Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
Juonen käännekohdalla tarkoitetaan yleensä kohtaa kirjassa, jossa asiat kääntyvät päähenkilön kannalta selkeästi joka huonompaan tai parempaan suuntaan. Kannattaa lukea kirja tarkkaan ja etsiä tällainen kohta. Kirjaa lukematta sitä on vaikea sanoa.
Saippuan ja shampoon vaikuttavat aineet ovat erilaiset. Siksi ne ovat yleensä erillisiä tuotteita ja sopivat vain väliaikaisesti muuhun käyttöön.
On saatavilla pesunesteitä ja palasaippuoita, jotka soveltuvat sekä hiusten- että vartalonpesuun. Kyseessä ovat erikoistuotteet tai luonnontuotteet, joilla on tähän kaksoiskäyttöön soveltuvat ominaisuudet.
Monikäyttöiset pesunesteet ovat yleensä niin sanottuja herkän ihon pesuaineita, jotka ovat usein apteekki- tai luontaistuotteita. Niitä löytyy helposti googlaamalla esimerkiksi hakulausekkeella pesuaineet hiuksille ja vartalolle .
Lisäksi on oliiviöjystä tai savesta valmistettuja palasaippuoita. Näitä tuotteita voi hakea internetistä vaikkapa hakulausekkeella palasaippua...
Sukunimistä meiltä on kysytty ennenkin. Nykyisen lainsäädännön mukaan ei enää ole olemassa varsinaisia suojattuja sukunimiä vaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja. Voit ottaa elossa olevan henkilön käytössä olevan sukunimen käyttöösi, jos voit osoittaa haetun sukunimen kuuluneen esivanhemmillesi korkeintaan viidennessä polvessa. Eli käytännössä voit siis ottaa isoäitisi sukunimen käyttöön. Nimen muutos maksaa 120 € ja asia hoituu käytännössä sähköisesti Digi- ja väestöviraston sivuston kautta. Maksu täytyy maksaa etukäteen ja sinun täytyy tarvittaessa varautua todistamaan sukulaisuutesi.
Linkin sukunimenmuutoslomakkeeseen löydät sivulta:
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Lisätietoa:
https://...
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy runsaasti tietoa etunimistä. Ohessa linkki:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tapio ja tee haku.
Tapiosta on seuraavanlainen tieto:
Nimi esiintyy jo suomalaisessa mytologiassa. Tapio on toisaalta metsän kertosana; toisaalta metsän kuningas, päähaltija tai emäntä. Muinaisten hämäläisten jumala, joka antoi metsästäjille heidän saaliinsa. Nimi otettiin uudelleen käyttöön kansallisromantiikan kaudella.
Leo-nimi tulee latinasta ja merkitsee leijonaa. Leijona on myös Raamatusta saatu Kristuksen symboli ja apostoli Markuksen tunus.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Aarre Karénin suomalaisittain eksoottinen syntymäpaikka selittyy sillä, että hänen isänsä Artturi Karén oli lähetystyöntekijä. Artturi Karén ja hänen vaimonsa Irene (o.s. Tengström) olivat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen pitkäaikaisia Japanin-lähettejä. Karénit toimivat lähetystehtävissä Japanissa vuosina 1922-28, 1931-36 ja 1954-60; vuodet 1938-45 Artturi Karén oli Japanissa yksin.
Lähteet:
Kohta kukkii kirsikkapuu : sata vuotta lähetystyötä Japanissa
Lauri Koskenniemi, Evankeliumi Japaniin : Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähetystyön kotimainen toiminta 1896-1939
Suomen teatterit ja teatterintekijät
Timo Kopomaan ja Rikhard Mannisen julkaisussa Malmi - No logo? pohditaan mm. tätä asiaa. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu on myös verkossa, tässä muutama suora lainaus siitä:
"Eräs huomautus siitä, miksi mustalaiset on pitkään liitetty kiinteästi Malmiin on, että sanapari “Malmin mustalaiset“ yksinkertaisesti sointuu yhteen sujuvasti. Kuva romaniasutuksesta
leijuu yhä Malmin yllä. Käsitys juontaa sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin romaniheimon vaellus näytti päättyvän Malmille. Malmilla on asunut suurehko romaniyhteisö aina viime vuosikymmeniin
saakka. Malmin-Puistolan-Alppikylän alue toimi romanien leirialueena vuoteen 1953. Helsingin romanit oli asutettu silloisen kaupungin laidalle ja siellä heidät pyrittiin myös pitämään. Kaupunki...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan hovineiti, hovinainen on hovissa palveleva aatelisnainen. Kamarineiti, -neito, -neitsyt on varsinkin ylhäisönaisen seuraneiti.
Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990.
Sivusta-adjutantti lienee sama kuin sivusadjutantti, hallitsijan henkilökohtaisesta adjutantista aikoinaan käytetty nimitys.
http://runeberg.org/pieni/4/0117.html
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/ammatit%20a-k.html
Laulu on nimeltään Pikku mötti (joskus Pikku-Mötti, trad.) ja se alkaa: Nyt keinuttelen pikku möttiäin ja varmaan äitikin on iloinen.
