Olemme käyneet läpi Kirstinän runokokoelmia kolmessa vantaalaisessa kirjastossa
(Tikkurila, Myyrmäki, Hakunila) ja runoa ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksesi
myös kirjastolaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jonka kautta monet
runot ovat löytyneet. Kukaan ei kuitenkaan ole (ainakaan toistaiseksi)
vastannut.
Olisi hienoa, jos meillä olisi käytettävissämme tietokanta, johon voisimme vain
naputtaa tietyn osan runoa ja se löytyisi. Sellaista tietokantaa ei kuitenkaan
ole.
Kaivattu satu saattaisi olla unkarilainen Kaunis Sarkan Roja. Se löytyy ainakin vuonna 1976 julkaistusta Rudolf Koivun satukirjasta (Otava), joka hyvinkin voisi olla kysymyksessä kuvattu kirja.
P. C. Castin Yön talo -sarjan kirjoja tilataan kirjastoon sitä mukaa, kun niiden suomennokset ilmestyvät. Tähän mennessä sarjassa julkaistusta kymmenestä teoksesta on suomennettu kuusi. Uusin osa Lumottu ilmestyy kustantajan mukaan elokuussa ja on jo varattavissa verkkokirjastossa.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
http://www.houseofnightseries.com/
Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa.
Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä.
Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
http://museo.vaasa.fi/w/
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
Pakko tanssia -ohjelman semifinaalissa Ivan Ubaldon esityksen taustalla soiva kappale on Emancipator: With rainy eyes. Kappale löytyy Emancipatorin vuonna 2006 julkaistulta albumilta Soon it will be cold enough. Lisäksi kappale on mukana kokoelmalla HydeOut Productions 2nd collection (julkaistu vuonna 2007).
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
Mahtaisiko kyseessä olla Eino Leinon Helkavirsissä oleva runo, jossa Räikkö räähkä neuvoo tien viholliselle, joka polttaa koko kylän, vaan ei Räikön taloa:
Polttivat kylän poroksi,
surmasivat suuren kansan.
Yks on pirtti polttamatta,
se on pirtti Räikön räähkän.
Näyttelijä Inkeri Wallenius on lukenut c-kasetille ja cd-levylle lukuisia kirjoja, mutta näitä kysymiäsi ei löytynyt. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Ollin oppivuodet ja Iris rukan on lukenut c-kasetille Liisamaija Laaksonen ja Saran ja Sarrin Pirkko Aarnio:
https://finna.fi
Celia-kirjaston kautta löytyy uudempia versioita, mutta näissäkään lukijana ei ole Inkeri Wallenius:
http://www.celia.fi/nain-lainaat
Kenties Yleisradio on esittänyt aikoinaan kirjat myös Walleniuksen lukemana, mutta näitä nauhoituksia ei ole ollut yleisesti saatavilla.
Kirjoina kaikki kolme saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Valitettavasti John Keatsin runolle The Eve of St. Agnes ei löydy valmista suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Keats, John: Runoelmia (suom. Jaakko Tuomikoski, Lasipalatsi, 2010)
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja löytyy sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden puolelta. Esimerkkeinä uusista tietokirjoista voi mainita Pertti Rajalan kirjat Jatkosota (Avain, 2015) ja Maailmanuskonnot (Kehitysvammaliitto & Oppimateriaalikeskus Opike, 2015).
Myös kaunokirjallisuuden puolella on julkaistu viime vuosina useita yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja, esimerkiksi R. L. Stevensonin Aarresaari (Avain, 2015), Marja-Leena Tiaisen Poika joka katosi (Avain, 2015), Pasi Lönnin Lavastettu (Saarnikirjat, 2013) sekä Jaana ja Kari Levolan Tahdon (Pieni Karhu, 2011).
Eri kustantajien tarjoamiin, nuorille sopiviin selkokirjoihin voi tutustua kirjastojen aineistotietokantojen...
Loimaan kaupunginkirjaston aineistotietokanta ei ole nähtävissä internetin kautta. Voit tarkistaa tilanteen kirjastotietokanta Mainiosta ja vaikkapa etsiä lähimmän kirjaston, jonka kokoelma on netin kautta saavutettavissa. Osoite on:
http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp
Ruokailijatyyppi on sanana ilmeisen uusi - tai koko käsite on uusi - joten aiheesta tietoa etsittäessä kannattaa käyttää laajempia käsitteitä tai asia on syytä ilmaista toisin, esim. etsimällä aiheesta seuraavia sanoja yhdistellen: ravitsemuskäyttäytyminen, ravitsemus, ruokatottumukset, ateriat, ruokailu, ruokakulttuuri. Näillä sanoilla löytyy niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita (suomalaisia lehtiviitteitä Aleksi tai Arto artikkelitietokannoista), ei varmaan ihan juuri sitä mitä haluat, mutta yleisesti ravitsemusta tai ravinto-oppia käsittelevissä teoksissa huomioidaan alaa koko laajudessaan.
Iina-Maria Piilinen on tehnyt Turun yliopiston folkloristiikan laitokselle gradun aiheesta "Naisten kulttuurinen suhde ruokaan: tutkimus...
J.K Rowlingin neljännen Harry Potter kirjan englanninkielinen nimi on Harry Potter and the Goblet of Fire. Lehtitietojen mukaan neljäs osa ilmestyy suomeksi vasta vuonna 2001. Tarkempia tietoja voi kysyä
Kustannusosakeyhtiö Tammesta, 09-6937 6266, joka on kustantanut edelliset osat.
Teknillisten korkeakoulujen (Helsinki, Tampere, Lappeenranta) tietokannoista, joihin on pääsy sivulta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.html ei juuri aineistoa ns. teollisuusmaaleista löydy. Asiasana maalit sekä korroosionesto antaa viitteitä: mm Maalit ja lakat - testaus, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y 1990, 419 s, joka löytyy Teknillisen korkeakoulun Teemu-tietokannasta http://wwls.hut.fi/lomake.html
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyy kirja nimeltä Paints, coatings and solvents / Dieter Stoye, Werner Freitag Weinheim : Wiley-VCH, 1998, 414 s. Sijaintipaikka Oulun yliopiston kirjasto.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat Ebsco-lehtitietokanta, johon sisältyy noin 1500 sanoma- ja...
Siviilipalveluksen suorittaminen kirjastossa on ollut pitkään mahdollista, mutta paikkoja ei tarjota eikä varata keskitetysti, vaan siviilipalvelukseen tähtäävän on itse otettava yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi pääsevänsä. MItään yhteishakua ei ole, vaan henkilökohtainen aktiivisuus ratkaisee. Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei valitettavasti voi ottaa kantaa yksittäisten kirjastojen tilanteisiin. Mitään "normaalisti" ei ole olemassa, vaan tilanteet vaihtuvat eri kunnissa eri vuosina. Kannattaa siis olla suoraan aktiivinen kirjastoihin päin ja kysyä tilannetta.
Heikki Poroila
Koronavirukselle on kehitetty vasta-ainetesti. Se kertoo, onko testattavan elimistö kohdannut koronaviruksen ja muodostanut sille vasta-aineita. Vasta-aineiden ansiosta henkilö ei todennäköisesti sairastu viruksen aiheuttamaan sairauteen uudelleen, mutta tämän immuniteetin kestosta ei ole varmaa tietoa.
Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hs-suomalaistutkijat-ovat-kehittaneet-vasta-ainetestin/
Yleisradion uutisen mukaan THL suunnittelee vasta-ainetestausta satunnaisotannalla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää epidemian etemisen tarkkailussa: https://yle.fi/uutiset/3-11273010.
