Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Valitettavasti jouduimme budjettisyistä karsimaan täksi vuodeksi tilattavien lehtien määrää ja Teknikens Värld valikoitui yhdeksi karsittavista mm. vähäisen kysyntänsä vuoksi ja siksi että vastaavantyyppisiä lehtiä oli muitakin. Ensi vuoden tilauksiin voi kuitenkin yhä vaikuttaa, eli jos useampi asiakas toivoo samaa lehteä jälleen tilattavaksi, otamme toiveet huomioon. Asiakkaiden kuulemiseen on tähdätty myös kevään kuluessa järjestetyllä lukuseurannalla, jotta saamme ajantasaista tietoa siitä, mitä lehtiä luetaan ja mitä ei. Toiveita voi esittää joko kirjastossa asioidessaan tai sähköisesti. http://www.lastukirjastot.fi/hankintaehdotuslomake
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Wikipedian mukaan Rexonan tuotemerkin perusti australialainen farmaseutti jo vuonna 1908. Suomen merkki tuli ensimmäisen kerran vuonna 1952. Vuonna 1953 tuotemerkki siirtyi brittiläis-hollantilaisen Unilever-yhtiön omistukseen ja siitä tuli kansainvälinen tuote. Ehkä tunnetuin Rexona-tuote eli antiperspirantti tuli markkinoilla 1960-luvulle eli sen kanssa ei australialaisilla ollut enää mitään tekemistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rexona
Heikki Poroila
Suomen kansallisbiografiaan ei ole Helmet-kirjastojen asiakkailla etäkäyttömahdollisuutta. Sitä voi käyttää vain kirjastotilassa asiakastietokoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Tietokirjat_ja_sanakir… löytyy asiasta maininta ja linkki Suomen kansallisbiografiaan, mutta linkin kautta tosiaan pääsee kokonaisiin artikkeleihin vain kirjaston koneilta.
Suomen kansallisbiografiaa löytyy kirjastoista myös painettuina kirjoina, joitakin kappaleita myös kotiin asti lainattavina, vaikka suurin osa onkin käsikirjastokappaleita.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa alalla työskentelystä ja palkkauksesta. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
SKTL:sta kerrottin myös, että kääntäjät ja käännettävät tekstit valitaan kustantamoissa. Kääntäjät valitaan käännösnäytteiden perusteella, joita voi lähettää eri kustantamoille.
Suoraa vastausta siihen mille kustantamoille käännösnäytteitä kannattaa lähettää en löytänyt.
ammattinetti.fi sivuilla kerrotaan, että freelance-kääntäjien palkkaus voi määräytyä tunti- tai urakkaveloituksena.
Voit kysyä lisää SKTL:sta: kirjallisuudenkaantajat(at)sktl.fi
Jarmo Leppiniemen kirjasta Hyvä tilinpäätöskäytäntö, 1999, löytyy hyvä perusohje. Kirjan saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/. Osoite http://Helecon.hkkk.fi/ENTERPR/links/ ohjaa sinut Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille, jossa on runsaasti tietoa, linkkejä ja esimerkkejä toimintakertomuksista.
Unkarin viinejä ja laatuluokitusta käsittelevää kirjallisuutta:
Huotari, Juhani. 1998. Unkarin viiniä saavi. ISBN 951-37-2525-1. Uusi laaja teos.
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8. Kattava esitys Suomessa myytävistä viineistä, perusteos.
Internetistä löytyy paljon tietoa viineistä, enimmäkseen englanniksi. Hyviä aloitussivuja ovat esimerkiksi kansainvälisen ruoka- ja juomajärjestön Slowfoodin sivut osoitteessa http://www.slowfood.com ja Slowfoodin juomasivut osoitteessa http://www.slowfood.com/drink/default.html Tietoa Tokajin viineistä löytyy mm. sivulta http://www.funkcity.demon.co.uk/tokaj2.htm ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-...
Valitettavasti "korppujen" tarvitsemat Floppy diskit taitavat olla mennyttä aikaa. Muistelen nähneeni niitä isompien kirjastojen takahuoneissa vielä viitisen vuotta sitten, mutta nyt Pajat ja Verstaat eivät niitä enää mainosta.
