Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista.
Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta.
Osoite: Maurinkatu 1
Puh: 09-18126351
Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Kiitos palautteestasi.
Jos varauksen teko vielä askarruttaa voit ottaa yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.
Helmet-aineistohaku sivulta on linkki Kysy henkilökunnalta-neuvontaan.Palvelussa voit käydä reaaliaikaista keskustelua henkilökunnan kanssa.
Voit myös soittaa kirjastoon pulmatilanteissa.
Suomeksi ei nuottienopiskeluohjelmaa Internetistä löytynyt. Hakusanalla musiikin teoria löytyy nuotteja ja musiikin teoriaa ääninäyttein esittelevä sivusto MuTe : musiikin teoriaa Webissä (http://www.uta.fi/mute ). Musiikin teoriaa myös osoitteessa http://www.cs.uta.fi/ipopp/www/ipopp98/Helin-Tolvanen/reuna.htm
Englanninkieliset online-nuottikoulut ovat yleensä maksullisia. Seuraavat maksuttomat löytyivät hakulauseella learn read music online:
http://datadragon.com/education/reading/ - ääninäytteitä
http://www.gopiano.com/ - pianokoulu, jossa flashcard-linkkien (ruudun alareunassa) takana mahdollisuus “soittaa” hiirellä pianon koskettimia
http://www.jazclass.aust.com/1readm/mn0.htm - ääninäytteitä, kaikki aineisto ei verkossa
http://www....
Ellinor Rafaelsenilta on Katja Kuubassa -kirjan jälkeen ilmestynyt 2 Katja-kirjaa, joista toinen, Katja Huippuvuorilla (v. 2000) on suomennettu vuonna 2002. Suomentamatta on Katja-sarja 15. kirja Katja på Grünerløkka. Kirja on ilmestynyt norjaksi vuonna 2001. On hyvin todennäköistä, että myös tämä kirja suomennetaan. Asiaa voit halutessasi tiedustella sähköpostilla kirjan kustantajalta. WSOY:n lasten- ja nuortenkirjaosaston johtajan sähköpostiosoite on elina.ahlbäck@wsoy.fi. Luettelon Ellinor Rafaelsenin kirjoista löydät esimerkiksi osoitteesta http://www.narvik.folkebibl.no/dokument/presentasjoner/rafaelsenellinor…. (kieli on norja).
Katja Huippuvuorilla -kirjan voit hankkia luettavaksi myös Ylitornion kirjastosta. Saatavuustiedot...
Suomen linnoitusten historiasta löytyi useampia teoksia, mahtaisiko joku näistä olla lukemanne:
Arimo, Reino, Suomen linnoittamisen historia 1918-1944, Otava, 1981.
Kauranen, Veli, Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit, Tykkimiehet, 2005.
Linnat ja linnoitukset, Museovirasto, 1975.
Sorko, Timo, Linjoja ja linnoituksia, Osa 1 : Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939, Kopijyvä, 2003.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla hakusanaksi linnoitukset tai linnoittaminen löydät lisää aiheeseen liittyviä kirjoja.
Minkähän kunnan kirjastosta lainasi ovat? Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa verkkomaksaminen ei ole mahdollista. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lainaajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot saat täältä:
http://www.kirjastot.fi/
Kokkolan kaupunginkirjaston pääkirjastossa voit katsoa ko. uutispätkän. Meillä on täällä kuusi varattavaa tietokonetta ja kolme 30 minuutin pikakonetta. Tietokoneen voit halutessasi varata neuvonnasta, puh. (06) 8289 561. Myös kuulokkeet voit lainata neuvonnasta.
Hei!
Todennäköisesti aikoinaan lainaustilanteessa automaatti tai lainaustiskin lukulaite ei ole rekisteröinyt lainaa kortillesi, joten kirja on edelleen hyllyssä tilassa. Kannattaa mennä kirjan kanssa kirjastoon ja lainata se uudelleen, jolloin teos kirjautuu lainaksesi.
Toinen vaihtoehto on se, että kirja onkin lainattu lapsesi omalla kortilla, jolloin se tietenkin näkyy vain hänen rekisteritiedoissaan.
Wikipediasta löytyy artikkeli marxilaisesta uskontokritiikistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_uskontokritiikki
Sivun lopussa on myös kirjallisuusluettelo aiheesta.
