On totta, että luettelokorttitiedot eivat kerro alkuperäisteoksen julkaisuvuotta. Täytyy turvautua muihin keinoihin. Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjasto-osastolta löytyy ainakin 2 kirjaa, joista on apua. Kirjat ovat Science Fiction, 1990 ja Twentieth-Century Science-Fiction Writers, 1986. Kirjat ovat luokassa 86.12.
Kirjoissa on tietoa Philip K. Dickista sekä hänen julkaisuluettelonsa, josta selviävät hänen teostensa alkuperäiset julkaisuvuodet. Olet löytänyt jo kaikki ne teokset, jotka meillä on täällä Tampereen kaupunginkirjastossa Philip K. Dickilta vuosilta 1974-1983. Kovin montaa kirjaa Dickiltä ei edes ole tuolta ajanjaksolta.
Muita kirjoja, joita ei meillä ole kokoelmissamme ovat: Flow My Tears, The Policeman said, 1974,...
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs ...
Tässä ehdotuksia kotimaisesta kirjallisuudesta:
Carole, Maria: Tulen tyttäriä
Enoranta, Siiri: Josir Jalatvan eriskummallinen elämä
Enoranta, Siiri: Nokkosvallankumous
Hai, Magdalena: Kolmas sisar
Meresmaa, J. S.: Keskilinnan ritarit
Nupponen, Anni: Putoavan tähden prinsessa
Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi
Turtschaninoff, Maria: Anaché
Käännöskirjallisuudesta löysin lähinnä Cassandra Claren Varjojen kaupungit -sarjan. Lisäksi joitakin vinkkejä englanniksi:
Brennan, Sarah Rees: In other lands
Coulthurst, Audrey: Inkmistress
Pacat, C. S.: Captive Prince -trilogia
Internetistä löytyy paljon listauksia englanninkielisestä fantasiakirjallisuudesta, tässä niistä yksi:
https://...
Kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä, johon Immi Hellén on sommitellut suomenkieliset sanat. Laulu löytyy mm. seuraavista laulukirjoista
Suuri toivelaulukirja. 20
Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
Teosten saatavuuden oman kirjastoalueesi kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-immi-hellenin-runoa-pieni
Aarno Peromies suomensi Franz Kafkan novellin Die Verwandlung eli Muodonmuutos vuonna 1959 julkaistuun kokoelmaan Nälkätaiteilija (Gummerus Kustannus Oy). Novellia ei sittemmin ole suomennettu uudelleen, mutta Peromiehen suomennos on julkaistu uudelleen myöhemmin esimerkiksi kokoelmassa Muodonmuutos & Rangaistussiirtolassa (Otava, 2007).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552640
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176010644622
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46ae6ac5-8b7b-4e81-aba4-1…
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Potilastietojen salassapitoaika on 100 vuotta tai 50 henkilön kuolemasta. 1910-luvun potilastiedot ovat siis pääosin julkisia ja arkistoista saatavissa.
Vuonna 1914 Helsingissä toimi ainakin (vanha) Kätilöopiston sairaala. Sairaalan vanhat rakennukset olivat Ullanlinnassa, nykyisen Venäjän suurlähetystön alueella.
Kätilöopiston sairaalan vuotta 1961 vanhemmat potilasasiakirjat ovat Naistensairaalan arkistossa. Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot.
Arkiston yhteystiedot:
Arkisto Itäkeskus, PL 784, 00029 HUS
09 4711 (vaihde), palveluaika ma-pe klo 9-15.
Helsingissä toimi myös pitkään yksityinen Boijen sairaala, joka oli erikoistunut synnytyksiin ja naistentauteihin. Sairaala perustettiin 1904...
Tässä Helmet-kirjastojen 10 lainatuinta lasten- ja nuortenkirjaa vuonna 2023: Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu kesäleirillä (2021) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-Hirviö ja muita outoja juttuja (2019) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu : kovaa menoa kiskoilla (2020) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, elämä ja teot (2018) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja : kaikkien aikojen ensimmäinen satukirja, jossa on käyttöohjeet! (2017) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu etsivinä : tapaus Puolittaja (2016) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä (2012)...
Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä...