Laulu löytyy nuotista Viisi pientä ankkaa, jonka ovat toimittaneet Eeva Sarmanto-Neuvonen ja Riina Salo (WSOY, 1998, ISBN 951-0-22882-6). Tällä hetkellä tätä nuottia ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta se on tilattu lastenosastolle. Nuotti on saatavissa joistakin Tampereen lähikuntien kirjastoista, esim. Kangasalta ja Lempäälästä. Voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki), kirjoita nimeke-riville: Pikku mötti. Samalla haulla löydät myös äänitteet, joilla laulu on: cd-levy ja kasetti Viisi pientä ankkaa. Niillä laulun esittää Riina Salo.
HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ) löytyy muutamia suomenkielisiä levytyksiä Violeta Parran laulusta Gracias a la vida. Haku onnistuu helpoimmin napsauttamalla etusivun linkkiä "Tarkenna hakua", kirjoittamalla hakukenttään "Elämälle kiitos" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-levy.
Liisa Tavin esityksen lisäksi CD:llä löytyy Arja Saijonmaan levyttämä versio. Siinähän on eri teksti kuin Tavin levytyksessä. Saijonmaan esityksen nimi on "Miten voin kyllin kiittää", mutta koska laulu ehkä yleisemmin tunnetaan nimellä "Elämälle kiitos", se löytyy myös tällä nimellä.
Lisäksi löytyy kokoelma-CD, jonka nimi on "Elämälle kiitos" ja jolla esiintyy useita artisteja. Tässä Parran laulun esittäjäksi on merkitty Machu...
Näistä tuskin on virallista SFS-standardia, mutta suhteellisen yleisen näkemyksen mukaan donitsi on renkaan muotoinen eli munkkirinkilä ja vielä pienemmästä päästä, usein myös kuorrutettu, muut munkit ovat palloja tai pitkänomaisia.
Wikipediassa on näistä pieni artikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkki_%28leivonnainen%29
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Tove Jansson on haudattu Hietaniemen hautausmaalle perheen sukuhautaan veljensä ja vanhempiensa viereen. Hautaa koristaa Tove Janssonin isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin (1886 – 1858) 1930-luvulla tekemä veistos, maapallon päällä istuva pieni poika.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietaniemen_hautausmaa
Viro: Vanha hautausmaa. Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas. (Otava 2001)
Seppovaara: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla. (Otava 2002)
Ukri-sanasta etunimenä ei löydy mainintaa tavallisista etunimikirjoista. Juri Nummelinin harvinaisten etunimien kirjassa on Ukrista mainittu, että se on muinaissuomalainen, mahdollisesti Ukko-nimen muunnos. Ukko esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa suomalaisten tärkeimpänä jumalana.
Juri Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä. 2003.
Eino Leinon Helkavirsissä on runo nimellä Ukri. Siinä Ukri on muinaishistoriallinen heimopäällikkö ja samaanipappi. Nimi sopii runon henkilölle (vrt. sana 'ugri' suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet).
Helkavirsien Ukri-runoa onn tutkittu ja Viljo Tarkiainen on kirjottanut siitä kirjassaan: Eino Leinon runoudesta, 1954, s. 117-.
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
Vuoden 1968 markan kolikoista on toistaiseksi tuoreimmassa Numismaattisen aikakauslehden julkaisemassa rahaluettelossa noteerattu vain kahteen ylimpään kuntoluokkaan kuuluvat rahat. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen markka on sen mukaan kolmen euron arvoinen ja raha, jossa "ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut", on arvoltaan yhden euron. Tätä huonompikuntoisilla kolikoilla ei ole keräilyarvoa.
Voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) kappaleita seuraavilla nimillä:
Jingle Bells=Kulkuset
We wish you a ...=Hyvän joulun toivotus/Nyt toivotus hyvän joulun
Santa Claus is...=Joulupukki matkaan jo käy
Hark the Herald...=Enkellaulu kajahtaa
Näitä löytyy esim. eri Toivelaulukirjoista.
Deck the Halls on suomeksi Kaikki kellot huminoivat, mutta en löytänyt pääkaupunkiseudun kokoelmista ainuttakaan viitettä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelosta Helmetistä löytyy jonkin verran tietokirjallisuutta kaivoista. Saatavuuden ja tarkemmat tiedot kirjojen sisällöstä voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle 2. Uusittu painos puutarharakenteiden tee itse tietoteoksesta : lähes 100 toimivaa ja hienoa mallia (RJS-tietokirjat 2004)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi. 109 : Koristekaivo (Exogen 1995)
Juuti, Petri: Kaivot ja käymälät : johdatus historiaan esimerkkinä Suomi (KehräMedia 2005)
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa : kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS 2003)
Betoniviemärit : suunnittelijan käsikirja (RTT 1996)
Kysymyksiä kaivoista (Suomen...
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
