Sinun kannattaa tiedustella asiaa jostain antikvariaatista. He osaavat kertoa parhaiten, mikä lehden arvo voisi olla. Lehden arvo riippuu myös paljon sen kunnosta. Huuto.netissä näyttää olevan myynnissä vanhoja Uusi Suomi -lehden numeroita muutaman euron hintaan.
Yhtä yhteistä rekisteriä kuntien luottamushenkilöistä ei näytä olevan.
Tietoa 1950-60 -lukujen kunnallisista luottamushenkilöistä voi saada kuntien kokoamista kunnalliskertomuksista. Kymenlaakson kirjastoissa on tämän alueen kunnalliskertomuksia, muiden kuntien kunnalliskertomuksia voi mahdollisesti saada kaukolainaksi. Ne ovat yleensä kotiseutukokoelmissa, joten niitä ei anneta kotilainaan vaan niitä voi lukea kirjastossa.
Jotkut kunnat ovat myös julkaisseet kunnanvaltuustojen historiikkeja. Kannattaa kysyä kirjastosta onko etsimässäsi kunnassa tehty tällainen historiikki.
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
Helmet-sivuston uutuudet-osiossa näkyvät uutuusaineistot eri kategorioittain kahden viikon ajan:
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kysymishetkellä esimerkiksi äänikirjauutuuksissa on näkyvillä vain vieraskielisiä kirjoja, koska suomenkielisiä uutuuksia kahden viikon ajalta ei ole. Voit kuitenkin hakea Helmetistä hakusanalla äänikirjat ja järjestää hakutulokset vuoden mukaan hakutuloksen yläpalkista, jolloin näet kuluvana vuonna tulleet äänikirjat (tai muun aineiston) ensin. Hakutuloksesta voit myös rajata vasemmasta reunasta näkyviin vain suomenkieliset teokset.
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olemme kysyneet sitä myös koko maan kattavalta keskustelupalstalta, mutta vastauksia ei ole tullut. Otamme yhteyttä jos vastaus löytyy.
Runo Hänkö veteraani sisältyy Väinö Kokkosen teokseen Veteraanin iltapäivä : runoja, novelleja, pakinoita (1993). Teosta ei näytä olevan oman kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte halutessanne tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
Vantaan kaupunginkirjastoissa lainata voi ainoastaan virkailijan kautta tai lainausautomaatilla. Tunnusluvun avulla voit varata käyttämäsi kirjaston lainassa olevia kirjoja. Kortin numeroa ja tunnuslukua käyttämällä voi myös tarkistaa esim. omia lainojaan yleisöpäätteeltä.
Tässä pari määrittelyä vapaasti lainattuna:
"jollekulle tai jollekin vahinkoa tuottava, jonkin oikeuksia tai etuja loukkaava tms., toisen vastustuksesta välittämätön pakko-, voimakeinojen käyttö; laissa: ruumiillisen voiman käyttäminen jonkin, tavallisesti toisen henkilön, vastustuksen murtamiseksi tai muun tosiasiallisen esteen poistamiseksi; vertaa ilki-, mielivalta..." (lähde: Nykysuomen sanakirja, 1989)
"..jonkin ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai jotakuta tai jotakin vahingoittava voimakeinojen (varsinkin ruumiillisen voiman) käyttö."
(lähde: Suomen kielen perussanakirja, 1994)
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila
Se, ettei tiedotusvälineissä paljasteta henkilöiden oikeita nimiä, perustuu toisaalta Journalistin ohjeisiin, toisaalta niiden taustalla vaikuttavaan yksilönsuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Puhuminen "Matista" anonyymin "henkilö A:n" asemesta on nähdäkseni hyvä tapa tähdentää vastaanottajalle sitä, että kyse on todellisesta yksittäisestä ihmisestä eikä vain - mahdollisesti hypoteettisesta - esimerkkitapauksesta. Myös luettavuuden kannalta "Matti" tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jäykkä ja kankea "henkilö A".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Journalistin ohjeet (https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/)
Jorma Mäntylä, Journalistin etiikka
Päivi Tillikka, Journalistin sananvapaus
Sari Näre, Julkisuudesta ja intimiteetistä
Timo...
Anneli Kivelän uutuuskirja on joidenkin tietojen mukaan ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun puolessa välissä. Kansallisbibliografiassa tai kustantajan sivuilla ei vielä ole tietoa siitä, että kirja olisi jo ilmestynyt. Anneli Kivelän suositut Katajamäki-kirjat kyllä tulevat pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kannattaa siis seurata Helmetistä, milloin kirja on varattavissa.
https://finna.fi
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.karisto.fi/sivu/tuote/tasaista-tahtia-katajamaki/2492735
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Kirjastojen tai Kirjasammon tietokantoja ei ole optimoitu synnyinvuoden kaltaisia hakuja silmällä pitäen, joten yhtä kattavaa, yhtenäistä listaa hakutuloksista ei taida saada millään. Oikotietä onneen ei ole, mutta pienellä kikkailulla ja useammalla haulla tuloksia kuitenkin kertyy. Kirjasampo ja/tai Wikipedia ovat tällaisessa tiedonhaussa parhaat työkalut, joskin molemmilla sivustoilla joutuu hakemaan kirjailijoita yksi syntymävuosi kerrallaan, sillä luokituksissa ei yleensä ole käytetty kokonaista vuosikymmentä.
Kirjasammossa voi hakea esimerkiksi numerolla 1990, jolloin tulosten ryhmittelyssä kohdassa "Henkilö, kirjailija tai muu tekijä" näkyvät sekä vuonna 1990 syntyneet että kuolleet kirjailijat. Parhaiten tulokset saa esille, jos...
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Potilastietojen salassapitoaika on 100 vuotta tai 50 henkilön kuolemasta. 1910-luvun potilastiedot ovat siis pääosin julkisia ja arkistoista saatavissa.
Vuonna 1914 Helsingissä toimi ainakin (vanha) Kätilöopiston sairaala. Sairaalan vanhat rakennukset olivat Ullanlinnassa, nykyisen Venäjän suurlähetystön alueella.
Kätilöopiston sairaalan vuotta 1961 vanhemmat potilasasiakirjat ovat Naistensairaalan arkistossa. Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot.
Arkiston yhteystiedot:
Arkisto Itäkeskus, PL 784, 00029 HUS
09 4711 (vaihde), palveluaika ma-pe klo 9-15.
Helsingissä toimi myös pitkään yksityinen Boijen sairaala, joka oli erikoistunut synnytyksiin ja naistentauteihin. Sairaala perustettiin 1904...
Tässä Helmet-kirjastojen 10 lainatuinta lasten- ja nuortenkirjaa vuonna 2023: Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu kesäleirillä (2021) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-Hirviö ja muita outoja juttuja (2019) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu : kovaa menoa kiskoilla (2020) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, elämä ja teot (2018) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja : kaikkien aikojen ensimmäinen satukirja, jossa on käyttöohjeet! (2017) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu etsivinä : tapaus Puolittaja (2016) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä (2012)...
Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä...
Suomalaisen eurokolikon kuvapuolella lentävät joutsenet entisen Lavian kunnan järvimaisemissa. Kuva-aiheen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.
Lisää tietoa eurojen kuva-aiheista löytyy Euroopan keskuspankin internetsivuilta Kansallinen puoli (europa.eu).
Suomen eurojen kuvista löytyy lisätietoa kirjasta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (2003), s. 190.
