Uudenkaupungin kirjasto on perustettu v. 1861.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?id=470&startdepth=292
Uudenkaupungin kirjastotalokin vanha rakennus, alunperin kouluksi valmistunut puurakennus vuodelta 1854, jota laajennettiin nykyiseen kokoonsa v. 1901.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?theme=&startdepth=292&id=469
Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas...
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Lähetimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon! Ilmoitamme heti kun/jos saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme?
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Vaski-kirjastojen etusivulta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
löytyy keskeltä sivua sinisellä rajattu hakuikkuna, johon voi kirjoittaa esimerkiksi etsimänsä kirjan nimen tai tekijän tai asiasanan. Seuraavalle näytölle tulee haun tulokset. Klikkaamalla Saatavuus/Tarkista saatavuus, saa esille missä kirjastoissa teosta on (joko hyllyssä tai lainassa). Klikkaamalla + -merkkiä kirjaston nimen edessä saa esiin kyseisen kirjaston tilanteen ja teoksen hyllypaikan.
Laajennettuun hakuun pääsee hakuikkunan vasemmasta alareunasta. Siellä voi hakea mm. eri aineistolajeja tai eri kielisiä teoksia tai rajata haun tiettyyn kirjastoon https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/extended-search?p_p_state=norma…
Usein kysytyt kysymykset etusivun oikeassa...
Monitorin kirjastopalveluihin kuuluu lainaus, palautus ja varausten nouto aukioloaikana eli varauksen saa tiskiltä. Torstaisin paikalla on myös kirjastotyöntekijä klo 12-19.
Ohessa tietoa Skanssin yhteispalvelupiste Monitorista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/skanssi
Heti tulee mieleen Eeva Kilven runo kokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja, 1972, joka alkaa sanoilla:"Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä...jne.
Jos runo ei ole ajattelemasi, kysy uudelleen.
Discogs-palvelun mukaan Ofra Hazan levyttämä versio löytyy 3CD:n kokoelmasta Greatest Hits (2001) nimellä "Jerusalem of gold" (hepreankielinen nimi Yerushala'im shel zahav / Shemer, Naomi) sekä todennäköisesti vaikeasti saatavissa olevalta CD-levyltä Queen in Exile (1994, tässä nimellä Jerusalem, joka voi tosin olla jokin muukin sävellys, koska samalla lyhyemmällä nimellä esiintyvä kappale on myös kokoelmassa Greatest hits 2).
HelMet-järjestelmään tätä kokoelmaa ei ole valitettavasti saatu hankituksi, mutta näyttäisi, että levyä on ainakin Amazon.comin kautta vielä jokunen kappale saatavana.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
En ole onnistunut löytämään Aiju nimeä mistään kirjaston nimikirjoista. www.etunimet.net sivulla, harvinaiset etunimet alta lötyy Aiju. Harvinaiset etunimet on kokoelma etunimistä joita on väestörekisterin nimipalvelun mukaan noin 1-100 kpl. Siellä ei kerrota mitään sen alkuperästa tai merkityksestä.
En ole itse asentanut Linuxia, mutta sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Linux on tarjolla monina eri jakelupaketteina.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux-käyttöjärjestelmistä ja saatavilla suomeksi. Sen pitäisi olla yksinkertainen asentaa ja muutenkin helppokäyttöinen. Osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org löytyy aiheesta paljon tietoa. Osoitteessa http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html on selostettu asennusvaiheita ja kerrottu, mitä tehoja se tietokoneelta vaatii.
Osoitteesta http://www.linux.fi/wiki/Etusivu löytyy laaja Linux-aiheinen sivusto, josta löytyy paljon tietoa ja mahdollisuus kysyä neuvoja.
Suomalaisesta saunasta on kirjoitettu paljonkin myös englanniksi. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Sauna : the essence of Finland / Keijo Taskinen (2011)
- Sauna : made in Finland / Jarno Peltonen, Matti Karjanoja (1997)
- Finnish sauna : design and construction / [publisher:] Building Information Foundation ; [... compiled by ... Markku Aarnio ... et al.] (2007)
- Sauna as symbol : society and culture in Finland / L. M. Edelsward (2001)
Nämä kirjat käsittelevät saunomisen perinteitä tai rakentamiseen liittyviä asioita.Elokuvassa Miesten vuoro (ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen, 2007) saunovat suomalaismiehet puhuvat elämästään. Tämän elokuvan saa...
Hakemasi teos on tanskalaisen Anne Holmin kirjoittama David, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1963. Kirja on saatavilla Vaski-kirjastojen alueella esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Vaski-kirjastoista löytyy myös vuonna 2003 ilmestynyt elokuvasovitus kirjasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden verkkokirjastosta (http://www.vaskikirjastot.fi). Teoksen juonikuvauksen voit lukea halutessasi englanninkieliseltä Wikipedia-sivustolta (http://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_David).
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Etelä-Suomen Sanomat on digitoitu (3.1.1914-20.9.2013), mutta niiden käyttö on rajoitettua. Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että "lehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaassa käytössä: //digi.kansalliskirjasto.fi. Vuodesta 1911 lähtien ne ovat
käytettävissä vapaakappalekirjastoissa vapaakappaletyöasemilla. Kansalliskirjastossa on viisi työasemaa:
kolme lehtisalissa, yksi Fabianian lukusalissa ja yksi musiikkikirjastossa. Vapaakappaletyöasemia on myös
maan muissa vapaakappalekirjastoissa, (Eduskunnan kirjasto, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun
yliopiston kirjasto sekä Åbo Akademin kirjasto)."
http://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/Digitoi…
Mikrofilmimuodossa lehteä on mm. Lahden kirjastossa:
http://www....
Leena Erkkilän kirjoittama ja Maria Munsterhjelmin kuvittama satukokoelma Kukkutimurusia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kirjasta on otettu useita uusintapainoksia, viimeinen vuonna 2009. Valitettavasti siitäkin on jo niin kauan, ettei kirjaa saa enää kirjakaupoista.
Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat varsin käteviä tähän tarkoitukseen. Monilla nettiantikvariaateilla on "puutelista", johon voi ilmoittaa etsivänsä tiettyä teosta.
https://finna.fi
Matilda Roslin-Kalliolan teoksia on ainakin maakuntakirjastojen kokoelmissa. ' Viestini menneiltä sukupolvilta' löytyy mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoista. Internetin kautta voi kirjan sijainti- ja saatavuustietoja katsoa Monihaku-palvelusta (maakuntakirjastojen tietokannat) http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Jos oman kotikuntanne kirjastoihin tätä tai muita teoksia ei ole hankittu, niistä voi jättää kaukopalvelupyynnön kirjastoonne.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy useita Roslin-Kalliolan teoksia. Tässä muutamia:
Inkeri: perhemuistoja Ison-vihan ajalta
Mietteitä Gogin sodasta
Milloin ja missä kuolema tapahtui?
Näyt Patmoksella