Kirjoja voi tarjota antikvariaattiin tai lahjoittaa kirjastolle. Se, otetaanko ne kirjaston kokoelmiin vai laitetaanko poistokirjamyyntiin, jää kirjaston päätettäväksi. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ko. teoksia kokoelmassa ennestään ja menevätkö ne vielä lainaksi ja kirjojen kunto.
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Kirjoittamalla Helmet-haun, osoitteessa http://www.helmet.fi , Tarkenna hakua -linkin hakukenttään Turun saaristo, saat hakutulokseksi karttojen lisäksi pari kirjaa. Fillariopas - Turun saaristo -kirjassa on karttoja ja reittiselostuksia Turun saaristosta. Hakuviitteitä tarkastellessasi löydät sisällönkuvailua sijaintipaikkojen alapuolelta.
Ulkoisen dvd-aseman lainaaminen ei ole mahdollista Turun kaupunginkirjastosta. Meillä lainataan kylläkin kannettavia tietokoneita pääkirjaston uutistorilla sekä Nummessa ja Varissuolla. Kannettavaa voi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavissa on dvd-asema.
Energiamittarin kuten myös muut lainattavat esineet saa lainaan ainoastaan käymällä kyseisessä kirjastossa paikan päällä.
Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon mistä ne on aikanaan lainannut.
Myös muissa Helmet-kirjastoissa on lainattavia energiamittareita, käytä hakusanaa "energiamittari".
Sinun kannattaa tiedustella asiaa jostain antikvariaatista. He osaavat kertoa parhaiten, mikä lehden arvo voisi olla. Lehden arvo riippuu myös paljon sen kunnosta. Huuto.netissä näyttää olevan myynnissä vanhoja Uusi Suomi -lehden numeroita muutaman euron hintaan.
Nora Robertsin suomennoksia julkaisee Gummerus-kustantamo, ja se on ilmoittanut julkaisevansa helmikuussa 2013 kirjailijalta teoksen nimeltä Rakkauden kynnyksellä.
Näkövammaisten Celia-kirjasto on julkaissut tämän vuonna 2001 ilmestyneen kirjan äänikirjana Oppari.fi-palvelussaan, mutta kuten muissakin tähän Daisy-sarjaan kuuluvissa teoksissa käyttöoikeus on vain sillä, jolla on todistus estyneisyydestä käyttää normaalia paperikirjaa (useimmiten siis näkövamma). Näyttää siis valitettavasti siltä, että yleiseen käyttöön tätä oppikirjaa ei äänikirjaformaatissa ole tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tavoitteena lienee siis löytää Straussin tekijänoikeudellisesti vapaasta sävellyksestä esitys, joka on myös ehtinyt tekijänoikeudellisesti vapaaksi. Lakihan muuttui marraskuussa siten, että entinen 50 vuotta pidentyi 70 vuodeksi. Sitä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, joten vuotta 1964 vanhemmat äänitykset ovat tältä osin vapaita.
Syynä siihen, ettei kirjastojen tietokannoissakaan yleensä ole alkuperäistä levytysvuotta, on yksinkertaisesti tiedon puute. Monen vanhemman levytyksen kohdalla tämä tieto on pysyvästi kadonnut ja vielä useamman kohdalla julkaisija ei ole tietoa vaivautunut levyn tietoihin lisäämään. Siksi vain osa levytyksistä pystytään kohtuullisella vaivalla täsmentämään ajallisesti.
HelMet-tietokannassa on kaksi keinoa...
En ole onnistunut löytämään Aiju nimeä mistään kirjaston nimikirjoista. www.etunimet.net sivulla, harvinaiset etunimet alta lötyy Aiju. Harvinaiset etunimet on kokoelma etunimistä joita on väestörekisterin nimipalvelun mukaan noin 1-100 kpl. Siellä ei kerrota mitään sen alkuperästa tai merkityksestä.
Tuosta teoksesta on olemassa kaksikin suomennosta. Sain nopeammin käsiini uudemman Antti Immosen suomennoksen ”Walden : elämää metsässä” (Kirjapaja, 2010). Siinä Immonen sommittelee katkelman suomeksi näin (s. 45): ”Istuisin kernaammin vaikka kurpitsan päällä, jos voisin varata sen kokonaan itselleni, kuin toisten väliin samettipieluksille ahtautuneena.”
Fyysinen kirjastokortti on edelleen käytössä. Saadaksesi uuden HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
Jos tietosi ovat vielä kirjaston käyttäjärekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa (lapsilta kaksi euroa). Jos tietojasi ei löydy rekisteristä, saat kortin ikään kuin uutena käyttäjänä ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos haet kirjan siitä kirjastosta, jossa se on hyllyssä, tuon pitäisi kyllä onnistua. Varminta on kuitenkin soittaa kirjastoon ja pyytää ottamaan kirja hyllystä. Muuten voi käydä niin, että kirja lähteekin tulemaan jostakin toisesta kirjastosta.
Jos taas kirja on eri kirjastossa kuin mistä sen haluaisit hakea, kirja ei todennäköisesti ehdi vielä samana päivänä toiseen kirjastoon, koska kirja kulkee yleensä lajittelun kautta, mikä vie aikaa.
Oman kokemukseni mukaan päiväopinnot eivät ole pakolliset. Kirjastonhoitajana työskentelevillä henkilöillä on usein hyvin erilaiset koulutuspolut takanaan. Tärkeintä on tosiaan, että vaadittu 60 opintopistettä informaatiotutkimusta on suoritettuna korkeakoulututkinnon ohella.
Esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa. Informaatiotutkimuksen perusopinnot 25 opintopistettä suoritin Tampereen avoimessa yliopistossa ja informaatiotutkimuksen aineopinnot 35 opintopistettä Oulun avoimessa yliopistossa. Molemmat opintokokonaisuudet järjestettiin verkkokursseina, joista jälkimmäiseen tosin kuului muutama lähiopetuspäivä Helsingissä.
Helsingin yliopisto suostui hyväksilukemaan...
Rumin runoihin ja muihin suomennettuihin teksteihin voi tutustua oheisen kansallisbibliografialinkin kautta siinä mainittuihin teoksiin:
https://finna.fi
Netissä on joitain sivuja, joista saattaa olla hyötyä etsinnässä:https://www.google.fi/search?q=rumi+kuolinruno&oq=rumi+kuolinruno&aqs=c…
Onkohan etsityun runon käännös tämän linkin takana? https://saderatsastaja.vuodatus.net/lue/2014/01/rumi-1
Kun kuolen
Kun arkkuni otetaan ulos
sinun ei tule koskaan ajatella
että kaipaisin tätä maailmaa
Älä vuodata yhtäkään kyyneltä tai ole pahoillasi
en minä putoa hirviöiden syvyyteen
Kun näet että ruumistani kannetaan
älä itke poislähtöäni
en ole lähdössä
olen saapumassa ikuiseen rakkauteen
Kun jätät hautani
älä sano hyvästi
muista että hauta...
Suomalaisuuden liitosta kerrottiin, että suruliputusmääräys koskee vain valtion virastoja ja laitoksia. Yksityishenkilöille liputus on oikeus, ei velvollisuus. Eli yksityinen kansalainen voi liputtaa normaalisti esim. syntymäpäivän kunniaksi niin halutessaan.
Alla lisää tietoa liputuksesta:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=21
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
