Oletko tutustunut kirjaan Suomen lehdot, jonka on kirjoittanut Matti Valta? Siinä on kerrottu kasvillisuudesta ja se on hyvin kuvitettu. Kuitenkin sivulta 30 alkaen on myös kerrottu näkemisen arvoisista lehdoista ja siitä, onko paikassa polku tai parkkipaikka. Tarkkaa kartaa ei ole, mutta sijainti on kerrottu sen verran, että on mahdollista etsiä paikkakunnan kartasta reitti.
CD-leyltä ”Lauluja musiikki-iloitteluista 1979-94”, tekijänä Uusi Iloinen Teatteri, pitäisi haun perusteella löytyä UIT:n versio sekä Kiiriminnasta että Räppänästä.
Voit tehdä kaukolainapyynnön levystä lähimmässä kirjastossa.
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
Kyseessä on Johan Fredrik Buchtin väitöskirja ”Om Hollola socken uti Tavastland”. Alkuperäinen työ vuodelta 1792 on digitoitu ja se löytyy Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta ks. http://www.doria.fi/handle/10024/51201 . Se on julkaistu suomeksi v. 1971 Antero Heikkisen suomentamana nimellä ”Akateeminen väitöskirja Hollolan pitäjästä Hämeessä”. Suomenkielisestä versiosta löytyy lainattava kappale Lahden pääkirjaston varastosta.
Kyselin neuvoa kollegoilta täällä talossa ja sain tällaisen vastauksen. Toivottavasti auttaa sinua eteenpäin.
Wordissä voi tehdä tekstilaatikoita ja tekstin muotoilu onnistuu ihan samalla tavalla kuin muunkin tekstin osalta. Tekstilaatikko tosin asettaa rajoituksia muotoiluille. Laatikossa on näkymättömät reunukset, joten yleensä laatikko kannattaa tehdä ylisuureksi ja ei käyttää itse tekstilaatikossa reunuksia - parempi lopputulos tulee kun tekee erikseen reunukset jos tarvitsee. Rivitysongelma saattaa liittyä marginaaleihin. Word 2003 versiossa jos kaavion/kuvan tuo Powerpointista, tekstin muotoilut nollautuvat tuonnissa, mutta muotoilut voi tehdä uudelleen. Riippuen miten hyvä laatuinen kuvan tulee olla voisit kokeilla luoda kuvan...
Tätä kymmenisen vuotta sitten cd-levynä julkaistua äänitettä löytyy vielä joistakin kirjastoista. Jos levyä ei ole omassa lähikirjastossa, voi sen tilata kaukolainaksi.
HelMet-kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia, jos niillä on kirjastolle käyttöä. Käyttöä on, jos ko. kirjat ovat suhteellisen uusia (yleensä alle 10 v.) eikä niitä ole ennestään lahjoittevalla kirjastolla. Vantaalla voidaan ottaa vastaan kirjalahjoituksia sillä edellytyksellä, että jos kirjasto kirjat tarkistettuaan ei halua ottaa niitä omiin kokoelmiinsa, ne voidaan myydä tai panna esim. kirjakierrätyspisteeseen kiertämään.
Kun syötät HelMet-palveluun "tilastolliset menetelmät", tulee ensimmäisenä esiin kirjan 5-7. painos. Kyseisen kirja on joka kirjastosta lainassa ja siitä on lisäksi kaksi varausta. Saat kirjan nopeimmin käsiisi jos teet itsellesi varauksen.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=tilastolliset+menetelm%C3%A4t/1,9,9,B/holdings&FF=Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&3,3,
Hei,
10.10.2013 iskelmä-kotisivun mukaan:
Jenni Vartiaisen kolme albumia ovat myyneet nyt yhteensä lähes 300 000 kappaletta.
http://www.iskelma.fi/musiikki/jenni-vartiaisen-levy-myi-tuplaplatinaa-…
terveisin
Tove Selkälä
Kirjastonhoitaja
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Näyttäisi siltä, että kyseisen yhtiön viimeisimmät tuotteet ovat vuodelta 2007. Kauppalehden yrityshaun perusteella (http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oy+suomen+aanikirjat+ab/0616…) Suomen Äänikirjat Oy onkin lopettanut aktiivisen liiketoimintansa noina vuosina, koska se on poistunut työnantajarekisteristä 31.7.2007 ja ALV-rekisteristä 30.9.2008.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Alla luetteloa nuorten tai nuorillekin sopivista jännityskirjailijoista:
- Salla Simukka, trilogia Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi, Musta kuin eebenpuu
- Seita Parkkola & Niina Repo, Rajat express -sarja: Lupaus, Loisto
- Leena Lehtolainen
- Alexander McCall Smith, Naisten etsivätoimisto -sarja
- Tarquin Hall
- Sujata Massey, Rey Shimura -kirjat
- Agatha Christie
- Arthur Conan Doyle, Baskervillen koira
- Georges Simenon
Lisää vinkkejä kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampon, nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin ja Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Yksi tunnetuimmista etsimiskirjojen tekijöistä lienee brittiläinen Martin Handford, jonka tekemiä Vallu-kirjat ovat. Ensimmäiset Vallu-kirjat julkaistiin englanniksi jo vuonna 1987. Alla olevissa englanninkielisissä artikkeleissa kerrotaan kirjojen synnystä.
Entertainment Weekly http://ew.com/article/1990/12/14/wheres-waldo/
Independent https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/news/wheres-the-…
The Guardian https://www.theguardian.com/business/2007/jan/22/6
Uudempia etsimiskirjoja ovat tehneet 2010-luvulla mm. ranskalainen kuvittaja Thierry Laval ja San Franciscossa asuva Neiko NG sekä monia Disneyn tai Dreamworksin elokuviin tai lisensoimiin hahmoihin liittyviä etsimiskirjoja piirtänyt Art Mawhinney.
Vaikka Mauri Kunnaksen...
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Sinä voit kohdistaa valituksesti sille kirjastolle, jossa olet saanut epäkohteliasta palvelua. Palaute ja valitus on tervetullutta, jos asianomaisen kirjasto saa tilanteesta tarkemmat tiedot. Palautelomake on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/palaute/, mutta linkki siihen on myös kaupunginkirjaston etusivulla. Kirjastoissa on myös palautelaatikot valituksia varten. Etätietopalvelua koskevan palautteen voit tietenkin lähettää juuri tätä kautta, mutta silloinkin olisi asian korjaamiseksi lisätieto tarpeen.
Kirjan "Uusi Aadam" takakannessa kuvaillaan kirjaa näin:
Uusi Aadam on helmi 1950-luvulta, eristäytyneen mutta kaiken aikaa herkästi kirjoittaneen Helvi Hämäläisen julkaisematta jäänyt romaani. Vakuuttavasti se täydentää kuvaa Hämäläisestä intensiivisen psykologisen proosan mestarina. Hannes ja Linnea, keski-ikäiset opettajasisarukset, ovat yhdessä adoptoineet orvoksi jääneen pienen pojan. Poika on kasvanut nuorukaiseksi ja järkyttää nyt kasvattivanhempansa perin juurin ryhtymällä suhteeseen naimisissa olevan perhetuttavan kanssa. Tapahtumasarjassa vaistot ja vietit törmäävät porvarillisen nuhteettomuuteen ja vaatimukseen ja idylli repeytyy peruuttamattomasti rikki.
Lisää tietoa Helvi Hämäläisestä kirjailijana voit etsiä vaikkapa...
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