Anna-Liisa Haakanasta löytyy artikkeli esim. teoksista Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita IV s. 30-33, Suomalaisia kirjailijakuvia s. 35-42 sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän s. 5-7.
Lehtiartikkeleita hänestä ovat esim. ET-lehti 1997 nro 11 s. 4-7, Kotilääkäri 1986 nro 9 s. 20-23 ja Tyyris Tyllerö 1987 nro 1 s. 6-8. Mene siis lähimpään kirjastoon!
Kirjailijan nettikotisivun osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/haakanaannaliisa.shtml
Helsingin Sanomat mainitsemaltasi ajalta löytyvät Pasilasta, Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta. Lehtiä ei voi lainata ulos, mutta niitä voi tosiaan lukea paikan päällä. Tällaisessa tapauksessa kannattaa soittaa varaston henkilökunnalle, puh. 3108 5426, ja sopia asiasta tarkemmin.
Erillisiä kirjoja pelkästään Birminghamista ei näyttäisi löytyvän, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa löytyy Ison-Britannian matkaoppaista. Suomenkielistä tietoa tosin näyttää olevan vaikea löytää. Pari esimerkkiä tuoreista ja laajoista teoksista, joissa myös Birminghamia käsitellään:
-Britain & Ireland 2002. Sarja :Let's go. Macmillan, London, 2002. 0-333-90581-4
-Independent traveller's Britain and Ireland 2002--the budget travel guide. Thomas Cook, Peterborough, cop. 2002. 1-841571-04-0
-Tell, Johan :England, England - guiden!--från whisky till curry, från öde hed till storstadsdjungel - nyfikna resor i det nya Storbritannien. Dagens Nyheter, Stockholm, 2001. 91-7588-391-0
Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta löytyy...
Kirjallisuutta aiheesta siis löytyy suomen kielellä esim. Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta (1991) ja Huotari, Tauno-Olavi: Kiinan kulttuuri (1999),
sieltä osasto Kiinan kieli ja kalligrafia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy muitakin vastauksia kiinan kielestä, voit hakea fraasilla (eli lainausmerkkien sisällä) kiinan kieli, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Myös linkkejä englanninkielisille sivuille löydät arkiston aiemmista vastauksista.
Klikkaa Helsingin Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi kohtaa Nuortensivut ja sieltä linkkiä Pakko lukea-osasto. Näin saat kolmentoista suositun kirjan listan ja näiden kuvailut. Nuortensivuilta saat muitakin hyviä lukuvinkkejä.
Yritin myös googlettaa ynnä muuta, mutta valitettavasti en löytänyt tuota taustakuvaa palveluiden tarjoajien valikoimista. Sen sijaan löysin kyllä Gruppo Motoguzzi Finlandia keskustelufoorumin, http://www.gruppoguzzi.com/popular.html , jossa erittäinkin keskustelu Miltä näyttää guzzistin kännykkä? varmastikin kiinnostaa sinua, http://www.gruppoguzzi.com/forum7/587.html. Siellä on useammankin kännykän logona kysymäsi kuva. Keskustelufoorumissa voi lähettää viestejä kirjottajille, joten sinun kannattaa mennä sinne ja kysyä, mistä kyseiset guzzistit ovat löytäneet logon.
Valitettavasti kirjastoista Reposen Hautasi on Odessassa löytyy vain kirjana. Saatavuustiedot Helmetistä http://www.helmet.fi
Yleisradion tallennemyynnistä ei teosta äänikirjana löydy http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Tallennemyynnin kohdassa "Usein kysyttyä" on selvitetty millä perusteilla tallennevalinnat tehdään.
Runoilija ja filosofi Maria Zambranon runoja ei ole käännetty suomeksi, eikä hänestä ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsiksi häntä käsitellään Inger Enkvistin kirjassa Spanska tänkare under 1900-talet.
Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, mutta hänen runojaan on muutamissa antologioissa:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7, Tuhat laulujen vuotta, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni.
Antologioita on monissa kirjastoissa Suomessa.
Voit tehdä hankintaehdotuksia pääkaupunkiseudun kirjastoille HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevien Hnakintaehdotukset-linkkien kautta. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta se ei valitettavasti onnistu.
