Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino....
Lihatiedotus-sivuston mukaan porsaan kyljykset leikataan porsaan luullisesta kyljysselästä. Tomahawk "eli inkkaripihvi on iso, noin kilon painoinen naudan kyljys, johon on jätetty pitkä luu." T-luupihvi taas on "naudan 2-6 sentin paksuiseksi viipaleeksi leikattua fileeselkää, jossa on mukana sisä- ja ulkofileetä." Lisää tietoa Lihatiedotuksen sivuilta:
Possu - Lihatiedotus
Pieni pihvisanasto - Lihatiedotus
Nauta - Lihatiedotus
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ...
Tietoa säätiön perustamisesta löytyy esim. teoksesta Yhdistyslaki ja säätiölaki, toim. Jyrki Hamari, Edita, Helsinki, 1999. Teos on lainattavana useassa Helsingin kirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot saa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Internetistä asiasta saa tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta http://www.prh.fi/index.html.
Kaukolainapyyntö täytyy tulla tekemään Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan henkilökohtaisesti, koska kaukolainamaksu (4 €) peritään tilauksen yhteydessä. Lisäksi peritään lainanantajakirjaston vaatimat maksut tilausta noudettaessa. Ennen kuin kaukolainatilauksen voi jättää, täytyy tarkistaa, ettei teosta löydy mistään Turun kirjastoista. Yleisenä käytäntönä on myös, että kaukolainatilaus tehdään mieluiten sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelija opiskelee. Kotisivumme hakemistosta sanalla "kaukopalvelu" löytyy lisätietoja aiheesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen sähköpostin välityksellä toimiva tietopalvelu. Palveluun tuleviin kysymyksiin vastataan vankalla ammattitaidolla ja iloisella mielellä.
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Ikävä kyllä en löytänyt nimen Saaka alkuperästä tietoa kirjastossamme olevista nimikirjoista enkä myöskään internetistä.
Nimestä Saaga sen sijaan löytyy tietoa, mikäli Saaka on muunnos siitä. Esimerkiksi Anne Saarikallen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007) sanotaan mm., että "Saaga on suomalainen muunnos nimestä Saga, joka löytyy Suomen ruotsinkielisestä almanakasta 17.10." Kirjan mukaan nimien alkuperästä on kahdenlaista tulkintaa: skandinaavisessa mytologiassa nimeä muistuttaa nimi Sága, jonka on esitetty merkitsevän mm. ennustajanaista. Tämän lisäksi Sagalla on nykyisin yhteys ruotsin sanaan saga ('satu, tarina').
Tätä asiaa on paras tulla tutkimaan paikan päälle Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolle. Meillä on Lapin taideseura Seitapiirin ja
myös Lapin taideseura Palaksen lehtileikekirjoja ja omat lehtileikekirjat.
EULEX-rekrytoinnista vastaa Suomessa sisäasiainministeriö.
Voitte olla yhteydessä suoraan siellä siviilikriisinhallinnan rekrytointiyksikköön, vaihde 09 - 16001.
Tietoa rekrytoinnista löytyy myös ministeriön sivuilta www.intermin.fi ja siellä "Siviilikriisinhallinta"
Cornelia Funken Tintenwelt-trilogiasta on käännetty kaksi osaa: Mustesydän (2004) ja Musteloitsu (2006). Kolmas osa (Tintentod) ilmestyi 2007. Käännöksen ilmestymisajasta ei ole annettu tietoa. Aikaisemmat käännökset on julkaistu alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeisenä vuonna. Ehkäpä käännös ilmestyy tänä vuonna. Käännökset on julkaissut Otava, ehkä kustantajalta löytyisi tietoa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko (nora). Esimerkiksi Niko-haulla saat seuraavan vastauksen: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna. Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata heti kun yksikin kirja sijaintitietoineen näkyy Helmet-tietokannassa, eli todennäköisesti aivan lähiaikoina.
Ainakaan Lauri Viidan Kootuista runoista Koirien torikokousta ei löytynyt, joten luultavimmin kyse ei ole Viidan runosta. Valitettavasti runolle ei löytynyt muutakaan tekijää.