Hakemalla Googlella sanoilla marxilainen uskontokritiikki löytyy aiheesta lisää, mm. blogitekstejä ja Vesa Oittisen Marxilainen uskontokritiikki -nimisen kirjan kirja-arvosteluita.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy aiheesta kaksi teosta:
Oittinen, Vesa. Marxilainen uskontokritiikki. 1979.
Gollwitzer, Helmut. Marxilainen uskontokritiikki ja kristillinen usko. 1966.
Muita teoksia, joita voi tilata kaukolainaksi:
Marx, Karl. ja Raines, John C. Marx on religion. Toimittanut John Raines. 2002.
Thrower, James. Marxist-Leninist "scientific atheism" and the study of religion...
Paikalla ovat esim. Åke Sandhallin Hämähäkit sukulaisineen, Hyönteiset ja hämähäkit (osa sarjasta Kodin eläinkirja), Selkärangattomat (kuuluu Suomen luonto -sarjaan) sekä nuorten puolelta Barbara Taylorin kirja Hämähäkit. Mitään näistä en sanoisi varsinaisesti laajaksi, mutta kyllä niistä melkoisen paljon tietoa saa kootuksi.
Kyseessä lienee Amy Chuan kirja Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala, 2011).
Esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
"Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita paremmin? Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua kertoo kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti - päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Chuan lapset eivät saaneet kutsua kavereita yökylään, katsoa televisiota eivätkä pelata tietokonepelejä. He eivät saaneet itse valita harrastuksiaan. Äiti salli ainoastaan kiitettävät numerot koulutehtävistä. Lapset eivät saaneet soittaa mitään muuta instrumenttia kuin pianoa tai viulua. Amy Chuan tavoitteena oli, että tytöt pääsisivät...
Loistava tapa oppia kieliä, treenaamalla jännityskirjallisuuden kautta.
Jokaisella meillä on kuitenkin omat maku mieltymyksensä jännityksen suhteen.
Ehkä voisit kokeilla kovaksikeitettyä Michael Connellya, usein Glasgow´n maisemissa pyörivää Mina Deniseä, selkeän englannin kielen omaavaa Clark, Mary Higginsiä, humoristista Alexander McCall Smith ja hänen Mma Ramotswe-sarjaa.
Jos suomeksi olet lukenut ruotsalaisia jännityskirjailijoita noinkin paljon, liittäisin vielä listaasi Leif.G.W Perssonin tuotantoa. Hän on asiantunteva kriminologi ja alansa tunteva jännityskirjailija.
Ruotsin televiossa hän on mukana syksyisin ja keväisin ohjelmassa: "Veckans brott", (viikon rikos).
Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
Ikävä kyllä sanalle ei löytynyt selitystä. Perusmuodossaanhan se voisi olla tolkka tai tolka, tai myös tolkan. Sana ei näytä olevan suku- eikä etunimi. Se ei myöskään esiinny sanakirjoissa, ei suomen kielen eikä saamen kielen yleisissä, eikä Kainuun murteen sanastoissa.
Yhden sivuston mukaan tolkka tarkoittaa hiihtoratsastusta. Tätä tietoa ei löytynyt muualta:
http://www.seaction.com/fi/ohjelmapalvelut/ulko-ohjelmat/talvella/71-to…
Ehkäpä alueella on joskus asunut Tolkaksi kutsuttu henkilö, jonka mukaan paikkoja on nimetty.
Runon tekijää ei ole löytynyt. Netillä runosta on lyhyempiä ja pidempiä versioita, mutta tekijätietoa ei ole mainittu. Laitoin kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelupalstalle. Otan yhteyttä jos vastaus löytyy.
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Löysin muutaman kuvan 1880-luvun Jyväskylää kuvaavasta pienoismallista internetistä.
Jyväskylän kaupungin Aikamasiina esittelee kaupungin historiaa. Siellä oli yksi kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/historia/nakymat/muuttuva/4.shtml
Keski-Suomen museon ja koulujen työpajasivulla Haloo, minä täällä! on myös kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/koti1.htm
Jyväskylän kaupungin tiedotearkistossa on käytetty kuvituksena pienoismallin kuvaa http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/81521
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on teos "Jyväskylän 150 vuotta : näyttely Keski-Suomen museossa 15.3.-31.12.1987. Kehityskuvia juhlakalusta ja pienoismallit 1880 ja...
