Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Kannattaa tutustua Euroopan yhteisöjen komission kehittämään COSYMA-mallinnusohjelmaan, jonka avulla voi selvittää radioaktiivisten aineiden aihettamia tuhoja. Ohjelman käyttäjä voi määritellä sijaintipaikan, lähtöarvot (kunkin yksittäisen vapautuvan nuklidin määrät), päästön suunnan, sääolosuhteet, pelastustoimet jne. (Lähde: Alkeelliset ydinaseet ja ydinterrorismin uhka. Helsinki, Rauhankirjat, 2000.) Tietoa löytyy esimerkiksi National Radiological Protection Boardin sivuila: http://www.hpa.org.uk/radiation/default.htm
Vanhoja Taloussanomat-lehden numeroita säilytetään Pasilassa sijaitsevassa pääkirjastossa, osoite Rautatieläisenkatu 8. Ko.lehtiä ei voi lainata mukaan mutta paikan päällä niihin voi tutustua. Säilytettävistä lehdistä osa on mikrofilmimuodossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta aineistohaku) voi etsiä alan aineistoa asiasanalla zenbuddhalaisuus - tällä hetkellä kirjat ovat enimmäkseen lainassa, joten tarkempaa sisältöä emme pysty tutkimaan.
Kirjoja:
Beck, Charlotte Joko, Jokapäiväinen zen / Charlotte Joko Beck. Basam books, cop. 2007
101 zen-tarinaa ja kymmenen häränpaimennuskuvaa / toimittaneet Paul Reps ja Nyogen Senzaki. Helsinki : Memfis Books, 2007 (Hämeenlinna : Kariston kirjapaino)
Suzuki, Shunryu, Zen-mieli, aloittelijan mieli / Shunryu Suzuki ; Helsinki : Delfiini kirjat, 2006 (Delfiini Paino)
Painos 2. p.
Nettisivuja:
esim. http://www.zazen.fi/
tai http://www.makupalat.fi/ .
Lukemaan opettamiseen voisi saada vinkkejä esim. seuraavista kirjoista:
Sarmavuori, Katri: "Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen"
Järvinen, Arja: "Tarinatiikeri : esiopetus : opaskirja"
Huovi, Hannele: "Salainen maa : esiopetus"
Sitten on olemassa cd-rom: "Eskari : suuri kilpailu"
Tavutettuja lastenkirjojahan on myös saatavana.
Runo- ja kirjoituskilpailuista on kysytty usein aiemminkin. Nämä vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) hakusanalla kirjoituskilpailut.
Tee Google-haku, hakusanoiksi runokilpailu OR runokilpailut. Saat paljon linkkerunokilpailuihin, joista osa on valitettavasti jo päättynyt (esim. Suuri runokilpailu http://www.suurirunokilpailu.fi/index.asp ), mutta järjestäjätahoilta voit kysellä, onko heillä aikomus järjestää uusia kilpailuja. Voit myös tehdä haun hakulauseella kirjoituskilpailu OR kirjoituskilpailut.
Kirjoituskilpailuja on kerätty sivuille:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f...
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Kyseessä voisi hyvinkin olla kangasalalaisen lääkärin Paula Hahtolan (s. 1937) palkittu esikoisromaani Salpalinja. Sukutarinassa liikutaan kahdella aikatasolla, ensin 1950-luvulla, jolloin kertoja on 12-vuotias tyttö ja sitten nykyajassa, jolloin kertoja on kuusikymppinen.
Kirjan arvostelu http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sama+suku+ihan+eri+kielet/HS20090908S…
Kirjan saatavuus HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/record=b1911877~S9*fin
Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi.
Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä
vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen
yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä.
Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin...
Tikkurilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan ja edellisen kuukauden ajalta. Lehtiä voi lukea kirjastossa, mutta niitä ei voi lainata kotiin. Niistä voi ottaa maksullisia valokopioita. Lehtiä voi myös varata niin, että kun ne poistetaan, niin niitä voi saada omaksi.
Olet kirjan ainoa varaaja, ja varauksesi on edelleen voimassa. Valitettavasti kirjan edellinen lainaaja ei ole sitä vielä palauttanut. Kirjoja on Helmet-kirjastojen valikoimissa vain kaksi kappaletta, ja toisen eräpäivä on vasta joulukuussa. Tieto varauksestasi lähtee sinulle heti, kun kirja palautuu.
Tiedot Turun kaupunginkirjaston ja muiden Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyvät nykyään Vaski-kirjastojen yhteisiltä sivuilta. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Sivuille pääsee myös Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta klikkaamalla Vaski-kuvaketta.
http://www.turku.fi/kirjasto
Sivun keskellä on sininen hakulaatikko. Siihen kirjoitetaan teoksen nimi ja/tai tekijä. Hakutulosta klikkaamalla pääsee tarkempiin saatavuustietoihin, josta selviää mm. mistä Vaski-kirjastosta teos löytyy.
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Valitettavasti jouduimme budjettisyistä karsimaan täksi vuodeksi tilattavien lehtien määrää ja Teknikens Värld valikoitui yhdeksi karsittavista mm. vähäisen kysyntänsä vuoksi ja siksi että vastaavantyyppisiä lehtiä oli muitakin. Ensi vuoden tilauksiin voi kuitenkin yhä vaikuttaa, eli jos useampi asiakas toivoo samaa lehteä jälleen tilattavaksi, otamme toiveet huomioon. Asiakkaiden kuulemiseen on tähdätty myös kevään kuluessa järjestetyllä lukuseurannalla, jotta saamme ajantasaista tietoa siitä, mitä lehtiä luetaan ja mitä ei. Toiveita voi esittää joko kirjastossa asioidessaan tai sähköisesti. http://www.lastukirjastot.fi/hankintaehdotuslomake
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Wikipedian mukaan Rexonan tuotemerkin perusti australialainen farmaseutti jo vuonna 1908. Suomen merkki tuli ensimmäisen kerran vuonna 1952. Vuonna 1953 tuotemerkki siirtyi brittiläis-hollantilaisen Unilever-yhtiön omistukseen ja siitä tuli kansainvälinen tuote. Ehkä tunnetuin Rexona-tuote eli antiperspirantti tuli markkinoilla 1960-luvulle eli sen kanssa ei australialaisilla ollut enää mitään tekemistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rexona
Heikki Poroila