Onneksi esim. Verkkokauppa.com löytyy apu noin 32€ hintaan https://www.verkkokauppa.com/fi/product/5361/fjxcb/Freecom-Floppy-Disk-Drive-USB-liitantainen-levyasema-3-5-lev/lisatiedot Muitakin vaihtoehtoja on. https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI906FI906&sxsrf=ALeKk005k7OSXlw4spTXC5GJvzeVLhkgUQ:1612794225008&q=Sandberg+ulkoinen+diskettiasema&sa=X&ved=2ahUKEwjq2YHXvtruAhWstYsKHRHWD7YQ1QIwE3oECBgQAQ&biw=1920&bih=1057
Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti.
Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt.
Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974
Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa
Löytyi: Mäkinen Päivi, Näyttöpäätteiden sähkö- ja magneettikentät sekä niiden terveysvaikutukset. (Tutkimusraportteja / Imatran voima, 1993, 9).
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lisäksi artikkeleita aiheesta, mm.
Kokko, Liisa Näytöstä ei terveyshaittoja, Uudistuva konttori 1998 1,
Pääkkönen, Rauno, Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa? asiasanoina mm. päätetyö, terveysvaikutukset
Suomen lääkärilehti 1997 5,
Tuisku, Tero, Pitäisikö tietokonenäyttöä vastaan suojautua,päätetyö: säteilyannokset, Allergia 1994 1,
Kannattaa myös tutustua kirjastossa Ebsco-tietokantaan, jossa luettavana englanninkielisiä artikkeleita ja artikkelitiivistelmiä.
Charles Doughtyn Travels in Arabia vol. 1-2, vuodelta 1888, on Helsingin yliopiston kirjastossa. Lyhennelmä Passages from Arabia deserta, vuodelta 1931, 320 s., löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, pääkirjaston varastosta.
Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle...
Pigge Lunk on suomeksi Pontus Pii ja siitä kerrotaan kirjassa Pontus Pii: sukkelan siilin seikkailut, joka löytyy ainakin täältä Seinäjoen kirjastosta.
Kurre Smackia sen sijaan ei löytynyt suomeksi. Soiteltiin myös Vaasaan ja Pietarsaareen, eikä sielläkään tiedetty. Todennäköisesti sitä ei ole suomennettu ollenkaan. Alla kuitenkin luettelo niistä ruotsinkielisistä kirjoista, joissa Kurre Smack esiintyy.
Kurre Smack lär sig klockan, 1962
Sverige runt med Kurre Smack, 1962
Stort och smått med Kurre Smack, 1963
Året runt med Kurre Smack, 1963
Jorden runt med Kurre Smack, 1964
Kurre Smack och alla husdjuren, 1964
Terveisin,
Hanna Kotila Seinäjoen kirjastosta
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Edgar Rice Burroughsin Pellucidar sarjasta on suomennettu vain kolme osaa:
Maan uumenissa (At the earth's core)
Ikuisen päivän maa (Pellucidar) ja
Kuninkaan poika (Tanar of Pellucidar)
Suomentamatta ovat vielä teokset:
Tarzan at the Earth's core
Back to the stone age
Land of terror ja
Savage Pellucidar (http://www.tarzan.org/pellucidar.html ).
Måns Gahrton on syntynyt 1961.
Hyvää tietoa löytyy Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac… ja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu). Löytyy useasta kirjastosta käsikirjastokappaleena.
Ei valitettavasti ole videota nimenomaan eestinhevosesta, joitakin videoita yleensä hevosesta sen sijaan on. Voit katsoa tarkemmin millaisia aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi. Voit käyttää hakutyyppiä aihe ja antaa hakusanaksi hevonen. Kuvakkeen Rajaa/Järjestä hakua alta voit kohdasta aineisto valita aineistolajiksi videokasetin. Eri hevosroduista on myös kirjoja. Niitä voit hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi hevonen rodut. Internetistä eestinhevosesta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hevosmaailma.net/ (valitse otsake Maailman hevosrodut ja aakkosellisesta hakemistosta A-F eestinhevonen).
Kirjailija Leif Hamresta löytyy tietoja Contemporary authors -nimisestä hakemistosta. Siihen pääsee mm. Lahden kaupunginkirjaston asiakasnettikoneilta.
