Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on annettu Jonia-nimi alle 20 henkilölle vuosina 1960 - 1999. Nimeä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjoita hakuun "ääniraita saksa" = saksankielinen elokuva.
Rajaa sen jälkeen halutessasi Lastenkokoelmaan, elokuviin ja DVD formaattiin.
Löysin 250 elokuvaa, joista iso osa on tietysti liian pienille tarkoitettuja, mutta osa ehkä sopisi myös yläasteelaisille esim. Momo, Elämä pelissä ja Beethoven.
Tässä vielä linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%C3%A4%C3%A4niraita%20saksa…
Turunen-sukua on tosiaan tutkittu 1500-luvulta alkaen kirjassa Sukumme taivallus: osa 1, Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen (Heikki A. Turunen).
En onnistunut löytämään tuota nimeä Avotaynu-sivustolta. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Turunen on ollut 1600-luvulle tultaessa yleinen nimi Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa , Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvulta on myös merkintöjä tästä nimestä, mutta sen varhaisemmalta ajalta ei meidän lähteidemme avulla tietoa löytynyt.
Valitettavasti Ylellä esitetystä Lucy Maud Montgomeryn kirjoihin perustuvasta kanadalaisesta televisiosarjasta Pieni runotyttö (Emily of New Moon, 1998) ei ole kirjastoissa lainattavaa dvd-tallennetta.
Sinun kannattaa esittää Ylelle toive, että sarja esitettäisiin uudelleen.
http://www.imdb.com/title/tt0135727/
https://www.finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Suosittelen Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston sivuja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/ Hyvin ryhmitellyn tiedonlähdesivun (tietokannat, kirjastot, elektroniset lehdet ym.)lisäksi sieltä löytyy myös taloustieteiden virtuaalikirjasto, jossa Internetin tietovarantoja on järjestetty aiheen ja kirjastoluokituksen mukaan.
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Ymmärtänen, että tarkoitat tilannetta, jossa ruoka tarjoillaan noutopöydästä, josta vieraat voivat itse hakea tarjottavia nautittavakseen. Tai, että ruoka on katettu pöytään, jonka ääressä ruokaillaan - eli puhutaan tilanteesta, jossa ei ole tarjoilijoita tarjoilemassa ruokaa juhlavieraille.
Ruokatieto-sivusto sanoo, että tarjoilu aloitetaan aina pöydän arvokkaimmasta henkilöstä, joka voi olla juhlapäivän sankari, pöydän vanhin henkilö tai kotiin kutsuttu vieras.
Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat -kirja (WSOY 2005; s. 264) sanoo samaa: Isäntä tai emäntä voi johdattaa juhlan kunniavieraan tai iäkkäämmät jäsenet pöydän ääreen, ja kehottaa muita sitten seuraamaan perässä.
Esittelemässäsi tapauksessa (lakkiaiset l. ylioppilasjuhlat)...
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Etsitty teos on varmaankin Valérie Perrinin Vettä kukille (Changer l'eau des fleurs, suom. Saara Pääkkönen, 2023).
https://piki.finna.fi/Record/piki.5140362?sid=3354315604
Hei,Pyöree puu tarkoittaa (pöytä)viinapulloa, joka kiersi kädestä käteen. Kieltolain jälkeen Pöytäviina tehtiin selluloosatehtaiden sulfiittijäteliemestä, joten viinan raaka-aine oli siis puu. Tästä tulee siis nimitys tikkuviina. Sota-aikana korkin saatavuusongelmien takia tehtii korvikkeeksi puutappi, mikä viimeisteli nimityksen.Tästä tietoa mm. https://www.ilmajoenmuseot.fi/museon-katkoista/poytaviina-alkon-ensimmainen-oma-tuote-on-poissa/
Vanukas-sana on johdos verbistä vanua, joka tarkoittaa etenkin villavaatteesta 'huopua, vanuttua, takkuuntua'. Verbillä on vastineet itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron vanuda ja karjalan vanuo). Koska kyseessä on villakankaan tai -vaatteen valmistamiseen ja käsittelyyyn liittyvä kulttuurisana, ei kyseessä voi olla ikivanhaa suomalais-ugrilaista perintöä edustava elementti, vaan pikemminkin laina samalta taholta, josta villan käsittely on opittu. Sana ei ole myöskään balttilaista tai germaanista perua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3 : R-Ö (toim. Ulla-Maija Kulonen et al., SKS, 2000)
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Suoraan alla olevasta linkistä:”Voin lisäksi Valion rasvatuotteita ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. Vajaat kymmenen vuotta markkinoidun Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi syyskuussa 1999.”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valio#cite_note-68*Kappaleessa Valion maitopohjaisia tuotteitahttps://www.valio.fi/artikkelit/valio-ajan-hermolla-jo-vuodesta-1905/
Suomen aikuisurheiluliitto ry:n ylläpitämän tilaston mukaan yli 60-vuotiaiden kuulantyönnön Suomen ennätys on 15.82 ja se on Karri Westerlundin nimissä.https://www.saul.fi/kilpailu/tilastot/Kaikki miesten yleisurheilun ennätykset: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1QhUZWcX4vmjsNm2iq55_pC0sUmT2N4mbpshe4Fv4N9Y/edit?gid=1535014603#gid=1535014603
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/...
