Suoraan alla olevasta linkistä:”Voin lisäksi Valion rasvatuotteita ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. Vajaat kymmenen vuotta markkinoidun Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi syyskuussa 1999.”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valio#cite_note-68*Kappaleessa Valion maitopohjaisia tuotteitahttps://www.valio.fi/artikkelit/valio-ajan-hermolla-jo-vuodesta-1905/
Suomen aikuisurheiluliitto ry:n ylläpitämän tilaston mukaan yli 60-vuotiaiden kuulantyönnön Suomen ennätys on 15.82 ja se on Karri Westerlundin nimissä.https://www.saul.fi/kilpailu/tilastot/Kaikki miesten yleisurheilun ennätykset: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1QhUZWcX4vmjsNm2iq55_pC0sUmT2N4mbpshe4Fv4N9Y/edit?gid=1535014603#gid=1535014603
Asiaa voisi kysyä Ukrainan kansainvälisestä kulttuurikeskuksesta Tampereelta https://www.ukraina.fi/fi tai kahdesta ukrainalaisten yhdistyksestä. https://ukrainians.fi/fi/ ja https://www.ukrfin.fi/.
He osaavat varmasti kertoa laulun sopivuudesta parhaiten.
(Lisäys 31.5.2022):
Laulu on Suomessa on levinnyt ukrainalaisena kansanlauluna, vaikka se todellisuudessa on venäläisen Andrei Eshpain sävellys. (Lähde: Reijo Kekkonen / Sulasol)
If I understood your question right, you need information on where to buy and repair mobile phones. You can try e.g. http://www.makitorppa.fi or http://www.nokia.fi/matkapuhelimet/jalleenmyyjat_2.html. These www-sites have information about cellular phone stores and repair in Helsinki. Hopefully they can help you with your request.
Tietoja löytyy Kauppa- ja teollisuusministeriön Kaivostoiminta ja malminetsintä -sivulta http://www.ktm.fi/index.phtml?s=66
Varminta on soittaa voimassa olevista varauksista ja valtauksista tuolla sivulla mainituille Pirjo Savolaiselle tai Krister Söderholmille.
Annika Thorin ensimmäinen nuorille suunnattu teos ja samalla esikoisromaani on nimeltään Saari meren keskellä, joka ilmestyi ruotsiksi 1996. Teos on ensimmäinen osa toisen maailmansodan aikaan sijoittuvasta pakolaissisaruksista kertovasta sarjasta. Sarjan muut suomennetut osat ovat Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä. Sarjan viimeinen osa Öppet hav on kääntämättä. Lisäksi Thorilta on suomennettu kiusaamisesta kertova romaani Totuus vai tehtävä.
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen tänä keväänä. Kariston syksyn kirjaluettelossa ei ollut uutta Koiratytöt-kirjaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa sarjan jatkosta, voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi
Kriisinhallintajoukkojen koulutuksesta vastaa Porin Prikaatissa toimiva Kriisinhallinkeskus. Viime kädessä koulutuksen sisällöstä näin vastannee Porin Prikaatin komentaja.
Kouluttajina toimivat myös toimialueilta saapuvat rauhanturvaajat, jotka tuovat koulutukseen mukanaan viimeisimmät toimintatavat ja niihin vaikuttavat tekijät.
Lisätietoa koulutuksesta löytyy sivuilta http://www.mil.fi/maavoimat/tiedotteet/5363.dsp
http://www.rauhanturvaajaksi.fi/
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta 6 § säätää, että puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoituksista.
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
Kirja löytyi kuin löytyikin, ja varaus lähetetään sinulle toivomaasi kirjastoon. Pahoittelemme tapahtunutta.
Espoon kirjastoauton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto/Juttuja_k…
Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjat löytyvät, samoin kuin sarjan muut osat Verenpisara ikkunalla ja Metsäkukkia asvaltilla. Sarjan kahden osan nimet ovat aivan täsmällisesti nämä: Ruiskukkaseppele ja Unikkoja ikkunassa, ja kolmas kuten kirjoitit: Kielon jäähyväiset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoskivuori%20mustonen__Ff%3…
Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tarkista tilanne oman kotikuntasi kirjaston tietokannasta.
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,...
En valitettavasti onnistunut löytämään tällaista julkaisua.
Mahdollisia lähteitä ovat Kymenlaakson sekä Virolahden ja Miehikkälän paikallishistoriat. Esimerkiksi seuraavat julkaisut:
Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia. Osa 1, 1850-luvulle (1970).
Kymenlaakson historia. Osa 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle (2012.)
Valitettavasti Virolahden historia -teosta ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista (se löytyy kuitenkin Turun yliopiston kirjastosta) ja Kymenlaakson historia -teoksen Turun kaupunginkirjaston kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Näin ollen en voinut tarkistaa niiden sisältöä. Vaikka kyseiset teokset eivät sisältäisikään ratsutilaluetteloita, saattavat ne sisältää viitetietoja luetteloita...
Löysin muutaman kuvan 1880-luvun Jyväskylää kuvaavasta pienoismallista internetistä.
Jyväskylän kaupungin Aikamasiina esittelee kaupungin historiaa. Siellä oli yksi kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/historia/nakymat/muuttuva/4.shtml
Keski-Suomen museon ja koulujen työpajasivulla Haloo, minä täällä! on myös kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/koti1.htm
Jyväskylän kaupungin tiedotearkistossa on käytetty kuvituksena pienoismallin kuvaa http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/81521
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on teos "Jyväskylän 150 vuotta : näyttely Keski-Suomen museossa 15.3.-31.12.1987. Kehityskuvia juhlakalusta ja pienoismallit 1880 ja...
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
Kyllä, työkalut ovat lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tässä tapauksessa Rakenneilmaisin vain oli jo lainassa eli sitä saattoi lainata vain Ison omenan kirjastosta.
Linkin kautta Helmet-hakuun hypätessä täytyy vielä klikata kohtaa "Näytä lisää niteitä tai hae tietty lehden numero" http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/.b2230157/.b2230157/1,1,1,B/holdings~2230157&FF=&1,0,
Silloin kaikki lainattavissa olevat esineet ja sijainnit saadaan näkyviin.
Tavallisen Helmet-haun kautta asia on ehkä helpommin havaittavissa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2230157__Srakenneilmaisin__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2230157
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
