Kirjaston aineistotietokannasta Helmetistä löytyivät seuraavat fantasia romaanit:
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua : lumen ja jään maa, Nummelin, Aki: Tuhon hetki.
Voit itse etsiä mahdollisia muita kirjoja ja katsoa näiden kirjojen sijainnin osoitteesta www.helmet.fi. Kaunokirjallisuus on myös asiasanoitettu, joten voit etsiä hakusanalla lohikäärme.
Oma työsi koskee avointa päiväkotia perheiden verkostoitumisen tukena. Asiasanoilla verkostoituminen ja vanhemmat löytyy Linda-tietokannasta koulumaailmaan liittyvä opinnäytetutkimus :
Kuvaja, Elina : Mannerheimin lastensuojeluliiton kimppaperheprojekti : tapaustutkimus projektin tarpeellisuudesta ja onnistumisesta opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta, 2002
Tämä on verkkoaineistona osoitteessa http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/elkuva.pdf .
Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa on meneillään Rauman seudun erityisvarhaiskasvatuksen resurssiaseman Pikku Kukon tutkimusyhteistyö, jonka aihepiirinä on perheiden vuorovaikutusverkostot ja esiopetuksen oppimisympäristöt. Yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.edu.utu.fi/...
Kirja lienee Aarno Plantingin kirjoittama nuortenromaani Lohet nousevat vastavirtaan. Se on julkaistu Otavan nuortenkirjoja -sarjassa vuonna 1962. Kirja kuuluu edelleen Lempäälän kirjaston kokoelmiin. Sen pitäisi olla hyllyssä Lempäälän pääkirjaston varastossa.
Ainakin Hillevi Kärkkäisen ja Hilkka Schroderuksen kirjoittamaa Tehoa tekstinkäsittelyyn -teosta on saatavana. Esimerkiksi sen uusin painos vuodelta 2004 sisältää myös ohjeet Word 2000 -tekstinkäsittelyohjelman käyttöön, mutta tekijät korostavat, että harjoitukset voidaan tehdä myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla tai kirjoituskoneella.
CD-ROM-muotoisena on saatavana Typing master: kymmensormijärjestelmän tehokurssi. Se sisältää harjoituksia ja pelejä kymmensormijärjestelmän opetteluun. Tutustu kyseisen rompun järjestelmävaatimuksiin ennen kuin lainaat, että voit olla varma sen toimivuudesta omassa tietokoneessasi.
Voit tarkastella näiden teosten kuvailutietoja ja saatavuutta HelMet-järjestelmässä, http://www.helmet.fi/
Mikäli haluamaasi...
Sonja on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa viisautta tai rakkautta viisauteen.
Näin ilmoittaa Pentti Lempiänen kirjassaan " Suuri etunimikirja".
Hei!
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa mainitaan nimet Villehard ja Villehad (viettävät nimipäivää 8.11.). Nimien sanotaan esiintyvän meillä myös muunnoksina Vilhard ja Hartti. Nimi merkitsee innokasta taistelijaa, myös riitelijää.
Kylvölannoituksesta ja siihen käytettävistä lannoittimista löytyy tietoa esim. Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Jyrsimisestä ja jyrsimistä saat tietoa myös saman tahon sivustolta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Varaussivulla on teksti: "Älä käytä selainohjelman Paluu (Back) -painiketta, kun poistut tältä sivulta. Muutoin samasta aineistosta saattaa syntyä useita varauksia. Käytä sivulla olevia painikkeita Teoksen tiedot, Takaisin omiin tietoihin tai Aloita alusta".
Tämä viesti tarkoittaa sitä, että kannustamme asiakkaita käyttämään HelMet-palvelun omaa navigointia selaimen painikkeiden sijaan. Aineistohaku ja varausjärjestelmä eivät valitettavasti ymmärrä halutulla tavalla selaimen omilla painikkeilla liikkumista.
Mutta: aina takaisin alkuu palaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan esimerkiksi klikkaamalla ohjeen mukaisesti vaikkapa Teoksen tiedot -> Takaisin listaan pääsee edeltäneeseen hakuun takaisin.
