terveysvaikutukset. (Tutkimusraportteja / Imatran voima, 1993, 9).
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lisäksi artikkeleita aiheesta, mm.
Kokko, Liisa Näytöstä ei terveyshaittoja, Uudistuva konttori 1998 1,
Pääkkönen, Rauno, Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa? asiasanoina mm. päätetyö, terveysvaikutukset
Suomen lääkärilehti 1997 5,
Tuisku, Tero, Pitäisikö tietokonenäyttöä vastaan suojautua,päätetyö: säteilyannokset, Allergia 1994 1,
Kannattaa myös tutustua kirjastossa Ebsco-tietokantaan, jossa luettavana englanninkielisiä artikkeleita ja artikkelitiivistelmiä.
Du kan söka videon om Helsingfors i databasen Plussa genom att använda
"Helsinki" eller "Helsingfors" som ämnesord. Sökningen avgränsas enligt medietyp
att gälla endast videokassetter. En del av dessa videon finns för utlåning, andra
finns på huvudbiblioteket i Helsingforssamlingen. De senare lånas inte ut, men det finns
möjlighet att titta på dem på huvudbibliotekets musikavdelning.
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
Klikkaa Helsingin Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi kohtaa Nuortensivut ja sieltä linkkiä Pakko lukea-osasto. Näin saat kolmentoista suositun kirjan listan ja näiden kuvailut. Nuortensivuilta saat muitakin hyviä lukuvinkkejä.
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Pyramidit, joista mainoksessa
puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin
pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka
"eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan)
ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Nopeimmin saat tietoa Sirpa Puskalasta kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944849170
Sirpa Puskalasta kerrotaan myös esimerkiksi teoksissa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3.
Ehdotuksesi on erinomainen ja kannattaisi kääntyä Jyväskylän kaupungin puolen ja lähinnä Keski-Suomen museon, se toimii Jyväskylän kaupunginmuseona. Tässä yhteystiedot:
http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/yhteystiedot
Varsinaista karttaa reitistä ei ole. Voi käyttää Sallan osoite- ja virkistyskarttaa (1:100 000). Suunnitteilla opastuskartta maastoon ensi kesänä. Reittejä voi tutkia myös karttakeskuksen julkaisemista ulkoilukartoista ( esim. Salla-Savukoski 1:100000)
Lisäksi kannattaa käydä Lapajärven museon sivuilla http://www.lapajarvi.fi/museo/.
Sukset löytyvät HelMet-palvelussa, kun laitat hakusanaksi "sukset". Rajaa hakua hakutulossivulla valitsemalla sivun vasemmassa laidassa Aineisto-otsikon alta "esine".
Löydettyäsi oikean aineiston voit tarkastaa eri kirjastoissa olevien suksien saatavuustiedot klikkaamalla aineiston nimen ("Sukset") alla olevaa "Näytä kaikki" -linkkiä.
Suksisettejä ei voi varata tai lainata HelMet-palvelun kautta, vaan ainoastaan paikan päällä kirjastossa.
Kirjojen sivumäärä löytyy, kun painaa kirjan nimestä ja rullaa sitten kirjastojen alapuolelle kohtaan Teoksen tiedot. Siellä kohdassa ulkoasu on mainittu kirjan sivumäärä.
Tikkurilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan ja edellisen kuukauden ajalta. Lehtiä voi lukea kirjastossa, mutta niitä ei voi lainata kotiin. Niistä voi ottaa maksullisia valokopioita. Lehtiä voi myös varata niin, että kun ne poistetaan, niin niitä voi saada omaksi.
