Nimenmuutos on kirjastossa tehtävä henkilökohtaisesti, joten mene johonkin pääkaupunkiseudulla olevaan HelMet-kirjastoon(kaupunginkirjastoon). Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti. Saat uuden maksuttoman kirjastokortin.
Jos tarkoitat yleisemmin, miten pitää toimia nimen muututtua, niin passit, ajokortit ja muut henkilötodistukset on vaihdettava uusiin. Opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa saattaa joutua liittämään todistustensa mukaan todisteen nimenmuutoksesta.
Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa.
Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa kokoelmista poistettavasta aineistosta ei pidetä mitään erillistä kirjaa, joten on mahdotonta sanoa minkälaista materiaalia missäkin kirjastossa kullakin hetkellä on myytävänä. Aineistoa poistetaan säännöllisesti mutta toisaalta poistettua materiaalia myös ostetaan jatkuvasti, joten myytävän aineiston määrä ja sisältö vaihtelevat koko ajan.
Nuottikirjoja poistetaan eniten niistä kirjastoista, joissa on oma erillinen musiikkiosastonsa, Vantaalla Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoissa, joten kannattaa käydä katsomassa suoraan tällaisista kirjastoista, josko niiden myyntikärryssä sattuisi olemaan jotain kiinnostavaa.
Asiasta kannattaa tiedustella suoraan Puolustusvoimista omasta aluetoimistostasi, joka hoitaa reserviläisasioita. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi internet-osoitteesta www.puolustusvoimat.fi -> Yhteystiedot -> Maavoimien aluetoimistot.
Lisäys 29.8.:
Puolustusvoimien kautta ei voi hakea Kaitseliittin toimintaan, mutta muun muassa Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto ovat olleet aktiivisia toiminnassaan Viron Kaitseliittin kanssa. Kääntymistä heidän puoleensa suositellaan.
Ikävä kyllä Seinäjoen kaupunginkirjastolla ei ole kyseisiä lehtiä kokoelmissaan.
Yleisesti ottaen erikoisalojen julkaisuja on paras tiedustella korkeakoulukirjastoista. Kaikki tiedustelemanne lehdet löytyvät Seinäjoen korkeakoulukirjaston kokoelmista. Tarkemmin sanottuna ne löytyvät erillisestä terveyskirjastosta, eikä niitä valitettavasti pysty lainaamaan sieltäkään, ainoastaan lukemaan paikan päällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjasto:
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi.iw3
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Toimipisteiden_esi…
Kiitos mielenkiinnostasi kirjastoa kohtaan. Kirjastolla on tällä hetkellä hyvin vähän työtä tarjottavana. Ensisijaisesti otamme niitä, joille kirjastojärjestelmän käyttö on tuttua.
Asiasta voi kysellä kuitenkin suoraan eri kirjastoista.
Ystävällisin terveisin
Pirjo Pearlman/Lumon kirjasto
Kadonnutta DVD-levyä ei voi korvata ostamalla kaupasta samanlaisen, vaan se täytyy korvata maksamalla korvaushinta kirjastoon.
Kirjasto maksaa jokaisesta hankkimastaan DVD-levystä myös tekijänoikeusmaksuja, mutta niiden maksaminen ei tietenkään tarkoita, että tekijänoikeudet sinänsä siirtyisivät minnekään. Maksamalla tekijänoikeusmaksut kirjasto vain hankkii luvan kyseisen DVD:n kirjastokäyttöön. En siis oikein ymmärrä, mitä tarkoitat kysymykselläsi siitä, jäävätkö oikeudet sinulle. Korvaamassasi levyssä itsessään tietysti periaatteessa säilyvät kirjastokäyttöoikeudet, mutta koska levy on joko kadonnut tai turmeltunut, tällä ei ole merkitystä.
Hei,
Eri maiden ruoan tuonti- ja vientitilastoja sinun on helpoin lähestyä ensin Tilastokeskuksen "Kansainvälistä tilastotietoa" -portaalin avulla => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/
Valitse sieltä osio "Kansainvälisen tiedon taulukot" => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/pxweb.html => http://pxweb2.stat.fi/Database/Kansainvalisen_tiedon_tietokanta/databas…
Hakupuusta löytyy aihealue "Maa-, metsä- ja kalatalous" ja taulukko FAO:n "Maataloustuotteiden tuonti ja vienti (tonnia) 2006-2010".
Aloita oman taulukon teko valitsemalla osataulukko.
Jos haluat käyttää FAOn alökuperäislähdettä FAOSTAT -tilastotietokantaa löydät sen osoitteesta => http://faostat.fao.org/
Itsemuokattavien tilastotaulukoiden lisäksi FAOSTAT -...
Kirja on määritelty aikojen kuluessa monin eri tavoin. Samanakin aikana voi eri tarkoituksia varten olla erilaisia määritelmiä. Kirja on myös esimerkiksi paperimäärän mitta, jolloin puhutaan aivan eri asiasta.
Kysymässäsi merkityksessä vuoden 2006 Nykysuomen sanakirja (1. osa: A-K) määrittelee kirjan näin: ”(paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote.” (s. 545).
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kirja on ”ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi.” http://www.stat.fi/meta/kas/kirja....
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:
Ammattia oppimassa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2001)
Poikela, Esa: Kontekstuaalinen oppiminen: oppimisen organisointi ja vaikuttava koulutus (väitöskirja, Tampereen yliopisto, 1999)
Grönfors, Terttu: Työssä oppiminen: avain tuottavuuteen (Kauppakamari, 2010)
Kohti uutta työelämää? Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen (Tampere University Press, 2008)
Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen (WSOY, 2008)
Mykrä, Tarja: Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä: opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla (Educa-instituutti, 2007)
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa (Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011)
Kivinen, Osmo: Koulussa ja työssä oppimisen ehdot...
En ole onnistunut löytämään Aiju nimeä mistään kirjaston nimikirjoista. www.etunimet.net sivulla, harvinaiset etunimet alta lötyy Aiju. Harvinaiset etunimet on kokoelma etunimistä joita on väestörekisterin nimipalvelun mukaan noin 1-100 kpl. Siellä ei kerrota mitään sen alkuperästa tai merkityksestä.
Tuosta teoksesta on olemassa kaksikin suomennosta. Sain nopeammin käsiini uudemman Antti Immosen suomennoksen ”Walden : elämää metsässä” (Kirjapaja, 2010). Siinä Immonen sommittelee katkelman suomeksi näin (s. 45): ”Istuisin kernaammin vaikka kurpitsan päällä, jos voisin varata sen kokonaan itselleni, kuin toisten väliin samettipieluksille ahtautuneena.”
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-...
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löytyy aakkosellinen hakemisto suomalaisista kustantajista osoitteessa: http://www.booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/
Maan ystävät-liikkeellä on paikallisryhmiä ympäri Suomea, myös Porissa. Yhteystiedot löydät liikkeen kotisivuilta http://www.maanystavat.fi/ kohdasta paikallisryhmät.
Vantaan kaupungin yleisneuvonnasta puh. 8392 2133 kerrottiin, että vuosikertomusta ei ole tehty vuonna 1999. Viimeisin on vuodelta 1996. Lisäinformaatiota asiasta ja Vantaan kaupungin toiminnasta voi kysyä kaupungin rahatoimistosta, Asematie 2 puh. 83922013.