HelMet-kirjasto on yhteisnimi pääkaupunkiseudun yleisille kirjastoille. Sen muodostavat siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
HelMet-verkkokirjasto ( www.helmet.fi ) on näiden kirjastojen verkkoliittymä, avoimesti verkossa käytettävä verkkokirjasto, jonka kautta voi mm. selata näiden kirjastojen kokoelmia ja varata niistä aineistoa.
Toista kysymystäsi en oikein ymmärrä. Kun teet haun tekijännimellä väisänen hannu, saat seuraavan tuloslistan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=v%C3%A4is%C3%A4nen+hannu&se…
Kuten näet, listalla on 14 nimekettä, joiden luettelointitietoihin ei ole erikseen merkitty Väisäsen funktiota tekijänä, yksi teos, jossa hänen funktionaan on ill., 5 teosta joissa hänen...
Tällä hetkellä Turun kaupunginkirjastossa on 470 japaninkielistä teosta. Tähän lukuun sisältyvät lehdet, musiikki ja kaikki av-materiaali, myös elokuvat. Saat itse kokonaisluvun hakemalla Vaskista http://www.turku.fi/vaski valitsemalla kieleksi japani ja kohdistamalla haun Turkuun ja Turun kirjastoautoihin.
Turussa olevien yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen tietoja täytyy kysyä asianomaisista kirjastoista.
Kirja voisi olla Helga Nuorpuun kirjoittama ja Arnold Tilgmannin kuvittama Kaksi pientä peikkoa, 2.p. 1980. Kansikuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901936 .
Lause löytyy Dalai-laman kirjasta Maailmankaikkeus atomissa: tieteen ja hengen läheneminen (Tammi, 2006) ja kuuluu näin:
"Mikäli tieteellinen erittely johtopäätöksenään osoittaisi tietyt buddhalaiset väitteet vääriksi, silloin meidän tulisi hyväksyä tieteen tulokset ja hylätä nämä väitteet."
Kirjan on suomentanut Matti Ojanperä.
Suomalaiset yleiset kirjastot säilyttävät Keltainen pörssi -lehteä vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Lehteä säilytetään pitempään Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun yliopiston kirjastossa. Lehdet ovat näissä kirjastoissa kuitenkin vain lukusalikäytössä, eli niitä ei saa kotilainaan.
Tässä Kansalliskirjaston yhteystiedot
Postiosoite
Kansalliskirjasto
PL 15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite
Unioninkatu 36
Yleisneuvonta
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Internet: http://www.kansalliskirjasto.fi
Sinun kannattaa tiedustella asiaa jostain antikvariaatista. He osaavat kertoa parhaiten, mikä lehden arvo voisi olla. Lehden arvo riippuu myös paljon sen kunnosta. Huuto.netissä näyttää olevan myynnissä vanhoja Uusi Suomi -lehden numeroita muutaman euron hintaan.
Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
Kirjastokortin numero on kirjastokorttinne viivakoodin alla oleva 109-alkuinen numerosarja. Salasana on itse valitsemanne neljä numeroa. Antamanne salasana näkyy meille asiakastiedoissanne vain neljänä tähtenä, joten emme tiedä käyttämäänne salasanaa. Uuden salasanan voi tallentaa asiakastietoihinne, kun käytte itse henkilökohtaisesti lähimmässä kirjastossa. Tietoturvan vuoksi salasanaa ei voi muuttaa muulla tavalla.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivustolta löytyy monenlaisia kirjastotilastoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Tilaston mukaan kuntien asukkaista lainaajia on 2 070 298 eli 38,53 %:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=7ca918d0-3d5b-7…
Tilastokeskuksen Tieto & trendit -julkaisun mukaan 15-74-vuotiaista suomalaisista kirjastokortti oli vuonna 2005 78 prosentilla. Luvuista puuttuvat siis lapset, jotka monesti lainaavat vanhempiensa kortilla. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_05_kirjastot.html