Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-...
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Hei,
Tämä vaikuttaisi olevan Goethen nimiin erheellisesti laitettu sitaatti. Samantyyppistä lausahdusta on englanniksi sovitettu Dr. Seussin sanomaksi, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseessä on saksalaisen kirjailijan Ludwig Jacobowskin (1868-1900) runosta Leuchtende Tage otettu katkelma: "Nicht weinen, weil sie vorüber! Lächeln, weil sie gewesen!"
Kokemukseen piimästä vaikuttanee useampi asia, kuten taustalla olevan maidon koostumus, rasvaisuus ja hapattamiseen käytetty aika ja tapa.
Piimällä on pitkä historia Pohjoismaissa. Maidon hapattaminen oli aluksi sattumanvaraista, mutta sen huomattiin lopulta parantavan maidon säilyvyyttä.
Piimän rakenteeseen ja lopulta makuun vaikuttaa maidon koostumus. Piimään käytettävän raakamaidon tulee olla tuoretta ja mikrobiologisesti hyvälaatuista. Raakamaidossa on vettä, rasvaa, proteiineja, laktoosia, vitamiineja, kivennäisaineita sekä entsyymejä ja kaasuja. Niin sanotusti ennen vanhaan näitä osioita piimän teossa ei ole voinut erityisesti valvoa ja muokata nykyisen tehotuotannon puitteissa. Siispä makuerot ennen ja nyt lienee tämän...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.
areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.
Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).
wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema.
Joensuun kaupunginkirjastossa on teos
Fleming, Waldo
Rummut puhuvat / Waldo Fleming ; suomentanut Matti Kilpeläinen. - Porvoo : WSOY, 1948. - 273, [2] s. ; 8:o
Alkuteos: Talking drums.
Sen sisältö näyttäisi vastaavan kysymyksessä esitettyä aihetta. Kirja on nuortenosaston varastossa ja neuvojaa voi pyytää hakemaan sen.
Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston vuokraamista kokoustiloista löytyvät Kirjastopalveluiden oppaasta osoitteessa http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h157/doc671.html
Paras löytämäni Internetosoite, josta käy ilmi eri maiden väestömäärät 1930-luvulla, on:
http://www.populstat.info/
Sivun linkit ja lähteet kannattaa selata.
Kirjoja tästä aiheesta löytyy parhaiten Tilastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Esimerkiksi Mitchellin International historical statistics: Europe 1750-1988, Holligsworthin Historical demography tai Population in history: essays in historical demography.
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Sosialismin historiasta löytyy runsaasti aineistoa. Löydät kirjaviitteet www.helmet.fi-hausta.
Kokeile seuraavat haut:
Aihehaku. Kirjoita hakusanaksi sosialistiset maat (kokeile myös hakusanoilla sosialismi ja kommunismi).
Sanahaku. Kirjoita peräkkäin sanat sosialismi historia
Näillä hauilla löytyy kymmeniä kirjaviitteitä.
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Olkaa hyvä ja ottakaa suoraan yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon. Päivämäärän muuttaminen onnistuu ainoastaan kirjaston henkilökunnalta. Henkilökohtaisesti ei tarvitse kirjastossa käydä, soittamalla tai sähköpostitsekin asia hoituu, mutta tarvitsemme kirjastokortin numeron.
Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362
Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi. Wikipediassa olevassa sisäsiittoisuutta käsittelevässä artikkelissa mainitaan esimerkkinä eristäytyneestä kansasta sentinelit. Tämä kansa elää Pohjois-Sentinelin saarella Bengalinlahdella Intiassa ja tiedot henkilöiden lukumäärästä ovat vain arvioita – ne vaihtelevat 39:n ja 500:n välillä.
Kysymystäsi selvittämään tarvittaisiin perinnöllisyystieteen asiantuntemusta. Ehkäpä saisit apua Helsingin Yliopiston Kirjaston Viikin kampuskirjastosta, yhteystiedot oheisessa linkissä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/ .
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Sentinel
Energiamittarin kuten myös muut lainattavat esineet saa lainaan ainoastaan käymällä kyseisessä kirjastossa paikan päällä.
Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon mistä ne on aikanaan lainannut.
Myös muissa Helmet-kirjastoissa on lainattavia energiamittareita, käytä hakusanaa "energiamittari".
Vaski-kirjastojen etusivulta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
löytyy keskeltä sivua sinisellä rajattu hakuikkuna, johon voi kirjoittaa esimerkiksi etsimänsä kirjan nimen tai tekijän tai asiasanan. Seuraavalle näytölle tulee haun tulokset. Klikkaamalla Saatavuus/Tarkista saatavuus, saa esille missä kirjastoissa teosta on (joko hyllyssä tai lainassa). Klikkaamalla + -merkkiä kirjaston nimen edessä saa esiin kyseisen kirjaston tilanteen ja teoksen hyllypaikan.
Laajennettuun hakuun pääsee hakuikkunan vasemmasta alareunasta. Siellä voi hakea mm. eri aineistolajeja tai eri kielisiä teoksia tai rajata haun tiettyyn kirjastoon https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/extended-search?p_p_state=norma…
Usein kysytyt kysymykset etusivun oikeassa...
