Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin...
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien...
Asiaa voisi kysyä Ukrainan kansainvälisestä kulttuurikeskuksesta Tampereelta https://www.ukraina.fi/fi tai kahdesta ukrainalaisten yhdistyksestä. https://ukrainians.fi/fi/ ja https://www.ukrfin.fi/.
He osaavat varmasti kertoa laulun sopivuudesta parhaiten.
(Lisäys 31.5.2022):
Laulu on Suomessa on levinnyt ukrainalaisena kansanlauluna, vaikka se todellisuudessa on venäläisen Andrei Eshpain sävellys. (Lähde: Reijo Kekkonen / Sulasol)
Kyllähän kuvaaja aina tarvitaan. Oheisessa Ylen artikkelissa (2019) kerrotaan, miten sarjaa tehdään ja millaisia ammattilaisia tv-sarjan takana on.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/22/nain-syntyy-suomen-kaunein-tv-…
Kyseessä on animaatioelokuva Father Christmas and the missing reindeer (1998), jonka on ohjannut Jon Doyle. Tässä elokuvan linkki Internet movie database -elokuvatietokannassa: Father Christmas and the Missing Reindeer (TV Movie 1998) - IMDb
Elokuvaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista, mutta se on mahdollisesti saatavilla tilattuna ulkomailta.
Sähkönsiirrosta vastaava yhtiö eli sähköverkkoyhtiö määräytyy asuinalueen ja siellä olevien verkonhaltijoiden mukaan. Sähköverkkoyhtiöitä ei voi kilpailuttaa. Katuosoitteen perusteella toimivaa hakupalvelua ei ole saatavilla.
Jyväskylän kaupungin verkkosivujen mukaan Jyväskylän alueella toimii kolme sähköverkkoyhtiötä: Alva Sähköverkko (kantakaupunkialue), Järvi-Suomen Energia (Vaajakoski osittain, Leppälahti, Oravasaari, Oittila, Putkilahti, Rutalahti) ja Elenia Verkko (muut entisten Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueet).
Lähde: Sähkökatko | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Lämpimän pintaveden tiheys on silloin hieman pienempi kuin pohjalla olevan kylmän veden. Siksi puolimatkassa kelluva uppotukki saattaa nousta pintaan. https://fi.wikibooks.org/wiki/Lukion_taulukot/Veden_tiheys_eri_l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 ja https://peda.net/siilinjarvi/ahmo/opiskelu/fysiikka/anna/8k/efysiikka-8/1all
Asiaa kannattaa kuitenkin kysellä tarkemmin asiantuntijoilta esim. Järvisuomen uittoyhdistys tai ELY-keskusten vesistöasiantuntijoilta
Ehkä keltainen orava on suosituin merkki ja siitä syystä loppu lähikaupoista? Sitä kuitenkin valmistetaan edelleen. Serla
Kannattaa pyytää kauppiasta tilaamaan suosikkipaperia. Useimmat kaupat ottavat vastaan asiakastoiveita.
Tuotteet valmistetaan Mäntän tehtailla. "Metsä Groupin pehmo- ja ruoanlaittopaperiliiketoiminnasta vastaavalla Metsä Tissuella on 10 tuotantolaitosta viidessä maassa ja vankka jalansija Euroopan markkinoilla. Suurin osa Suomessa myytävistä tuotteista tehdään Mäntän tehtaalla, jossa on valmistettu wc-paperia 1900-luvun alusta lähtien. Nykyään tehtaalla valmistetaan Serla-, Lambi- ja Katrin-tuotteita, asiakkaiden omia tuotemerkkejä sekä SAGA-ruoanlaittopaperituotteita." Metsä tissue
Tiukasti määriteltynä ainoastaan lampaista saatava kuitu on villaa. Kuitenkin myös joistain muista pitkäkarvaisista eläimistä saatavia tekstiilikuituja kutsutaan villaksi.
Näitä ovat alpakka, angorakani, angoravuohi, biisoni, kameli, kashmirvuohi, laama, myskihärkä ja vikunja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa
https://fi.wiktionary.org/wiki/villa
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaa…
https://agronomag.com/11-things-to-know-about-wool-types-of-wool/
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_fiber
Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista.
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Hei!
Vuoden 1973 suosituin tyttöjen nimi oli Katja ja poikien nimi Mika (1973).
Vuonna 1973 Katja-nimen sai 1171 lasta ja Mikan 1667.
Lähde:
Väestöjärjestelmästä on poimittu suosituimmat etunimiä koskevat nimiluettelot syntymävuosittain (1969-2019).
www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suosituimmat-etunimet-syntymavuosittain-ja-kunnittain
Jos menet opetushallituksen ylläpitämille uutis- ja tietopalvelusivuille http://www.edu.fi/ ja etenet siitä koulutusjärjestelmän kautta peruskouluun, pääset peruskoulun opetussuunnitelma -kohtaan, jossa todetaan, että "Viimeisimmät opetussuunnitelman perusteet opetushallitus on laatinut vuonna 1994. Paikalliset opetusviranomaiset ja koulut laativat opetussuunnitelmansa näiden perusteiden mukaisesti." Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet on saatavilla myös yleisissä kirjastoissa, joten kysy julkaisua lähikirjastostasi.
Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston Agri-tietokannasta voi hakea kirjoja ja artikkeleita asiasanoilla voimaperäinen tuotanto ja laajaperäinen tuotanto. Agri-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/lumme/ ja se on vapaasti käytettävissä.
Näin löytyvät mm. seuraavat: Ajankohtaista maatalousekonomiaa - [Helsinki]: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, 1993 - 70 s. (Tiedonantoja / Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 190) ISBN 952-9538-36-7 // Luonnonmukaisempaan viljelyyn / Hovila, Mikko; Suomen luonto 52 (1993) : 8, s. 12-13 // Monikäyttökasveja puoliviljellen / Saario, Meeri; Maatilan Pirkka : K-maatalous- ja konekauppiaitten aikakauslehti 1995 : 4 , s. 50-53
Jos näillä asiasanoilla saadut viitteet eivät...
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy useitakin vastauksia Anni Polvaa koskeviin kysymyksiin. Löydät ne osoitteesta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp kirjoittamalla Etsi arkistosta -kohtaan Anni Polva. Polvan kuolemasta kerrotaan mm. sivulla http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri/arkisto.shtml?2003/07/178050 .
Kaikkea aina suunnitellaan, mutta ainakaan lähitulevaisuudessa ei erääntyvistä lainoista tule muistutusta sähköpostiin. Omat lainat ja niiden eräpäivät voi kätevästi käydä tarkistamassa HelMet-aineistohaun "Omat tietoni"-kohdasta. HelMet-aineistohaku löytyy seuraavasta linkistä: http://www.helmet.fi .