Jotkut kirjasto saattavat ottaa vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen tulevat yleensä vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat.
Monissa kirjastoissa on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi. Listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste, löydät Helmet-palvelusivustolta, Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
En löytänyt Thomakselta teosta "Balladi pitkäsäärisestä tytöstä", mutta "Balladi pitkäsäärisestä syötistä" löytyy (978-952-7302-06-4, Kustannusliike Parkko 2021). Kyseinen runo löytyy myös Thomaksen kokoelmasta "Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan" (951-1-11315-1, Otava 1990). Tässäkin suomennokset ovat Mikkolan.
Runo alkaa tällä kohdalla:
Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön.
Vanhuuden pitää roihuta ja riehua kun päivä päättyy.
Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa.
Teokset löytyvät Outi-kirjastoista:
RAKKAUS ON VIIMEINEN VALO JOTA PUHUTAAN : VALIKOIMA RUNOJA | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Balladi pitkäsäärisestä syötistä | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Pirjo Tuomisen on kirjoittanut Hackmanin kauppahuoneen tarinasta vain nuo kaksi mainitsemaanne romaania, Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982).
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hackmanin%20kauppahuone
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
Linda-tietokannasta löytyy kirja nimeltä Writing and Speaking in the Technology Professions (IEEE Press, 1992),
jonka pitäisi löytyä esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Teknisillä dokumentoijilla on myös oma yhdistys, jonka sivuilta saat lisää tietoa alasta. Osoite on: http://www.dokumentoijat.net/.
Paras löytämäni Internetosoite, josta käy ilmi eri maiden väestömäärät 1930-luvulla, on:
http://www.populstat.info/
Sivun linkit ja lähteet kannattaa selata.
Kirjoja tästä aiheesta löytyy parhaiten Tilastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Esimerkiksi Mitchellin International historical statistics: Europe 1750-1988, Holligsworthin Historical demography tai Population in history: essays in historical demography.
Mervi Kosken kirjoittamassa teoksessa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan" on oma artikkeli myös Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista. Teosta on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tarkista saatavuustilanne osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjailijoiden oma nettisivu on ruotsinkielinen
http://www.soren-anders.se/
Katso myös Otavan sivujen lyhyt esittely
http://www.otava.fi/ , kohta kirjailjat.
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
Kirjastokorttiin liittyvä PIN-koodi on salainen, henkilökuntakaan ei pysty sitä näkemään. Jos et muista koodia, vanha voidaan poistaa ja tehdä uusi. Tätä varten tulee vierailla jossakin kirjastossa ja esittää virallinen henkilökortti.
Origo, Iris: Köpmannen från Prato on hyvä ja tasokas kuvaus 1300-luvun kauppiaan elämästä ja kauppiastalon toiminnasta.
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu : Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. 2000 (väitöskirja)
Life in Hanseatic Turku. 2004 (näyttelyluettelo)
Vendelin, Toomas: Tallinna, keskiaikainen kauppakaupunki. 2005
Kirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä EEBO tietokanta, josta voi hakea alkuperäistekstejä ja kuvia keskiajan Englannista.
Kyseessä on luultavasti Helsingin Sanomissa maanantaina 23.4. ollut juttu: Ryhmätoiminta tuo vanhuksille pidempää ikää ja terveyttä. Kyseessä on Raha-automaattiyhdistyksen tuella 2002-2006 tehty tutkimus. Tässä jutussa oli tosiaan kyse ryhmien toiminnasta, mutta todettiin, että mikä tahansa toiminta (taidetta, liikuntaa, keskusteluja) pitää yllä toimintakykyä ja elämänlaatua.
TTY on tekstipuhelin, puhe- ja kuulovammaisten apuväline. Se on erikoispuhelin, jolla voidaan äänen lisäksi vastaanottaa ja lähettää tekstiä. Myös nykyisissä kännyköissa on TTY-asetus.
Verkkosivulla, osoitteessa http://www.kl-support.fi/kuulo/tekstijakuvapuh.html , on kuva täysin elektronisesta TTY-laitteesta.
Tekstipuhelin on käytössä Suomessa. Meillä toimii valtakunnallinen tekstipuhelinpalvelu.
Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAsta löytyi pari kiinnostavaa, asiaa sivuavaa julkaisua tai tutkimusta. Näistä jälkimmäinen (nr.2) keskittyy tosin koulumaailmaan:
1. Kontsas, Matti: "Knock out poverty - kick in development a case study of sport and development in Tanzania" (Jyväskylä, 2006) pro gra-työ, löytyy sähköisenä osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9726
2. Temu, Elisei Basil: "Successful schools in Tanzania a case study of academic and production programs in primary and secondary schools" (Stockholm university, 1995) väitöskirja
Etsin lisäksi lehtiartikkeleita aiheesta ja löysin seuraavat:
1. Koivu, Ari: "Aitoa liikunnan iloa Tansaniassa: Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry:n hanke Tansanian kouluissa...
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan http://finna.fi
mukaan Political culture löytyy ainoastaan Åbo Akademin kirjastosta.Kirjan voi tilata pääkaupunkiseudun kirjastoihin Kaukopalvelun kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
The silent revolution löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Helsingin yliopiston kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Kirjaa voi kysyä kyseisistä kirjastoist. Kaukopalvelupyyntöa ei voi tehdä kaupunginkirjastojen kautta, koska kirja löytyy Helsingistä.
Judith Pellan kirjoista viimeisin on tosiaan kuulunut sarjaan "Vallankumouksen vuosisata" ja se on ilmestynyt 2010. Judith Pellan kirjoja on kustantanut Aikamedia ja kustantaja ilmoittaa, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa uutta Judith Pellan kirjaa. Hänen kirjansa ovat kuitenkin olleet niin suosittuja, että niiden kustantamista melko varmasti jatketaan kun vain sopiva teos löytyy.
Siuntion linnasta tai Suitian linnasta ei ole erikseen tehty kirjaa. Sen sijaan Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 2010 Anu Koskivirran teos "Siuntio : avainkunta kautta aikojen". Se löytyy myös ruotsinkielisenä (Anu Koskivirta: Sjundeå : en nyckelkommun genom tiderna). Kirja on saatavilla sekä Lohjan kirjakaupoista että ainakin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta.
Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 1986 myös Matti Favorinin kirjoittama "Siuntion historia". Sen saatavuus saattaa olla vaikeampaa. Sitä voisi kysyä Siuntion kirjastosta tai kunnasta.
Lähetimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon! Ilmoitamme heti kun/jos saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme?