Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
Kuntien kirjastojen kelluvat kokoelmat eivät ole yleisiä ainakaan vielä. Ainakin näissä kirjastoissa Suomessa aineistot kelluvat joko kokonaan tai osittain:
- Keski-kirjastoista Saarijärven ja Wiitaunionin kirjastot (Pihtipudas, Viitasaari, Wiitaunionin kirjastoauto). Osittainen kellutus on käytössä Jyväskylässä ja Jämsässä. Laukaa ja Hankasalmi harkitsevat osittaista kellutusta.
- Heinäveden kunnankirjasto
- Oulun kaupunginkirjastossa on aloitettu kellutus vuoden 2015 alusta.
- Helmet-kirjastoista Vantaalla ja Espoossa alkaa kellutukseen liittyvä projekti tänä vuonna (2015):
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kelluva-kokoelma-ei-sammaloidu
Etsimäsi kirja on varmaankin yhdysvaltalaisen Edgar Lee Mastersin (1868–1950) runoteos Spoon River vuodelta. Teos ilmestyi vuonna 1916 ja suomeksi se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 Arvo Turtiainen kääntämänä. Itseasiassa teoksen "luvut" ovat vapaamittaisia runoja, jotka kuvaavat kuvitteellisen Spoon River -nimisen kaupungin asukkaita ja elämää.
Teos on lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Lisää Spoon River antologiasta voit lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä.
http://www.english.illinois.edu/maps/poets/m_r/masters/masters.htm
http://www.bartleby.com/84/index1.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9525#.WBYqqWC7pPM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spoon_River_antologia
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä ovat puolustusvoimien kuntomerkki (Kmki) ja suunnistusmerkki (Smki). Nykyisen puolustusvoimien kilpailutoiminnan sääntökirjan mukaan asevelvolliset voivat suorittaa kuntomerkin 12 minuutin juoksutestissä. Suunnistusmerkki voidaan suorittaa puolustusvoimissa käsketyissä kilpailuissa suunnistuksessa, ampumasuunnistuksessa ja partiosuunnistuksessa, sekä kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa.
Viitteitä löytyy runsaasti - tässä joitakin tuoreimmista (lisää viitteitä kannattaa selata pääkaupunkiseudun kirjastoissa varaamalla aika asiakastyöasemalle):
Masennuksen brandit : poimintoja 90-luvun julkisista masennustarinoista (Psykologia 2000, nro 2, sivu 179-182); Tutkimuksesta apua vanhusten lievän masennuksen tunnistamiseen : masennus ei kuulu vanhuuteen (Sairaanhoitaja 2000, nro 3,sivu 40-41); Mallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999, nro 4, sivu 345-355);
Luonnon keinot masennuksen hoidossa (Kaleva 1999-10-24); Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua? /Jouko K. Salminen ...et al. (Suomen lääkärilehti 2000, nro 4, sivu 311-317); Masennus ei katso ikää (...
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että...
Löysin tähän John Henry Hopkinsin säveltämään joululauluun kaksi suomenkielistä sanoitusta. Anna-Maija Raittilan sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 23 nimellä "Kolme itämaan tietäjää". Laulu alkaa: "Kolme viisasta antimineen". Liisa Tenkun sanoitus on nimeltään "Kolme idän viisasta". Se alkaa: "Kolme idän viisasta väsyneinä matkasta". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Lasten virsi. Säestyskirja" (Lasten keskus, 2000).
Muutokset Herran rukouksen eli Isä meidän -rukouksen sanamuodossa liittyivät ennen kaikkea Suomen evankelis-luterilaisen kirkkokäsikirjan uudistamistyöhön. Lopulliset päätökset rukouksen kielellisestä asusta on tehty yleisessä kirkolliskokouksessa kirkkokäsikirjakomitean ehdotusten pohjalta.
Seitsemännessä yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1913 hyväksytyn kirkkokäsikirjan uudistustyö oli aloitettu jo 40-luvulla. Ensimmäiset tulokset kirkkokäsikirjakomitean pitkällisestä työstä saatiin jo vuoden 1958 kirkolliskokouksessa; jatkoa seurasi 1963 kirkolliskokouksessa, ja päätökseen uudistuksen saattoi vuonna 1968 pidetty 20. varsinainen kirkolliskokous. Uudistetussa kirkkokäsikirjassa Isä meidän -rukous ("anna meille meidän syntimme...
1955 tehdyssä Edvin Laineen Tuntematon sotilas- elokuvassa on dvd:ssä tekstitys ruotsiksi ja englanniksi. Aku Louhiniemen versiossa 2017 tekstitys löytyy tanskaksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Louhiniemen elokuvasta tehdyssä 5-osaisessa sarjassa on myös tekstitys englanniksi.
Elokuvan lopussa soi kappale Midnight, the Stars and You vuodelta 1934. Kappaleen ovat tehneet Jimmy Campbell, Reginald Connelly ja Harry M. Woods. Sen esittävät Ray Noble Orchestra ja Al Bowlly.
Lähteet: imdb.com ja Wikipedia
Esimerkiksi marjapussi- ja huutopussi-nimisissä korttipeleissä ilman tikkiä jäänyt joutuu nollaamaan pisteensä ja "menemään Porvooseen".
Siihen, mistä kyseinen sanonta tulee, ei tunnu löytyvän aivan suoraa vastausta.
Uusimaa-lehdessä on vuonna 2020 pohdittu samaa asiaa, mutta ilman täsmällistä vastausta:
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/2341732
Kyseisessä lehtijutussa on mietitty, liittyykö sanonta niin sanottuun "Porvoon mittaan", mutta koska kyseinen ilmaisu puolestaan viittaa reiluun ja runsaaseen mittaan, ei asiayhteys ole aivan aukoton:
"Porvoon mitalla -lausahdushan viittaa runsauteen. Jos jotain tehdään tai annetaan "Porvoon mitalla", se tehdään reilusti ja ylimääräistä antaen. Vouti peri tällaisella mitalla veroja (paloviinaa...
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Aika monessakin kirjastossa (mm. meillä Aurassa) on seuraava kirja:
Hecht : Kaktuskirja (1991)
Voit etsiä kaktuskirjoja kirjastojen internet-tietokannoista valitsemalla
asiasanahaun ja kirjoittamalla ruutuun "kaktukset". Sama pätee myös oman kirjastosi asiakaspäätteellä. Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat internetissä löytyvät Kirjastot.fi-palvelun kautta www.kirjastot.fi .
Jos haluat lainaksi tuon kaktuskirjan tai muita, tutustu ensi kotikuntasi
kirjaston kokoelmiin ja jollet sieltä löydä haluamaasi, pyydä omaa
kirjastoasi kaukolainaamaan se sinulle jostain muualta.
Onnea kaktusviljelyksillesi!
Käy tutustumassa kirjakauppojen valikoimiin esimerkiksi osoitteissa:
http://www.suomalainen.com
http://www.akateeminen.com
Inspiroidu myös pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen valikoimista osoitteessa: http://www.helmet.fi -> Aineistohaku lapsille
Kaikkea kirjaston aineistoa ei toki enää ole kirjakaupoista saatavilla.
Löydät lehden pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta, jossa sitä voi käyttää ja kopioida lukusalissa. http://www.lib.helsinki.fi/
Lehteä on lukusalikäytössä myös Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa. http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/
Jos haluat lehden tai artikkelikopion kotiin, voit tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
HelMet-kirjastojärjestelmässä tehdään näin
Valitse SANAHAKU ja kirjoita hakuruun ** (kaksi tähteä)
Täsmennä hakua valistsemalla pudostusvalikoista:
Aineisto - valitse kirjat
Kieli - valitse venäjä
Voit vielä täsmentää hakua valitsemalla kirjastoa.
Painaa hae.
HelMet tuottaa sinulle todella pitkän luettelon jota voit käsitellä.
Katso lisää HelMet-ohjeista kohdasta Haku pe´lkillä rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakurajoittimilla
Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakutermiksi ** (kaksi tähteä). Valitse Aineisto-pudotusvalikosta aineistotyypiksi DVD. Voit lisäksi rajata esim. Kirjasto-pudotusvalikosta oman lähikirjastosi - näin saat selville lähikirjastosi koko DVD-kokoelman.
Etsiessäsi esim. jotain tiettyä elokuvaa voit sanahaussa kirjoittaa ensimmäiselle riville hakemasi elokuvan nimen ja rajata aineistotyypin DVD-levyiksi, niin näet löytyykö kyseistä elokuvaa DVD:nä.
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master...
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja...
